Kulttuuriväki vetoaa: Ei hävittäjiä!

Tänään luovutettiin eduskunnalle vetoomuksen-tapainen, jossa vaaditaan hävittäjäkoneiden hankinnasta luopumista. Näin alkaa kulttuuri- yms. väen jeremiaadi:

“Konfliktien syyt ovat muuttumassa. Sen vuoksi perinteiset keinot, erityisesti sotilaallinen uhka, eivät niihin pure”, sanoo vetoomuksen allekirjoittanut taloustieteen emeritusprofessori Pertti Haaparanta.

Tämä riittäneekin lukijalle? Loppu on ihan samaa. Sotilaallisia konflikteja ja välittömän aseidenkäytön uhkatilanteita on juuri nyt meneillään seuraavasti:

  • Syyrian ”sisällis”sota, jossa ovat suoraan omilla sotajoukoillaan mukana Syyrian lisäksi Venäjä, Turkki, Iran, Libanonin Hezbollah, USA, ja useita paikallisia puolustusyksiköitä kuten kurdien SDF, ja koko joukko kansainvälisiä terroristeja.
  • Libyan niinikään ”sisällinen” sota, jossa Turkki häärii innokkaasti.
  • Armenia ja Azerbaidzan tekivät juuri aselevon parisen kuukautta kestäneen sodan jälkeen. Sotaan osallistui myös Turkki.
  • Etiopia käy sitaa Tigren maakunnassa.
  • Intia ja Kiina ovat Himalajalla sormi liipasimella.
  • Irak ei ole rauhoittunut, vaan senkin alueella soditaan.

Nopealla haulla löysimme yli kymmen aktiivista sotijaa, ja vain valtiot laskettiin. Perinteiset keinot, kuten sota, purevat yhä miljooniin ihmisiin. Annetaan Pertin jatkaa:

Siksi nyt parasta suomalaista politiikkaa olisi lykätä hävittäjien hankintaa kauemmas tulevaisuuteen ja käyttää sille varattua rahoitusta ilmasto-ongelmien ja pandemioiden lievittämiseen. Tällöin voidaan arvioida nykyistä monipuolisemmin hävittäjien tarve”, katsoo Haaparanta.

Muuten kyllä kuuntelisin hävittäjä-hankinnan kriitikkoja, jos säästyneet rahat neuvottaisiin käytettäviksi esm. maamiinojen uudelleenhankkimiseen, tai drone-kalustoon. Senkin voi muuten suunnitella ja valmistaa kotimaassa. Jos kulttuuriväki todella haluaa rahaa säästyvän budjeteissa, opiskelkoon mainion edesmenneen teatteriosaajan Jouko Turkan mietteitä:

”Minä olen aina ihmetellyt, miksi yhden näyttelijän koulutus maksaa yhtä paljon kuin Hornet-lentäjän, eikä hänelle valmistuttuaan löydy muuta työtä kuin lukea kerran vuodessa runo rauhan-mielenosoituksessa.” Jouko Turkka, teatteriohjaaja.

Säästettävää löytyy, jopa ehkä hävittäjälaivueen verran, kun karsitaan turhaa ”kulttuuria” ja sen siipeilijöitä. Bai tö vei, kuin moni allekirjoittaja saa palkkansa muusta kuin verokertymästä? Saahan sitä kysyä.

Luettavaa:

Vanha jengi koolla taas, elikkä allekirjoittajat:

