Kurdimedia kertoo Pohjois-Syyrian autonomisen hallinnon ja Suomen ulkoministerin tapaamisesta

Kurdimedia Rudawin Erbiliin päivätty uutinen kertoo Pohjoisen ja Koillis-Syyrian autonomisen hallinnon (NES) ulkoministerin tapaamisesta torstaina (30.01.) Suomen ulkoministerin kanssa.  Keskustelun aiheina olivat ”islamilaisen valtion” IS:n (ISIS, ISIL, Da’esh) aiheuttama uhka ja humanitaarinen tilanne itäisessä Syyriassa.

Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto tapasi Koillis-Syyrian autonomisen hallinnon ulkoministeriön puheenjohtajan Abdulkarim Omarin. Keskustelut koskivat ISIS:n uhan torjumista, vakavaa humanitaarista tilannetta, ja Syyrian nykyistä tilannetta.

”Meillä oli kunnia tavata Suomen ulkoministeri Haavisto. Vaihdoimme näkemyksiä erilaisista asioista, mukaan lukien ISIS-jäseniin kohdistuvat oikeusprosessit ja alueen humanitaarinen tilanne ”, Omar kertoi kokouksesta. NES:ä lähellä olevalle meialle.

Hawar News:n julkaiseman tiedonnannon mukaan NES:n valtuuskunta koostui kolmesta vanhemmasta virkamiehestä ja hallinnon Skandinavian  edustajasta.

”Hänelle [Haavistolle] annettiin tietoa maan sisäisesti siirtymään joutuneiden henkilöiden ja alueen asukkaiden humanitaarisista olosuhteista, jat humanitaarisen avun vähenemisestä etenkin äskettäisen YK:n päätöslauselman jälkeen”, lausunnossa luettiin.

YK:n turvallisuusneuvosto päätti Venäjän painostuksen alla aiemmin tässä kuussa rajoittaa avun toimittamista Syyriaan. Kaikkien avustusten on nyt kuljettava presidentti Bashar al-Assadin Syyrian hallinnon valvomien rajanylityspaikkojen kautta. Kurdien ylläpitämä Tel Kochar -silta on nyt suljettu.

Sadat tuhannet siviilit pakenivat koteistaan ​​Turkin hyökättyä Pohjois-Syyriaan lokakuussa 2019. Näistä pakolaisista monet etsivät turvapaikkaa Koillis-Syyrian alueelta.

Kurdien hallitsema Koillis-Syyria on myös suuresti riippuvainen ulkomaisesta avusta al-Hol-leirin ylläpitämisessä, missä islamilaisen valtion (ISIS) jäseniksi epäiltyjen puolisoja ja lapsia pidetään. Leirillä arvioidaan olevan 70 000 asukasta, jotka asuvat ahtaissa  olosuhteissa.

”Keskustelussa vaihdettiin näkemyksiä tuhansien Da’eshin [islamilaisen valtion] jäsenten ja heidän perheidensä tilanteesta autonomisen hallinnon alueilla, korostaen kansainvälisen yhteisön ja (paikallisen) hallinnon yhteistyön tarvetta epäiltyjen oikeudenkäyntien aloittamiseksi. Keskusteltiin myös olosuhteista. leirissä ja kansainvälisen yhteistyön välttämättömyydestä tämän ison ja monimutkaisen kysymyksen kohtaamisessa.”

Al-Holissä pidetään tuhansia ulkomaalaisia, joista monet ovat tulleet Euroopasta taistelemaan islamilaisen valtion puolesta. Suomalaisen median mukaan  al-Holissa on enemmän kuin 30 syntynyttä lasta ja 11 suomalaista naista (joulukuu 2019).  Suomen hallitus on kertonut että se haluaa palauttaa lapset mahdollisimman pian.

Helsinki Times raportoi 21 joulukuuta kahden lapsen kotiuttamisesta al-Holista.

