Kyselytunnilla torstaina keskustelua ulkomaisesta työvoimasta ja kaivoslaista

Eduskunnan kyselytunnilla torstaina (24.01.) oli esillä monia tärkeitä aiheita, joista poimimme kaksi: Ulkomaisen työvoiman maahantuomisen ja kaivoslain.

Ville Tavion (PS) suulliseen kysymykseen ulkomaisen työvoiman käyttämisestä vastasi työvoimaministeri Jari Lindström (Siniset):

Ville Tavio:

Arvoisa puhemies! Yle haastatteli työtöntä Juhaa, turkulaista laivanrakentajaa. Juha kysyi jutussa, miksi hän ei kelpaa töihin, vaikka telakat tarvitsevat lisää työvoimaa. Juhan kaltaisia työttömiä ammattimiehiä on pelkästään Lounais-Suomessa tuhansia. Kansalle on kerrottu, että Suomessa on huutava työvoimapula. Todellisuudessa pula ei ole niin kova kuin kerrotaan, vaan kyse on usein pikemminkin halusta tuoda Suomeen lisää ulkomaalaista halpatyövoimaa.

Ulkomaalaiset duunarit hankitaan töihin alihankkijoiden kautta alipalkattuina. Palkat ovat räikeästi alle suomalaisen sopimustason, ja suomalaiset duunarit saavat pysyä kotona. Perussuomalaiset tahtovat ottaa työllisyyspolitiikkaan uuden suunnan, jossa Suomea rakennetaan suomalaisten voimin suomalaisella palkkatasolla.

Kysynkin hallitukselta: aiotteko te parantaa suomalaisen duunarin asemaa niillä aloilla, jotka nyt suosivat ulkomaalaista halpatyövoimaa? [Leena Meri: Mitä vastaatte Juhalle?]

Työministeri Jari Lindström vastauspuheenvuorossaan:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Taviolle ajankohtaisesta kysymyksestä. Olen tänään muun muassa Yle Porille tästä asiasta antanut haastattelun ja selvittänyt näitä taustoja siltä osin, mitä on minun vastuualueellani — minun vastuualuettani ei ole työsuojelu eivätkä verokysymykset. Mutta olen kysyjän kanssa aivan samaa mieltä: kun Suomeen tullaan töihin, täällä tehdään töitä suomalaisin työehdoin.

Puolustan sen takia myös yleissitovaa työehtosopimusta. [Eero Heinäluoma: Se on hyvä!] Minä olen selvittänyt näitä asioita ja kysynyt sitä, mitä taustoja tähän on saatavana. Olen saanut vastauksen Juhani Sundellilta TE-toimistosta, siis siltä alueelta, ja tässä on käsittääkseni niin, että on kaksi puolta: Kun tarvitaan sitä työvoimaa — minä ymmärrän sen yrityksen tilanteen, kun niiden tarvitsee kiireellisessä aikataulussa tehdä niitä asioita — niin jos ei ole saatavana suomalaista osaavaa työvoimaa, silloin sitä haetaan ulkomailta.

Olen käynyt telakoilla vierailulla, ja tämä sama viesti on tullut [Puhemies koputtaa] koko tämän neljän vuoden ajan minulle, että tämä on ongelma, että käytetään alipalkattua työvoimaa, mutta silloin tullaan siihen [Puhemies: Aika!] valvontaan. Ja tämä on tietenkin iso haaste, millä me saamme ne resurssit siihen valvontaan, jotta me voimme puuttua tähän [Puhemies: Aika!] eikä mennä pelkkien huhujen perusteella.

Keskustelussa Vasemmiston Markus Mustajärvi:

Arvoisa puhemies! Ketjutetut urakkasopimukset ovat iso ongelma työmailla. Lopullista vastuunkantajaa on vaikea löytää, kun ongelmia esiintyy, ja niitä esiintyy aivan liian paljon.

Mutta, arvoisa ministeri, oletteko valmiit harkitsemaan mallia, että lainsäädännössä määriteltäisiin raja, kuinka monta tasoa ketjutetuissa urakoissa saa olla? Joissain maissa tällainen malli on jo käytössä. [Eero Lehti: Neuvostoliitossa oli!]

Työministeri Jari Lindström vastasi:

Arvoisa puhemies! Minähän olisin tähän kyllä valmiina, tällaiseen ketjuvastuuseen. Minä olen siitä puhunut jo viime vaalikaudella moneen kertaan. Tiedän, että mitä pidemmälle ketju menee, sitä vaikeampaa ja hämärämpää on puuttua näihin epäoikeudenmukaisuuksiin, varsinkin alihankintaketjussa.