Helsinki 1.12.2020

Seppo Aalto, historiantutkija, dosentti
Elisa Aaltola, dosentti
Jouko Aaltonen, dokumenttielokuvantekijä
Kalevi Aho, säveltäjä
Eija Ahvo, näyttelijä
Elina Airikkala, taiteen maisteri
Arja Alho, päätoimittaja
Heidi Anttila, lastenohjaaja
Timo Bergholm, ohjaaja
Mikael Böök, valtiotieteiden maisteri
Saara Cantell, elokuvaohjaaja
Kaj Chydenius, säveltäjä
Tapani Elgland, päätoimittaja
Pekka Elomaa, valokuvaaja
Kirsti Era, kääntäjä
Hannu Eerikäinen, filosofian tohtori
Jaakko Ellisaari, valtiotieteiden maisteri
Juha Gogulski, lääketieteen tohtori
Jukka Gronow, professori emeritus
Mervi Grönfors, varhaiskasvattaja
Laura Gustafsson, kirjailija
Leila Haaparanta, emeritaprofessori, filosofia
Pertti Haaparanta, taloustieteen emeritusprofessori
Paul Haarla, veneenveistäjä
Olli-Pekka Haavisto, ympäristöaktivisti
Outi Haikarainen, toimitusjohtaja, KTM
Yrjö Hakanen, toimittaja
Maija Hakanen, filosofian tohtori
Kari Hanhisuanto, kirjailija
Neil Hardwick, kirjailija, ohjaaja
Irma Hauska, diakoniatyöntekijä
Pasi Heikkurinen, yliopistonlehtori
Lassi Heininen, professori emeritus
Mikko Heiniö, säveltäjä, professori emeritus
Tero Heinänen, toimittaja
Heikki Helenius, ympäristöaktivisti
Elina Hemminki, tutkimusprofessori emerita
Olli Herranen, tutkijatohtori
Heikki Hiilamo, tutkimusprofessori
Niillas Holmberg, kirjailija, muusikko
Paula Holmila, toimittaja
Antti Holopainen, yleislääketieteen erikoislääkäri
Marketta Horn, valtiotieteiden tohtori
Lena Huldén, dosentti
Larry Huldén, hyönteistutkija
Seppo Hyytinen, sairaanhoitaja
Ville Hänninen, toimittaja, tietokirjailija
Hannu Ikonen, aktivisti-eläkeläinen
Olli Ikonen, näyttelijä
Risto Isomäki, kirjailija
Matti Ijäs, elokuvaohjaaja
Jonimatti Joutsijärvi, kirjailija, FM
Kari Junttila, kirvesmies
Kati Juva, dosentti
Marja Järvelä, professori emerita
Timo Järvilehto, professori
Jouko Kajanoja, dosentti
Satu Kalliokuusi, kuvataiteilija
Jaana Kanninen, toimittaja, tietokirjailija
Ismo Kantola, sosiologian dosentti
Monna Kamu, muusikko
Markku Kangaspuro, tutkimusjohtaja
Tuula Karjalainen, filosofian tohtori
Tintti Karppinen, draamaopettaja
Viljo Karppinen, DI
Jari Karttunen, pääsihteeri
Eeva Kaukoluoto, filosofian tohtori
Aki Kaurismäki, elokuvaohjaaja
Mika Kaurismäki, elokuvaohjaaja
Hannu Kautto, tekniikan lisensiaatti
Jukka Kekkonen, professori
Samuli Ketola, koulutussuunnittelija
Kaisu Kinnunen, puheenjohtaja
Merikukka Kiviharju, laulaja
Ulla-Maija Kivikuru, professori emerita
Pertti Koistinen, professori emeritus
Risto Kolanen, toimittaja
Marjut Komulainen, elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja, näyttelijä
Elias Krohn, päätoimittaja
Leena Krohn, kirjailija
Olli Kruuna, kirurgi
Voitto Kumpulainen, eläkeläinen
Timo Kuronen, filosofian tohtori
Janne Kuusi, kirjailija, elokuvaohjaaja
Sofia Laine, dosentti
Anni Lahtinen, pääsihteeri
Tapio Laurinolli, patenttiasiamies
Erkki Laukkanen, kauppatieteen tohtori
Lea Launokari, teatterituottaja
Eero Lehto, kauppatieteiden tohtori
Juhani Lehto, professori emeritus
Arja Lehtonen, eläkeläinen
Juha Leiviskä, akateemikko, arkkitehti
Ilkka Liikanen, professori
Kirsi Marie Liimatainen, elokuvaohjaaja
Reine Lindeman, sosiaaliohjaaja
Laura Lodenius, toiminnanjohtaja
Pekka Lundgren, eläkeläinen
Paula Matilainen, yrittäjä
Juho Matinlauri, opiskelija
Teemu Matinpuro, toiminnanjohtaja
Tuomo Melasuo, professori emeritus
Karri Paleface Miettinen, rap-artisti ja kirjailija
Marja-Leena Mikkola, kirjailija
Pelle Miljoona, muusikko-kirjailija
Outi Mononen, erityisopettaja
Claus Montonen, dosentti
Pertti Multanen, dosentti
Veijo Murtomäki, musiikkihistorian professori emeritus
Hannu Nieminen, professori
Esa Niemitalo, taiteilija
