Katsastusajat muuttuvat, autoilijoiden vahingoksi

Yksityisliikenteessä olevien moottoriajoneuvojen katsastusaikoja muutettiin 20.05. alkaen. Uusia sääntöjä markkinoidaan katsastusvälejä pidentävinä, mutta tämä koskee vain enintään 4 vuotta liikenteessä olleita ajoneuvoja. Yli 10-vuotiaat autot, joita Suomen autokannassa on enemmistö, eivät uudistuksesta hyödy, vaan niiden reaalinen katsastusväli lyhenee. Taas joku nauraa suomalaiselle veronmaksajalle ja työmatka-liikkujalle.

Uuden auton ensimmäinen katsastusväli on neljä vuotta käyttöön-otosta, ja sen jälkeen aina kaksi vuotta yhdellä leimalla. -Kunnes auto on 10-vuotias, kuten suurin osa Suomen autokannasta onkin.

Suomen autokanta on keskimäärin miltei vanhinta EU:ssa, vaikka palkkatasomme kuuluu korkeapalkkaisten kastiin. Tämä paradoksi selittyy liikenteen ahneella verottamisella, missä asiassa Suomi poikkeaa muista EU-maista.

Huomaamme, että autojen keskimääräinen ikä on kasvanut tasaisesti 2000-luvulla, ja kuorma-autojen huomattavasti. Tämä ei kerro taloudellisesta hyvinvoinnista.

http://www.aut.fi/tilastot/autokannan_kehitys/autokannan_keski-ian_kehitys

Suomalaisia vanhemmalla kalustolla liikkuvat vain köyhien Välimeren-maiden asukkaat. Tämän ilmiön syyt olisi hyvä selvittää.

Vielä toukokuun alussa noudatetussa käytännössä autoilija saattoi katsastuttaa ajoneuvonsa tietyn ajan kuluessa. Jos katsastus tapahtui jakson alku- tai loppupuolella, se ei vaikuttanut seuraavan vuosikatsastuksen ajankohtaan. Nyt juuri tämä asia on muuttunut:

  • Varhain autonsa konttorille vienyt huomaa uudessa rekisteriotteessaan katsastuksen voimassa-olon päättyvän seuraavana vuonna samalla päivämäärällä.
  • Katsastusjakso on siis lyhentynyt, kun auto on jo tänä vuonna yli kymmenvuotias, kuten suurin osa Suomen yksityiskäytössä olevista ajoneuvoista ihan tilastonkin mukaan on.

Viimeiseen mahdolliseen katsastuspäivään odottava menettää autonsa ”leima-aikaa” vähemmän kuin tunnollinen kollegansa. Myös vikoja autoonsa jättänyt, ja korjauskehoituksen saanut hyötyy tilanteesta. Onko siis tarkoitus opettaa suomalaiset huolimattomiksi?

Uusien autojen neljän vuoden ajoaika herättää myös epäilyksiä: Edullisimmat uudet autot eivät aina ole niin kestäviä, että niiden moitteettomuuteen voisi luottaa neljää Suomen talvea ja kesää. Kriitikot näkevät jopa liikenneturvallisuuden vaarantuvan ”Bernerin-pommien” suhatessa teillä ja kaduilla. 



2 Comments

  1. Jorma
    1.6.2018 19:27

    Taas meitä kusetetaan poliitikkojen toimesta!

    Vastaa
  2. Timppa
    8.7.2018 11:19

    Tämä on kirjoitettu ”putkinäköasenteella”. Mielestäni on erittäin hyvä asia, että katsastusaikoihin on tuotu joustoa. Ennen autoni piti katsastaa talvella, ja korjattavaahan aina on, enkä omista tallia. Nyt voin katsastaa sen kesällä, jolloin saan näppärästi korjaukset tehtyä auringon alla. Vastaavasti tallin omistava asfalttimies ei kesällä ehdi autoaan korjata, joten voi ajoittaa katsastuksensa talvivapaille. Lisäksi pientä näennäistä katsastusvälin lyhenemää kompensoi sitäkin suurempi ilo siinä vaiheessa, kun seisonnassa ollut auto otetaan liikennekäyttöön (esim. harrasteautot tai muuten vain käyttöä seisonnassa odottaneet), niin saadaan leima aina vuodeksi eteenpäin, sen sijaan että aiemmin kiveen hakattu katsastusaika koittaisi vaikkahan jo muutaman kuukauden päästä tarkoituksenmukaisesta käyttöönottohetkestä (=esim. korjausprojektin valmiiksisaaminen tai oleelliseen harrastetapahtumaan osallistuminen).

    Lisäksi tässä sorrutaan liikaa valtamedian propagandistiseen vouhotukseen ja pölhöpopulistiseen uhriutumiseen autokantamme iästä. Itse olen ylpeä vanhasta autokannastamme, vaikka se mielestäni on turhankin uutta, vain muutamia vuosia Euroopan keskitasoa vanhempaa, itku siitä että satumme olemaan tilastossa viimeisellä sijalla on yhtä lapsellista kuin ala-asteen lällätykset ”viimeinen luokassa on mätämuna”, lapsilta vaan lapsellisuus on toki ymmärrettävämpää. Joku on aina viimeisellä sijalla enkä ymmärrä mitä merkitystä tuolla muutaman vuoden erolla ”häviöksemme” on. 10-vuotias auto on vielä uusi, ja yli 20-vuotiaatkin kirjaimellisesti ajavat asiansa täysin tyydyttävästi. Keski-ikäinen liikenteessämme oleva auto on jo 2000-luvun paremmalta puolelta, ja koko autokantamme ylivoimainen enemmistö tältä vuosituhannelta, 90-luvun lopun tekeleetkin ovat jo vähemmistönä. Mihin tämän uudempaa autokantaa tarvitaan? 90-luvun jälkeen ei autoihin ole yleistynyt mitään mullistavaa ympäristö- tai turvallisuustekniikkaa, kaikki vähäisetkin päästövähennykset ovat lähinnä huijauksia, joita en halua enempää.

    Korjatahan autoa kuin autoa pitää, sattumoisin korjaukset tuppaavat olemaan sitä kalliimpia mitä uudempi auto, ja ennen kaikkea mieluummin minä työllistäisin suomalaisia korjaamoita kuin ulkomaista autoteollisuutta, tahi vaihtoehtoisesti korjaan vanhan autoni itse säästäen rahaa, jolloin nämäkin rahat menevät sijoitus- tai kulutuskohteisiin jotka hyödyttävät itseä ja suomalaisia enemmän kuin se ulkomaiselle autoteollisuudelle lähetetty raha. Pitää muistaa, että uusien autojen tuonti on Suomen kansantaloudelle erityisen köyhdyttävää, koska autojen arvo laskee nopeammin kuin juuri minkään muun merkittävänhintaisen kestokulutushyödykkeen. Lisäksi autovero on mielästäni reiluin mahdollinen tapa kerätä veroa, koska uusia autoja eivät tarvitse muut kuin porvarit ja muu eliitti, joilla on varaa maksaa roima vero, ja meille köyhemmille on taasen siitä huolimatta tarjolla puoli-ilmaisia, asiansa yhtä hyvin ajavia vanhoja autoja, joista porvarit ovat aikoinaan maksaneet verot. Mikäli porvareiden maksamaa autoveroa pienennettäisi, niin joutuisivat köyhät maksamaan korkeampia työn ja kulutuksen veroja, samalla kun varallisuus karkaisi ulkomaille uusien autojen ostomäärän lisääntyessä.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Scroll to top