Komissaari Jyrki Katainen, SITRA ja Klaus Schwabin Suuri Reset: EU:n uusi Vihreän Siirtymän neuvostotyylinen suunnitelmatalous

Maanantaina 5.9.2022 USA:ssa Real Clear Energy alustalla julkaistu artikkelini kertoo, kuinka Maailman Talousfoorumi käytti hyväkseen SITRA:a ja komissaari Jyrki Kataista edistääkseen sen johtajan Suurta Reset-hanketta niin EU:ssa kuin maailmanlaajuisestikin

Tämän energiapoliittisesti merkittävän alustan päätoimittajan minulle lähettämän viestin mukaan artikkelini oli heidän ykkösuutisensa.

SITRA toimitti maailmalle vuonna 2016 tekaistun kertomuksen Suomen kiertotalousihmeestä ja loi nykyisen ympäristölle, terveydelle ja taloudelle vahingollisen kiertotalouskäsitteen. Käsitettä hyväksikäyttäen Euroopan unionin komissio teki esitykset EU:n lainsäätäjille sekä jo aiemmin Suomen pj-kaudella säädetystä vihreän rahoituksen taksonomia-asetuksesta ja Jyrki Kataisen kiertotalouspaketista sekä vielä pääosin EU:n lainsäätäjien käsissä olevasta massiivisesta Fit for 55 ilmastopaketista, jotka johtavat neuvostotyyliseen viisivuotissuunnitteluun.

Artikkelini suomennos:

Hiilineutraali ”kiertotalous” käsite tarkoittaa tuotanto- ja kulutusmallia, jossa olemassa olevia materiaaleja ja tuotteita hyödynnetään mahdollisimman pitkälle lainaamalla, vuokraamalla, uudelleenkäyttämällä, korjaamalla, kunnostamalla ja kierrättämällä ja jossa hyvinvointi ei perustu fossiilisiin polttoaineisiin ja ylikulutukseen. Ajatus juontuu lopulta kuuluisasta Rooman klubin vuoden 1972 raportista ”Kasvun rajat”. Kiertotalous – kuten sen kannattajat sanovat – edustaa ”poikkeamaa vanhasta tuhoisasta lineaarisesta mallista ympäristön kannalta kestävään kiertotalousmalliin”.

Miksi sillä on väliä

Kiertotalouden käsite on nyt lähes täysin institutionalisoitu Euroopan unionissa, kun sen lainsäädäntöelimet hyväksyivät 2018 kiertotalouspaketin, jolla ympäristöneuvostossa ja Euroopan parlamentissa tehtiin muutoksia useisiin jätehuoltodirektiiveihin. Osa institutionaalistamista oli EU:n taksonomia-asetuksen hyväksyminen valtiovarainministerineuvostossa ja EU:n parlamentissa sekä muu ympäristölainsäädäntö, kuten esimerkiksi kertakäyttömuovidirektiivin säätäminen.

EU:n toimielimet (parlamentti ja neuvosto) ovat edelleen hyväksymässä uutta kiertotalouslainsäädäntöä, joka perustuu Fit for 55 -ilmastopakettiin, jonka Euroopan komissio (EU:n toimeenpaneva elin) julkaisi heinäkuussa 2021. Fit for 55 pyrkii vähentämään EU:n kasvihuonekaasupäästöt vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Paketti kattaa kaikki energiankäyttöön, tuotantoon ja hiilinieluihin sekä maankäyttöön liittyvät näkökohdat, ja se sisältää myös tulevia ehdotuksia uudesta metsästrategiasta, joka tiukentaisi merkittävästi luonnonsuojelua koskevaa lainsäädäntöä.

Yritysmaailma on mukana

Ajatus kiertotaloudesta vaikuttaa myös jo yksityisellä sektorilla vaatimalla yrityksiä raportoimaan ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksistaan läpi koko arvoketjujen. Tällä alueella on luvassa jatkuvasti tiukentuvia sääntöjä, ja useita uusia ”ESG”-direktiivejä tai -asetuksia, kuten Corporate Sustainability Reporting -direktiivi, joka korvaa ei-taloudellisen raportoinnin tiedonantosäännöt.

Kuka on tämän kaiken takana?

Maailman talousfoorumi (WEF) käynnisti tammikuussa 2017 kiertotalouden kiihdyttämiseen tähtäävän foorumin (PACE), joka julistaa, että ”tavaroiden tuotanto ja kulutus ovat perimmäinen syy kahdelle maailman suurimmista haasteista, jotka ovat ilmastonmuutos ja biologisen monimuotoisuuden häviäminen.”

PACE on maailmanlaajuinen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus kiertotalouden innovaatioiden mittakaavassa. Se toteutettiin yhdessä YK:n ympäristöohjelman ja Maailmanpankin kanssa, ja sitä tukivat mm. Suomen innovaatiorahasto (SITRA) Shellin ja Unileverin ohella.

Suomen eduskunnan hallinnoima rahasto SITRA oli jo syksyllä 2016 julkaissut maailman ensimmäisen kansallisen kiertotalouden tiekartan. Tiekartan mukaan Suomen tavoitteena on ”tuleva globaaliksi edelläkävijäksi maailmassa, jossa talouden kilpailukykymme ja hyvinvointi ei voi enää perustua luonnonvarojen tuhlaavaan käyttöön.”

