Kotihoidon asiakkaan kuolema Imatralla aiheutti kritiikkivyöryn Eksoten palvelun laadusta

Kotihoidon piirissä olleen 96-vuotiaan vanhuksen kuolema tulipalossa Imatran Meltolassa herätti sekä Eksoten johdon, että ammattiliiton. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksoten) alueella tehostettuun hoitoon otettujen vanhusten osuus on pienin koko maassa, 94%:n yli 75-vuotiaista saadessa hoitopalvelut koteihinsa. Tehostetun hoidon osuutta on pyritty Eksotessa laskemaan 4%:iin nykyisestä 5,25%:sta, ja budjettimittarit näyttävät kustannustehokkuutta. Nyt kaunis kuva on saanut säröjä.

Eksoten hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen (sd.) kertoi eilen (04.03.) Etelä-Saimaa-lehdelle, että pyyntö Aluehallintovirastolle Eksoten toiminnan arvioimisesta tullaan tekemään.

”Haluamme AVIn selvittävän, onko tässä nimenomaisessa tapauksessa toimittu oikein vai onko jossain kohdin huomautettavaa ja muutostarvetta. Haluamme jonkun ulkopuolisen käyvän asian läpi”, kertoi Marja-Liisa Vesterinen lehdelle.

Tässä nimenomaisessa tapauksessa vainajan omaisilla on se käsitys, ettei vanhus ollut enää kykenevä kotiasumiseen, ja oli hoitopaikan tarpeessa. Eksoten kriteerien ja ratkaisun mukaan näin ei ollut. Pidettiinkö liian tiukasti kiinni 4%:n tavoitteesta, on se kysymys. ”Viime vuoden keväällä jo tunnistimme, että kriteerit ovat liian kovat. Niinpä tehostetun palveluasumisen kriteereitä tarkistettiin viime vuonna niin, että arviointiin tuli mukaan inhimillisyysarviointi eli että otetaan huomioon se, millainen tilanne on asukkaan ja omaisten näkökulmasta”, totesi Vesterinen eilen lehdelle, ja kiistää tulkinnan että vanhuspalvelut olisivat olleet esillä säästöjä tavoiteltaessa. Vuoden 2019 budjettissa on vanhuspalveluihin lisätty 2 miljoonaa euroa, kertoo Vesterinen.

Nordic Healthcare Group:n (NHG) viime joulukuussa julkistamassa selvityksessä kuitenkin huomautetaan, että vuoden 2018 vanhuskulut olivat vielä samalla tasolla, kuin v.2013. NHG:n selvitys myös toteaa vanhustenpalvelujen toimintakulujen laskeneen vuodesta 2013 vuoteen 2018 kaksi miljoonaa euroa, kuten myös perusterveydenhuollon menot miljoona euroa. Aikuisten psykososiaalisten palvelujen yms. aikuispalveluiden menoissa on selvityksen saavutettu tuona aikana yhdeksän miljoonan euron säästö. Eksote saa siis hyvän arvosanan budjettikurista.

Tänään tiistaina Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer kertoi Lappeenrannassa Etelä-Karjalassa vanhusten kotihoitopalveluissa työskentelevien näkemyksen asiasta. Se on hyytävää kuultavaa.

Superin asiantuntija Sari Erkkilä käytti tiedotustilaisuudessa ilmaisua, ”kuin olisin saanut märkää rättiä naamaan”, siitä tuntemuksesta minkä kotihoitajilta saadut kuvaukset työstään hänelle aiheutti. SuPer oli tehnyt oman valvontapyyntönsä AVI:lle jo kesäkuussa 2018, ja myös kantelun oikeusasiamiehelle koskien Eksoten kotihoitoa. SuPerin mukaan palvelun laatu ei täyttänyt lain vaatimuksia, ja työntekijät olivat ylikuormitettuja.

Kritiikki asiakasturvallisuuden vaarantumisesta tuli kotihoitotyötä tekeviltä SuPerin jäseniltä asti. Erkkilän mukaan tavanomaiset ongelmat, kuten työkohteesta toiseen siirtymiseen käytetyn ajan huomiottajättäminen, esiintyivät myös. Työtahti oli siis kireämpää, kuin miltä se papereissa näytti, ja ylirasitus näkyi hoitajien sairaspoissaoloissa ja vaihtuvuudessa. Kotihoitotehtäviin Eksotessa tämän vuoden tammikuussa on lisätty 10 henkilöä, mitä Erkkilä ei pidä riittävänä korjauksena ongelmiin. Hän muistuttaa myös, että hoitotehtäviin rekrytoituminen on vähentynyt alan saaman huonon maineen takia.

SuPer piti maanantaina kotihoidon työntekijöille tapaamisen, ja tänään tiedotuksen aiheesta.

Lappeenrannan ja Imatran tilanteista kertoi eilen ja tänään Etelä-Saimaa.



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top