Mila Nirhamo, nukketeatteritaiteilija
Kalle Niskanen (MC Kajo), rap-artisti
Karoliina Niskanen, näyttelijä, kirjailija
Kaarle Nordenstreng, emeritusprofessori
Markus Nordenstreng, musiikintekijä ja muusikko
Esa Noresvuo, järjestökoordinaattori
Ilkka Norros, dosentti
Leena Norros, dosentti
Matti Nummelin, dosentti
Juha Nurmela, sosiologian dosentti
Lena Näre, sosiologian apulaisprofessori
Sari Näre, dosentti, tutkija, tietokirjailija
Jyrki Näsänen, elokuvaohjaaja
Ritva Oesch, yritystutkija, KTM
Vesa Oittinen, professori emeritus
Hanna Ojamo, väitöskirjatutkija, kuvataiteilija
Eero Ojanen, säveltäjä
Kari Paasonen, tutkija
Pauli Paasonen, apulaisprofessori
Petra Packalén, päätoimittaja
Jussi Pakkasvirta, professori
Leo Partanen, opintojohtaja
Heikki Patomäki, professori
Mikko Perkoila, muusikko
Mauri Perä, kirvesmies
Rosa-Maria Perä, teatterityöntekijä
Tapani Poikela, kaivosmies
Outi Popp, toimittaja
Panu Pulma, dosentti
Vesa Puuronen, sosiologian professori
Jukka Pääkkönen, yrittäjä, valokuvaaja
Ossi Rahkonen, emeritusprofessori
Pentti Raittila, dosentti
Jussi Raittinen, muusikko
Jouko Raivio, yhteiskuntatieteiden tohtori
Tuula Rajavaara, käsikirjoittaja, ohjaaja
Raija-Sinikka Rantala, teatteriohjaaja, kirjailija
Juha Rekola, asiamies
Reijo Rinne, dipl.ins, valt.maist
Laura Rontu, dosentti
Seppo Ruotsalainen, VTT, sosiaaliturvan erikoistutkija
Toni Ruuska, KTT, tutkijatohtori, yliopisto-opettaja
Kikka Rytkönen, kuva- ja esitystaiteilija
Sanna Ryynänen, yliopistonlehtori
Syksy Räsänen, fyysikko ja aktivisti
Mika Rönkkö, kustantaja
Erkki Saarela, näyttelijä
Mauno Saari, toimittaja-kirjailija
Helena Saarikoski, dosentti
Saana Saarinen, tietokirjailija
Joonas Saartamo, näyttelijä, rap-artisti
Pentti Sainio, tietokirjailija
Harri Saksala, muusikko, lakimies
Aleksis Salusjärvi, opettaja ja oppikirjailija
Anneli Sauli, näyttelijä
Olli Savela, yliaktuaari
Leena Saraste, FT, valokuvaaja
Hannele Seitsonen, FT, dosentti
Birgitta Selin, tietotekniikan opettaja
Tove Selin, kestävän kehityksen asiantuntija
Sanni Seppo, valokuvataiteilija
Antti Seppänen, taiteilija
Samu Seppälä, historian opiskelija
Cay Sevón, valtiotieteiden tohtori
Jussi Siirilä, kirjailija
Tapio Siirilä, työsuojeluinsinööri, tietokirjailija
Jussi Silvonen, dosentti
Raisa Simola, dosentti
Pertti Simula, FM, psykoanalyytikko
Ritva Sorvali, näyttelijä, teatteritaiteen maisteri
Alpo Suhonen, valmentaja
Ville Suhonen, elokuvaohjaaja, kirjailija
Elina Suolahti, FM, suomentaja-kääntäjä
Riitta Suominen, valtiotieteiden maisteri
Heikki Susiluoma, tutkija, yrittäjä
Risto Suvanto, varatuomari, KM
Jussi Särkelä, tietokirjailija
Hannu Taanila, toimittaja emeritus
Ilkka Taipale, dosentti
Vappu Taipale, dosentti
Heikki Takkinen, elokuvatuottaja, kansalaisaktivisti
Maiju Tawast, kulttuuritoimija
Liisa Tavi, laulaja
Heikki Tervahattu, FT, ekologisen ympäristönsuojelun dosentti
Esa Tulkki, lääkäri
Sanna Turoma, professori
Pirkko Turpeinen-Saari, psykiatri, tietokirjailija
Esko Turunen, FT, professori
Reija Tähtinen, taidemaalari
Päivi Uljas, filosofian tohtori
Risto Uljas, toimittaja
Marko Ulvila, tietokirjailija
Kai Vaara, FM, ekoyhteisöaktiivi
Harri Vajaste, sosionomi
Tumppi Varonen (Valokainen), muusikko
Matti Vartiainen, professori emeritus
Marjatta Vehkaoja, valtiotieteiden maisteri
Hannu Vesa, maakuntaneuvos
Ulla-Maija Vikman, tekstiilitaiteilija
Aku Virtanen, insinööri
Telle Virtanen, toimittaja, eläkeläinen
Kaarlo Voionmaa, kielentutkija
Matti Vesa Volanen, emeritus koulutustutkija, PsT
Heikki S. Vuorinen, dosentti
Hannu Vuorio, kirjailija
Juha-Pekka Väisänen, käsitetaiteilija
Riitta Wahlström, KL, psykologi
Jyrki Yrttiaho, ex-kansanedustaja
Soran Zaki, opettaja, kääntäjä