Tämä askel tasoitti tietä SITRAlle edistää kiertotaloutta WEF:ssä, mikä puolestaan antoi SITRAlle vihreää valoa järjestää Helsingissä vuonna 2017 ensimmäinen World Circular Economy Forum (WCEF), johon osallistui 1 500 arvovierasta eri puolilta maailmaa. Vuotuisia WCEF-tapahtumia on järjestetty eri maissa; Vuonna 2022 Ruanda isännöi ensimmäistä WCEF:ää Afrikassa.

Illusorinen ja ympäristöä, terveyttä ja taloutta tuhoava käsite

Kiertotalouden kannattajat väittävät, että se säästää luonnonvaroja ja johtaa kestävään kehitykseen. Ennen viimeaikaista kiertotalouden käsitteellistämistä vihreät toimijat olivat tehneet suuren yrityksen kierrättää kiinteitä ja ei-kiinteitä jätteitä ja tuottaa polttoaineita kiinteistä yhdyskuntajätteistä Suomessa ja muissa Euroopan maissa. Tämä strategia epäonnistui surkeasti, ja suomalaiset kunnat tuhlasivat kierrätykseen satoja miljoonia euroja. Opittiin, ja kokemus johti onnistuneesti Ruotsin ja Tanskan kaltaisen jätteenpolttolaitosverkoston rakentamiseen. Tämän seurauksena lähes 60 % Suomen yhdyskuntajätteestä poltetaan nyt, mikä vähentää valtavasti kaatopaikalle menevän jätteen määrää.

Teoriassa uudet kiertotaloussäännökset vähentävät poltettavan kiinteän jätteen määrää – mutta näin ei tule tapahtumaan useista syistä. Ihmisiä ei voida pakottaa tehokkaasti noudattamaan uusia vaatimuksia eri jätevirtojen erottamiseksi niiden lähteellä ja jos tämä yritetään tehdä keskitetysti, teollisessa mittakaavassa, se nostaa kustannuksia huomattavasti.

Kiertotalouden vääristyneet seuraukset näkyvät Suomen johtavan öljynjalostusyhtiö Nesteen Pulse-projektissa, joka ensin yritti tuottaa muovidieseliä, mutta muutti lähestymistapaa muovin kemialliseen kierrätykseen EU:n kiertotalouspaketin vuoksi. Tätä varten Euroopan komissio antoi Nesteelle 135 miljoonaa euroa. Kun alkuperäistä suunnitelmaa verrattiin vain kuusi vuotta sitten Helsingin lähelle rakennettuun suureen jätteenpolttolaitokseen, Pulse epäonnistui taloudellisesti, terveys- ja ympäristöpoliittisesti sekä ilmastopoliittisesti. Sekalaisen yhdyskuntajätteen polttaminen johtaa suoraan kuljetuskilometrien vähenemiseen, sillä kun jätevirtojen erottelua lähteellä lisätään dramaattisesti, tämä lisää dramaattisesti myös raskaiden kuorma-autojen keräilykilometrejä; se korvaa tehokkaasti ja taloudellisesti fossiilisia polttoaineita sähköntuotannossa ja kaukolämmössä, eikä se, toisin kuin muovidiesel, aiheuta haitallisia ympäristö- tai terveysvaikutuksia, jotka johtuvat tarpeesta erottaa ja käsitellä likaisia jätevirtoja. On kyseenalaista, onko Pulse koskaan taloudellisesti kannattava, kun sitä skaalataan ylös. Todennäköisesti tarvitaan loputtomia veronmaksajien tukia tämän logistisesti hankalan ja energeettisesti kyseenalaisen tuotannon toteuttamiseksi.

EU:lla on edessään neuvostotyylinen suunnitelmatalous

Maailman talousfoorumin ja Suomen itsenäisyyden juhlarahaston edistämät kiertotalousideat aiheuttavat nyt järkytysaaltoja, koska ne perustuvat viime kädessä illuusioon. Alankomaiden hallituksen vuonna 2017 tekemässä laajassa tutkimuksessa ei muovin kierrätyksestä löydetty ilmastohyötyjä, vaan kierrätyksen haitallisia ympäristövaikutuksia, eikä löytynyt syitä kierrättää muovia siksi, että luonnonvaroja on rajallisesti. Se painotti myös, että tämä politiikka on sosiaalisesti kestämätön eli johtaa köyhtymiseen, sillä erilaisten muovijätteiden keräys- ja käsittelykustannukset ovat merkittävästi suuremmat kuin hyödyt.

Pulse-hanke on nähtävä laajemmassa eurooppalaisessa kontekstissa, jossa komissio painostaa jäsenvaltioille julkisia tukia saadakseen ne saavuttamaan tavoitteensa tuottaa ehkä noin 15 miljoonaa tonnia kierrätysmuovia – ilman mitään takeita näiden muovien markkinoiden olemassaolosta. Nämä tavoitteet muistuttavat Neuvostoliiton viisivuotissuunnitelmia.

Mikko Paunio