ISIS:iin liittyneiden kansalaisten paluumuutto on osoittautunut kiistanalaiseksi kaikkialla Euroopassa. Monet ovat maininneet syiksi palauttamisista kieltäytymiseen kotimaiselle turvallisuudelle aiheutuvat riskit, ja vaikeudet saada todisteita merentakaiselta taistelukentältä kansalaistensa oikeudenkäynteihin. Jotkut maat ovat sopineet palauttamisesta yksinomaan tapauskohtaisesti.

Norjan kansalaisen ja hänen kahden lapsensa palauttaminen takaisin aiemmin tässä kuussa oli niin kiistanalainen, että populistinen puolue erosi vastalauseena hallituskoalitiosta.

Asiasta kirjoitti tänään kurdimedia Rudaw.

Lisää luettavaa: Hawar News.

Kurdihallinto, Koillis-Syyrian itsehallinto NES, on organisoitunut paikallisesti sen jälkeen kun Damaskoksen halltuksen joukot, Syyrian Arabiarmeija SAA, oli tullut ajetuksi pois alueelta ”islamilaisen valtion” IS:n (ISIS) toimesta, ja kun etupäässä kurdien muodostamat joukot ajoivat vuorostaan IS;n pois v.2015. Itsehallinnon virallinen asema Syyrian sisällissodan jälkeisessä hallinnossa on yhä määrittelemättä.

Kurdiviranomaiset ovat mukana monen osapuolen rauhanneuvotteluissa, joissa etsitään poliittista ratkaisua Syyrian tilanteeseen. Kurdijohtoinen Syyrian Demokraattiset Voimat SDF käy neuvotteluja suoraan presidentti al-Assadin hallinnon kanssa, ja myös Syyriassa olevan Venäjän armeijan komentajan. Näissä neuvotteluissa on pöydällä, paitsi ajankohtainen sotilaallinen yhteistyö jäljellä olevia jihadisteja -kuten nousevaa IS:a- ja Turkkia vastaan, myös SDF:n joukkojen yhdistäminen Syyrian viralliseen armeijaan.

Tässä tilanteessa itsehallintoelimet käyttävät kontaktejaan ulkomaille, Venäjään, Euroopan Unioniin ja mm. Suomeen, oman statuksensa vahvistamiseen. Neuvottelut Suomen kansalaisten palauttamisesta ovat osa tätä kuvioita. Kurdiviranomaiset ovat myös halunneet ei-syyrialaisille terroristeille kansainvälistä tuomioistuinta, mikä myös vahvistaisi Koillis-Syyrian legitimiteettiä Damaskosta vastaan.

Damaskoksessa on toki toiset ajatukset, eikä Syyriaan haluta yhtään lisää ukomaista sekaantumista. Damaskoksen pyrkimys katkaista suora ulkomainen apu Koillis-Syyriaan antaa jotain viitettä tunnelmista.

Syyrian presidentti Bashar al-Assad on luvannut, että syyrialaisia vastaan rikoksia tehneet terroristit tullaan tuomitsemaan. Tästä hän on vastuussa kansalaisilleen. Kun Syyrian laki tuntee kuolemanrangaistuksen, ja Koillis-Syyrian itsehallintoparlamentti on sen poistanut, ulkomaisille syytetyille ei ole aivan sama asia, kenen oikeusistuin heidät tuomitsee.

Sitä mukaa kun sovintoprosessi ja Syyrian perustuslain valmistelu etenee, tehtäneen kompromisseja puolin ja toisin. Ei ole luultavaa, että ulkomaisten terroristien oikeudenkäynnit ovat kurdien prioriteeteissa kovin korkealla, eikä niistä pidettäne sitkeästi kiinni poliittisessa kaupankäynnissä Damaskoksen ja itsehallinnon välillä.

 

1 Comment

  1. ro
    31.1.2020 13:20

    Abdu abdu.Ei tainnut tietää millaisen pakaraporarin kanssa oli kättelemässä. YÄK.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top