11 Comments

  1. Pekka Kemppainen
    1.12.2020 20:46

    Neukkula hajos jo 1991. Tulkaa poteroista pois! Kaikki syömään, puuro on valmista.

    Vastaa
  2. juha.
    1.12.2020 21:52

    Kovasti on listassa korkeasti koulutettua väkeä, jotka ovat tyhmiä kuin ”vasemman jalan saappas”! Tämähän on sitä tyypillistä 1960-lukulaista pasifistista moraaliposeerausta, jota tuo tunkkainen vuosikymmen piti sisällään. Yrittäkääpä edes kuvitella, mitä tuo aikakausi merkitsi suomalaisille sotaveteraaneille ja heidän läheisilleen! Sanonpa vain, että vähemmästäkin on ihmisiä ammuttu!
    Kun tuon mkin ”taivas -listan” paska perseet jo toisessa polvessa kohtaavat sodan kauhut ilman ilmavoimien tuomaa tukea, niin tekisivät edes paperilennokkeja ”ruskeilla” käsillään! Kulttuurigväki on aina edustanut rappiota sen kaikissa muodoissaan, jonka on mahdollistanut ainoastaan pitkä sodaton kausi ja rikas yltäkylläisyys tukirahoineen vaikkapa esimerkkinä norjalaiselle ”taiteilijalle”, joka peräsuolestaan ruiskautteli värejä lattialle olevalle suurelle paperille. Muistaakseni Norjan valtio antoi rahallista tukea tälle jantterille 2 tai 1 miljoonaa Norjan kruunua!

    Mitä tulee hävittäjiin. Suomea pissittiin linssiin viimeksi ja sama toistuu nytkin koneilla, jonka TYYPPISIÄ Suomi ei tarvitse. Köyhälle valtiolle liian kalliita eivätkä sovi doktriiniin! Hornettien takia muutb aselajit kärsivät todella ja lakkautettiin ”säästösyistä” varuskuntia, mutta aivan kuten entisellä pojalla. Pitää olla pirun komiwab auto, vaikka jääkaapissa sen jälkeen ei olisi kuin makaroonia!

    Vastaa
    1. Puolueeton
      2.12.2020 10:38

      Varmasti osa allekirjoittajista on pannut nimensä vain ideologisista syistä. Ehkä moni kuitenkin allekirjoittanut järkisyistä.

      Suunnitelluilla hävittäjillä ei ole sotatilanteessa juurikaan merkitystä. Jos vihollinen hyökää aloittamalla pommitukset, pommitukset tehdään ohjusten ja dronien avulla, joiden torjuntaan hävittäjät ovat huono vaihtoehto. Hävittäjärahalla saisi moninkertaisesti tehokkaamman puolustusaseen – ohjuksia, joilla torjutaan myös panssariaseet. Muutama tiedustelulennokki tai drone on tarpeellinen hankkia. Tämä ei kuitenkaan tyydytä Natoa, joten siitä syystä kallis hävittäjähankinta Nato-maasta on vallanpidon suosima.

      Vastaa
      1. Pekka Kemppainen
        2.12.2020 14:27

        Dronet yms. ovat tulossa, kuten mainitsitkin, mutta hävittäjille on yhä käyttöä. Suomen hävittäjät tukeutuvat sodan sattuessa NATO-kentille ja toimivat niiltä käsin. Siksi huolto, yms. pitää olla yhteensopiva.

        Droneja menetetään taistelutilanteessa suurin määrin, on Azerpaskastanin sodan opetus. Niitä pitää olla paljon, ja niiden pitää olla halpoja. Suomessa on korkeaa osaamista, ja voimme kehittää oman kilpailukykyisen dronetuotannon nopeasti. Asiassa on vain kaksi estettä:

        1. Pitää siivota hallinto ja hallitukset täydellisesti pasifisteista, ja sallia asevienti kansainväliseen tapaan.
        2. KAIKISSA aiemmissa tapauksissa, kun jokin Suomessa tehty asia ottaa menestyäkseen, jokin porukka lyö hallinnosta ja rahoitusportaasta käsin kapuloita rattaisiin. Näin meni Nokia, näin meni biotekniikka. Tästä sabotoinnista on tehtävä loppu.

