Kyselytunti tänään eduskunnassa (LIVE)

Kansanedustajien ja ministereiden työn seuraaminen myös vaalien välillä on demokratian toimimiselle aivan yhtä tärkeää kuin äänestäminen. Suuren yleisön vieraantuminen politiikasta jättää valitut edustajat ilman heitä äänestäneiden huomiota, jolloin jätämme heidät lobbareiden antamien neuvojen varaan. -Ja siitähän ei hyvää seuraa?

Parlamentaarinen vallankäyttö alkoi Suomessa Suomen Suuriruhtinaskunnan edustajien osallistuessa Ruotsin säätyvaltiopäiville. Yleiseen äänioikeuteen perustuva kansanedustajien valitseminen tuli käytäntöön v.1907, ja samalla naiset saivat äänioikeuden. Syksyllä 1917 Suomen eduskunta otti Valtalailla ylimmän päätäntävallan itselleen hallitsijalta, jolle se oli lain mukaan siihen asti kuulunut. Suomi julistettiin vielä varmuuden vuoksi itsenäiseksi saman vuoden joukukuussa, vaikka em. julistuksen myötä Venäjän keisarilla ei ollut enää mitään valtaa täällä. Itsenäisessä Suomessa onnistuttiin pysyttelemään parlamentaarisessa komennossa paljon paremmin, kuin useimmissa 1910-luvulla itsenäistyneissä maissa. Jopa sotien aikana 1939-44 Suomessa valta säilyi eduskunnalla paljon moitteetomimmin kuin useissa Euroopan maissa, joissa eräissä ei ollut siihen aikaan demokratiaa edes muodollisesti. Urho Kekkosen pitkä ”henkilöpalvonnan kausi” oli koettelemus suomalaiselle demokratialle, mutta perusasioista pidettiin kiinni silloinkin. Demokratian toteutumisen tasoa Suomessa on arvosteltu joissakin kysymyksissä: EU-jäsenyys ja yhteisvaluutta-päätösten perustuslain mukaisuutta on epäilty, kuten myös työmarkkinajästöjen tuloa osaksi lakien säätäämistä ns. kolmikannan myötä: Joitakin suomalaisia jurppii se, että suuriin poliittisiin päätöksiin vaikuttavat henkilöt, joita he eivät ole päässeet vaaleilla valitsemaan. Suomalainen parlamentaarinen demokratia on kuitenkin yleisen käsityksen mukaan toiminut, vaikka välillä kärryt ovat keikkuneet, joten näillä eväillä mennään. Seuratkaa siis eduskunnan istuntoja, niin tiedätte mitä teidän antamillanne valtuuksilla tehdään.

Eduskunta on vuoden 1931 jälkeen kokoontunut Mannerheimintiellä, J.S.Sirénin suunnittelemassa rakennuksessa. Myöhemmin siihen on lisätty lisäosia, kuten viimeksi toiselle puolelle katua Pikkuparlamentin puistoon rakennettu lisärakennus. Skeptikkojen mielestä eduskunta saa lisää henkilökuntaa ja rakennettua tilaa samassa suhteessa kuin se menettää valtaansa joillekin muille tahoille, esm. ulkomaille.

Istunnon esityslistaa videon jälkeen.


Videolähetys: Eduskunta ja DC Events Oy

Otteita eduskunnan esityslistasta 29.11.2018:

Suullisella kyselytunnilla ovat vastaamassa seuraavat ministerit:
Valtiovarainministeri Petteri Orpo, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, ulkoministeri Timo Soini, puolustusministeri Jussi Niinistö, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner, sisäministeri Kai Mykkänen, sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä, eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko.

Ympäristövaliokunnan täydennysvaali.

Valtioneuvoston paikkatietopoliittinen selonteko
Valtioneuvoston selonteko; Valiokunnan mietintö.
Ainoa käsittely.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalihuoltolain muuttamisesta;
Hallituksen esitys.
Ensimmäinen käsittely.

Lakialoite laiksi perusopetuslain 29 §:n, lukiolain 21 §:n ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 80 §:n muuttamisesta;
Lakialoite, Tiina Elovaara sin.ym.
Lähetekeskustelu.

Lakialoite laiksi luottotietolain 33 §:n muuttamisesta; Lakialoite.
Satu Taavitsainen sd.ym.
Lähetekeskustelu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Scroll to top