Kauas duunit karkaavat: Mikä tehdas lähtee seuraavaksi?

Viime vuonna sen teki paperitehdas, nyt valtioenemmistöisesti omistettu Neste sulkee yhden laitoksen Suomessa, luopuu toisen kehittämisestä ja perustaa uuden Hollantiin. Lähestymme olotilaa, jossa ainoat hiilipäästöt tulevat ministeri-audien pakoputkista, jos niistäkään.

Kunnianhimoinen hybridisosialismi hävittää Suomesta loputkin työpaikat, saattaa kansankyynikko ajatella viimeisten kuukausien teollisuus-uutisista. Kaikki työpaikat karkaavat ulkomaille, paitsi turvetuotteiden valmistus joka loppuu kokonaan. Mitenhän tähän on oikein päädytty?

Ei ole arkijärjen mukaista, että Hollannissa, missä maata vallataan mereltäkin patoja rakentelemalla, teollisuustontti ruuhkaisen ja über-vilkkaan Rotterdamin sataman vaikutusalueella voi olla ns. edullinen verrattuna koti-Suomeen. Porvoon Kilpilahdessa (Skjöldvikissä) tai Naantalissa ei ole kuullemma tilaa rakentaa. Eihän näitä verukkeita kukaan voi ottaa tosissaan: Siispä on pohdittava, mikä suomalaisessa toimintaympäristössä on se mörkö, joka karkoittaa hyvinvointia tahkoavan vientiteollisuuden kaukomaille.

Työntekijöiden saatavuus se ei voi olla, sillä Suomessa on jo parin sukupolven ajan ollut erinomaisen kouluttautunut ja osaava työvoima, josta osa on peräti ilman duunia. Palkkatasokaan ei Suomessa päätä huimaa: Autokanta -duunarin hyvinvoinnin indikaattori- on keskimäärin 15-vuotiasta, ja teollisuudessa palkan ostovoima jää jälkeen tärkeimpien kilpailijamaiden tasosta. -Kuitenkin työntekijä tulee niissä firmalle halvemmaksi, ja teollisuutta siirtyy Suomesta jopa kalliseen Saksaan, kuten on nähty,

Ehkä näennäis-paradoksimme osuu lähelle jotain tärkeää: Duunari saa vähemmän, mutta työnantaja maksaa enemmän.

Eihän tämä sovi vanhan kansakoulun laskuoppiin, joka ei kyllä muutenkaan ole enää pitkään aikaan ollut trendikästä. Firman palkkakulut laskevat tuotantolaitoksen siirtyessä Keski-Eurooppaan, mutta duunari saa siellä palkallaan enemmän. -Joku vetää siis välistä?  On olemassa jokin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kalvaja.

Jostain syystä työvoimakulujen näkymätön siivu, jonka työnantaja maksaa mutta joka ei tipu työntekijän tilipussiin, ei ole mukana kilpailukyky-tarkastelussa, kuten ei sekään että Suomen tasoa korkeammilla reaalipalkoilla juhlivat maat ovat Suomea kilpailukykyisempiä: Vieväthän ne meiltä tehtaatkin, kuten on taas jälleen kerran nähty.

Vasemmisto on paimentanut laumaansa jo sukupolvien ajan ”työn ja pääoman” ikuisuustaisteluun, mutta poliittinen oikeisto onkin ehkä saman näköharhan vallassa, pitäen pystyssä yhteisiä kulisseja.

Surkein esimerkki porvarillisesta luokkataistelusta on hinku saada maahan halpatyövoimaa, pyrkimyksenä romahduttaa palkkatasoa. Samaan aikaan julkisen sektorin paisuminen lisää paineita kiristää verotusta nykyistäkin sietämättömämmälle tasolle. Jo nyt kahta reaalitaloudessa työskentelevää kohti on yksi verokertymästä palkkansa nostava, ja viimeisimpänä tulokkaana kulhon äärelle on arvoituksellinen ”tapahtuma-ala”, jonka riskit sosialisoidaan koronan varjolla, mutta voitot pysyvät yksityisinä. Näin se käy.

Lähestymme ilmiötä toiselta suunnalta: Mitä enemmän on julkisrahoitteista väkeä, joka ei tuota tarpeellisia palveluja (hoiva, opetus, järjestys, jne.) -ja tälle väellehän ei ole määrää eikä laitaa- , sitä suurempi on verorasitus. Opettajien määrää ei voida kasvattaa, koska jossakin vaiheessa koululaiset loppuvat. ”Kulttuuria” ja muuta sen sellaista voidaan sensijaan kasvattaa ja venyttää loputtomiin, kunnes veronmaksajan selkä katkeaa tai lainojen myöntäjät laittavat hanan kiinni.

Löysimmekö jotain mielenkiintoista? Ilmiön, joka pöhöttää hallintoa, luo ”kulttuuria” jota juuri kukaan ei halua, löytää yhä uusia ryhmiä, jotka opastetaan apuraha-kaukalon äärelle -ja kahlitaan poliittiseen sopivuuteen, tämän ilmiön kautta käytetään valtaa, ostetaan ihmisiä ja säädetään Suomen kohtaloa. Vallan voimansiirtohihnoja käyttelevät ne, jotka voivat luvata tai evätä virkapaikan, apurahan tai muun vihreän oksan. Siksi Suomessa on hallintoa viisi-kuusi kertaa meitä suuremman kansakunnan tarpeisiin, ja leegio kyldyyriväkeä jonka helpon elämän me kustannamme veroistamme.