        Vastaa
        1. Puolueeton
          2.12.2020 17:13

          Voisit kuvata, mitä käyttöä hävittäjille olisi. Jaa niin, tietenkin osallistua tarvittaessa Naton tekemiin hyökkäyksiin. Niihinhän koneet on varustettu ja suunniteltu. Mahdollisessa sodassa Naton kenraalit määrävät niiden käytöstä ja muidenkin suomalaisten joukkojen käytöstä. Niin määrää salaa tehty isäntämaasopimus ja kulut maksaa Suomi. USAlle koneet ovat hyvin tärkeitä, koska USA (Naton johtaja) myy niitä.

          Mitä käyttöä on ollut Horneteilla? Onhan niillä selvitetty rajaloukkausia, tehty tiedustelua, juu ja osallistuttu Naton sotaleikkeihin. Tiedusteluun riittäisivät aseistamattomat pienet yksinkertaiset lentolaitteet, joita on vaikea tuhota ja tietenkin maassa olevat tutkat ovat avuksi.
          Dronit toimivat halpoina pomminkuljetusalustoina kuten muunlaiset ohjuksetkin. Niitähän saa lelukaupasta jo tonnilla.

          Vastaa
          1. Pekka Kemppainen
            2.12.2020 18:13

            Hei, löysin tämän: ”Suomen Kuvalehti kertoi syyskuussa, että puheenjohtaja Li Andersson oli torpannut halut leikata hävittäjähanketta budjettiriihessä.” https://www.extrauutiset.com/wp-content/uploads/2019/05/lissu-nakee-valon800450-0002.png

    2. Keturi
      2.12.2020 11:22

      Tähän ei mitään lisättävää. Nimilistahan kommunistien lista.

      Vastaa
      1. Pekka Kemppainen
        2.12.2020 14:18

        Paria hajatapausta lukuunoittamatta verokertymää syövien viisastelijoiden lista. Juuripa siksi sen julkaisin. Tietolähde on ”rauhanpuolustajien” julkaisu. RP on entinen Neuvostoliiton sotapropagandajärjestö, ja Suomen poliittisten mafioiden eräs risteysasema, josta käsin Suuri Junanlähettäjä jakoi virkoja ja apuraha-kelpoisuutta suosikeille.

        Vastaa
  3. X
    1.12.2020 22:11

    Loistava idea, toverit tuo omat koneet idästä tullessaan. Tulee iso säästö!

    Vastaa
  4. Otetaan parhaat. MIG:it
    1.12.2020 23:29

    Jos niinkuin oikesati mietittäisiin mikä olisi järkevää, niin ehdottomasi meidän pitäisi ostaa MIG:it itäsuomesta. Niitä saa kolme yhden lentokyvyttömän Hornetin hinnalla ja ne painelee 700km/h nopemmin kuin Hornetit. Sukhoit olisivat se oikea valinta, mutta kun emme kuulu Varsovan liittoon niin niistä voi vain haaveila.

    MIG:ien lentotuntihinta on murto-osa Horneteista ja niissä on sivuvirtaus suuttimet joka tarkoittaa että niillä tehdään manoovereitä joita ei horneteilla tehdä. Samoin tomntasäde ja ammuskuorma on ihan omaa luokkaansa.

    MIG:it peittoavat eurooppalaiset ja amerikkalaiset koneet mennen tullen. Ja ne ovat paljon kestävämpiäkin. Aikaansa edellä. Mutta se tärkein asia, keskinäisen kauapan avaaminen ennalleen… Se olisi se kaikkein tärkein asia joka MIGeillä saavutettaisiin. Saksa ja amerikka myy Venäjälle täyttä häkää elintarvikekita ja koneita varaosineen. Miksi suomen piti lopettaa kaupankäynti? Siksi kun joku ilkeä musta apina sanoi niin, niinkö?

    Vastaa
  5. pöh
    2.12.2020 04:14

    Haluavat varmaan kaarnaveneitä hävittäjien tilalle.
    Kaarnaveneteollisuuteenhan meille tulee huippuosaajia tuhansien kilometrien päästä.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top