Kun ollaan puhuttu harmaan talouden torjunnasta, se tarkoittaa sitä, että sinne pitää sitten määrätä resursseja, suomeksi sanottuna rahaa. Tämä on tietenkin ollut koko ajan tässä haastavassa taloustilanteessa vaikeaa, mutta kyllä hallitus on tehnyt toimenpiteitä harmaata taloutta vastaan. Veronumeron käyttöön varmaan vastaa valtiovarainministeri Orpo, hänellä on siitä varmaan parempaa tietoa kuin minulla, mutta kyllä hallitus on tehnyt toimenpiteitä.

Koko keskustelu Tavion kysymyksestä.


Satu Hassin (vihreät) suulliseen kysymykseen kaivoslain uudistamisesta vastasi elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Satu Hassi:

Arvoisa puhemies! Orivedellä paljastui Dragon Miningin kaivoksella laiton kaatopaikka, Nivalassa kanadalainen kaivosyhtiö jätti ympäristövahingot veronmaksajien maksettavaksi. Talvivaaran saastuttamista järvistä yhtäkään ei ole vielä kunnostettu. Vuonna 2011 säädetty kaivoslaki oli parannus entiseen mutta aivan riittämätön.

Toissa päivänä jätetty kansalaisaloite kaivoslain uudistamisesta on saanut jo yli 2 000 allekirjoitusta. Uudistusta ovat vaatineet myös useat ympäristöoikeuden asiantuntijat ja myös eduskunta ratifioidessaan EU:n ja Kanadan välisen kauppasopimuksen.

Valmisteleeko hallitus kaivoslain uudistamista siten, että paikallisten asukkaiden, kuntien ja alkuperäiskansan sananvalta kasvaa, ja siten, että yhteiskunta saa uusiutumattomasta luonnonvarasta korvauksen esimerkiksi louhintaveron muodossa?

Elinkeinoministeri Mika Lintilä vastauspuheenvuorossaan:

Arvoisa puhemies! Hallituksessa ei ole välittömästi valmistelussa uutta kaivoslakia. Yksi keskeinen syy siihen on, että nyt voimassa oleva kaivoslaki on verrattain uusi ja sen perusteella Suomessa ei ole vielä yhtään toimivaa kaivosta. Tällä hetkellä on yksi kaivos, joka on saanut luvat sen perusteella, mutta yhtään toimivaa ei ole olemassa.

Me olemme, TEM, yhdessä ympäristöministeriön kanssa aloittaneet kartoituksen siitä, mitä sellaisia, voisiko sanoa, epäkohtia meidän vastuualueittemme välillä on olemassa — mitkä kuuluvat elinkeinoministeriön puolelle ja mitkä kuuluvat ympäristöministeriön puolelle — joihin voitaisiin kiinnittää huomiota ja joissa voitaisiin tuoda täydennyksiä tai korjauksia nykyiseen kaivoslakiin.

Tällä aikataululla, joka on menossa, meidän tavoitteemme on se, että me pystymme seuraavan hallituksen hallitusneuvottelupöytään tuomaan mahdollisimman hyvät informaatiot siitä, mihin tulisi huomio [Puhemies koputtaa] kiinnittää.

Keskustelussa MattiTorvinen (Siniset) kysyi:

Arvoisa rouva puhemies! Keskustelu kaivoksista on mielestäni liian mustavalkoista. Kaivokset ovat tärkeitä myös suomalaiselle elinkeinoelämälle ja elämälle ylipäätään. Esimerkiksi Talvivaarasta saadaan tänä päivänä akkuteollisuuden käyttöön erittäin tärkeitä metalleja ja mineraaleja.

Yksi ongelmakysymys on mielestäni se, että missään muualla maailmassa ei enää ole ”ensin ehtii” -periaatetta, eli että se, joka ehtii ensimmäisenä maaperälle, aloittaa tuon etsinnän ja maanomistajan asema heikkenee. Kun maailma elää dialogin ja keskustelun varassa, esittäisinkin ministeri Lintilälle kysymyksen: Käyttekö aktiivisia neuvotteluja kaivosteollisuuden kanssa, kansainvälisen teollisuuden kanssa? Olisiko mahdollista, että hekin hyväksyisivät sen, että suomalainen yhteiskunta, suomalaiset tarvitsevat suuremman osan maaperämme rikkauksista? [Paavo Arhinmäki: Ei se niiden hyväksymisestä ole kiinni!]

Koko keskustelu eduskunnan sivuilla.

Mielenosoitus esti liikenteen Dragon Miningin kaivokselle keskiviikkona Valkeakoskella

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top