Hybridisosialismi onkin osuva nimitys sille belsebuubille, jota pakoon teollisuus karkaa, ja joka tekee elämän hankalaksi meille, jotka emme karkuun pääse.

Luettavaa:

UPM:n Pesonen: Kaipolan sulkemisesta Suomen kansantaloudelle 300 miljoonan menetys

Nesteen jalostamo Rotterdamiin: MIKÄ Suomessa maksaa?

Suomalainen työ on kallista mutta palkalla saa vähemmän, -ja tehtaanpiiput kylmenee

6 Comments

  1. OnneaVaan
    17.3.2021 23:44

    Juu, kyllä kommarit(=vihreät+vasurit+kepu+kr-p+rkp ja kok tietysti aisurina mukana) rakensi mielenkiintoisen miinan/haudan tänne jääneille. Kaikki sosialisoidaan kaiken ylevän hyvän nimissä ja kaiken maksaville jää paska käteen. Julkisen puolen eläteille tämä on loistopaikka elää. Ei huolet paina kunhan
    aamusta ilmestyy kustannuspaikalle turhiin palavereihin ja kehityspäiviin odottelemaan 1,5-2 kertaisia lomia verrattuna niihin, jotka maksavat heidän palkat. Tietysti pitää muistaa pitää saikut myös joka vuosi ettei ylirasitu.

    Loisväellekin tämä on kiva maa elää. Ei tarvitse lähteä paskaduuneihin ja asuminenkin on työtä tekevien kanssa saman tasoista. Tietysti SDP:n ja Kepu:n asuntofirmat/säätiöt (Kojamo/Lumo/VVO ja kepun nuorisosäätiö) saa asumistuet suoraan, jotta tukien päättäjät saavat ne omiin taskuihin.

    Vielä palkoissa on verotettavaa ja omaisuuttakin voidaan sosialisoida lisää. Vielä on mistä ottaa, joskus sosialisoitava loppuu. Se ei haittaa, kun jokainen poliitikko on jo saanut itselleen 20000-30000 eur palkintopestin eu:sta.

    Vastaa
  2. J
    18.3.2021 02:29

    Suomen autokannan keski-ikä ei ole 15 vaan 12,5 vuotta.

    https://www.aut.fi/tilastot/kansainvaliset_tilastot/henkiloautojen_keski-ika_eraissa_euroopan_maissa

    Toinen usein mainittu on suuri julkisektorin koko, joka jutuissa vaihetelee aika paljon.

    Näissä kannattaa olla tarkka eikä heitellä lukuja lonkalta tai extrauutisten muuten hyviltä jutuilta menee uskottavuus.

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      18.3.2021 07:26

      Heitetyt suhdeluvut ovat suuntaa-antavia, eikä kokonaiskuva oleellisesti muutu lukuja tarkentamalla. Toki täsmennyksesi on tarpeellinen. 15v on ollut aiemmin julkisessa keskustelussa mainittuna.

      Vastaa
  3. lantti pesanen
    18.3.2021 07:32

    Muuten hyvä, mutta kulttuurin määrittäminen automaattisesti vihervassareille kokonaan on tyhmää.
    Taiteilianhan pitäisi olla kansakunnan Pohjantähti. Palvottu esikoinen, josta normaali väki voi ammentaa. esimerkiksi.
    Muutenhan on niin, että nykyaikainen ja kauan kestänyt kulttuurimarxismi on saanut näyttämään kaiken ns kulttuuriin viittaavan täysin vesittyneenä ja ala arvoisena. Vieläpä tätä hirvittävää saatananjärjestystä tukevana.
    Siksi olisikin hyvä romuttaa nykyinen koulutus ja taidekasvatusmalli alkutekiöihinsä.
    Yksikin Väinämöinen riittää.
    Onhan niin, että hyvä taiteilia ei tarvitse rahaa, ei ruokaa, ei mitään!

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      18.3.2021 08:25

      Kulttuurihan kuuluu kaikille, koska kaikki tekevät sitä: Joko taiteilijoina tai näiden toiminnan mahdollistavana yleisönä. Taide on yleisön ja esiintyjän/tekijän välisen vuorovaikutuksen tuote, ei nerokkaan invidin tajunnan ilmaus. ”Kulttuuri” sensijaan on vihervasemmiston reviiri, josta saa tikulla hakea ja haravalla kaapia suomenkielistä oikeistolaista europidiseen geenipooliin kuuluvaa heteromies, -eikä kovin montaa löydä, jos ketään. -Eihän sellaista ole Yleisradiossakaan?

      Vastaa
  4. Juha
    18.3.2021 08:52

    On maamme köyhä ja siksi jää.. jos kultaa yms. rikkauksia kaipasit.

    Näin se teollisuus katoaa Suomesta.

    https://findikaattori.fi/fi/12

    Mutta hei.. Isolla upouudella demaribemarilla ei pääse neulan silmän läpi.. 2006 vuosimallin japskillakin pääsee paikasta A paikkaan B

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top