KHO ratkoo palautuksia, kaksi tapausta

Korkein Hallintoikeus KHO on käsitellyt kahden Irakin kansalaisen, aviopuolisoiden, jo Hallinto-oikeudessa hylätyn valituksen Maahanmuuttoviraston tekemästä käännytyspäätöksestä, ja yksintullutta alaikäistä irakilaista koskevan palautuspäätöksen valituksen.

Ensin mainitun valituksen perusteena oli jo käännytetylle pariskunnalle Suomessa syntynyt lapsi, jolle ei ollut käännytyspäätöstä, eikä myöskään oleskelulupahakemusta.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että lähtökohtaisesti voitiin pitää perusteltuna, että alaikäinen lapsi poistuu maasta täältä käännyttävän huoltajansa kanssa ilman, että lapselle tehdään erikseen käännyttämispäätös. Vakiintuneen käytännön mukaan on katsottu, ettei käännyttämisestä päättävällä viranomaisella ole lakiin perustuvaa velvoitetta viran puolesta erikseen tehdä lapsen osalta käännyttämispäätöstä. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että ulkomaalaista koskevaa käännytyspäätöstä ei ollut kumottava yksinomaan sen vuoksi, että hänelle oli päätöksen tekemisen jälkeen syntynyt Suomessa lapsi, jota päätös ei koskenut.

  • Maahanmuuttovirasto oli 23.11.2016 antamallaan päätöksellä hylännyt hakijoiden turvapaikkaa ja oleskelupaa koskevat hakemukset, ja päättänyt käännyttää heidät Irakiin.
  • Turun Hallinto-oikeus oli 04.05.2018 hylännyt Maahanmuuttoviraston päätöksestä tehdyn valituksen.
  • Maahanmuuttovirasto on ilmoittanut, että Saksan viranomaiset ovat 10.7.2018 esittäneet valittajia koskevan takaisinottopyynnön.
  • Ennakkopäätös, KHO 2003:73: Kun perheen käännyttäminen oli toimeenpantavissa myös perheen mukana matkustavan, käännyttämispäätöksen jälkeen syntyneen lapsen osalta, ei käännyttämispäätös ollut ulkomaalaislain taikka lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen vastainen.

KHO:n päätös, julkaistu 24.10.2018.

KHO:n päätös yksintulleen alaikäisen turvapaikanhakijan asiassa,  palautettiin Maahanmuuttovirastolle

Korkein Hallinto.oikeus tutki yksin Irakista Suomeen tulleen turvapaikanhakijan valituksen käännytyspäätöksestään.

Valittaja oli hakenut oleskelulupaa kansainvälisen suojelun perusteella. Maahanmuuttovirasto hylkäsi hakemuksen, ja päätti palauttaa hänet Irakiin.

  • Hakija oli kertonut Maahanmuuttovirastolle, että hänellä on yhteys vanhempiinsa Irakissa.
  • Maahanmuuttovirasto on päätöksellään 11.11.2016 hylännyt Irakin kansalaisen, helmikuussa 2001 syntyneen valittajan kansainvälistä suojelua ja oleskelulupaa koskevan hakemuksen sekä päättänyt käännyttää hänet kotimaahansa Irakiin.
  • Valituksessaan hallinto-oikeudelle valittaja oli kertonut menettäneensä yhteyden perheeseensä.
  • Itä-Suomen Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen 09.05.2017 ja totesi muun ohessa, että A:lla oli kotikaupungissaan Bagdadissa laaja perheenjäsenten ja sukulaisten muodostama tukiverkko.

Nyt meneekin sen vatkaamiseksi, onko Suomessa oleskelevalla alaikäisellä, jonka täysi-ikäinen setä on myös Suomessa, ja joka on tullut tänne sedän serkkujen kanssa yhdessä, yhteys Bagdadissa olevaan perheeseensä:

  • Korkeimmassa hallinto-oikeudessa valittaja kertoi, että hän oli menettänyt yhteyden perheeseensä loppuvuodesta 2016 ja että perheenjäsenten jäljittäminen käynnistetään Punaisen Ristin henkilöhaun avulla.
  • Korkein hallinto-oikeus on välipäätöksellään 03.08.2017  kieltänyt maasta poistamisen täytäntöönpanon, kunnes korkein hallinto-oikeus on ratkaissut valituslupahakemuksen.
  • Korkein hallinto-oikeus on 14.11.2017 pyytänyt valittajalta selvitystä henkilöhaun edistymisestä.
  • Valittaja on 17.11.2017 vastauksessaan KHO:lle ilmoittanut, että edustaja on marraskuun alussa 2017 lähettänyt valittajan allekirjoittamat henkilöhakuasiakirjat Punaiselle Ristille. Punaiselta Ristiltä ei ollut vielä tullut ilmoitusta asiakirjojen vastaanottamisesta.

Maahanmuuttovirasto ei ollut ryhtynyt jäljittämään valittajan vanhempia mahdollisen palautuksen jälkeisten olojen asianmukaisuuden varmistamiseksi, koska heillä oli valittajalta itseltään tieto, että vanhemmat ja suku ovat Bagdadissa. Kun kertomus myöhemmin muuttui, syntyi tilanne, jossa palautettavan olosuhteita ei oltu selvitetty ulkomaalaislain ja EU:n palautusdirektiivin edellyttämällä tavalla.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että Maahanmuuttovirasto ei ollut voinut perustaa käsitystään palauttamisolosuhteiden asianmukaisuudesta pelkästään A:n ilmoitukseen yhteydenpidostaan vanhempiensa kanssa. Sen olisi tullut varmistua siitä, että käännyttämistä täytäntöönpantaessa A voidaan palauttaa vanhemmilleen sekä siitä, että A:n palauttaminen on myös perheen olosuhteet huomioon ottaen lapsen edun mukaista.

Yhteyden saaminen vanhempiin olisi ollut tarpeen asianmukaisten vastaanotto-olosuhteiden varmistamiseksi sekä lapsen edun arvioimiseksi. Vastaavasti hallinto-oikeuden olisi tullut arvioida A:n vastaanotto-olosuhteiden asianmukaisuus.

Edellä mainituista syistä Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset on käännyttämisen ja oleskeluluvan osalta kumottava ja asia palautettava näiltä osin Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

KHO:n päätös yksintulleen asiassa, julkaistu 23.10.2018.

Vuonna 2017 KHO käsitteli valituslupa-asioita yhteensä 4583 valitusta, joista 3583 liittyi ulkomaalais-asioihin, 78%. Ulkomaalais-asioille 343:ssa tapauksessa valituslupa myönnettiin. 3117:ssa tapauksessa valituslupaa ei myönnetty.Linkki (pdf)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top