Laitonta maahantuloa järjestetty: Satoja Schengen-viisumeita myönnetty Suomen lähetystössä Turkissa väärin perustein

Kolme Suomen suurlähetystössä Ankarassa työskentelevää henkilöä on epäiltynä virkarikoksesta tapauksessa, jossa satoja viisumeja on myönnetty väärin tiedoin. Epäillyt ovat lähetystön palkkaamia paikallisia.

Schengenin sopimuksen tarkoitus on helpottaa allekirjoittajamaiden kansalaisten liikkumista maasta toiseen, ja vähentää rajakontrolliin käytettyjä voimavaroja. Sopimuksen alkuperäiset allekirjoittajamaat ovat Alankomaat, Belgia, Luxemburg, Ranska ja Saksa. Sopimus solmittiin 14.06.1985 Luxemburgissa Schengenin pikkukaupungissa. Myöhemmin sopimukseen liittyi muita. Sopimusta alettiin soveltaa käytäntöön vasta kymmenen vuotta myöhemmin.

Schengenissä perustettuun ”vapaan liikkuvuuden” piiriin kuuluisi siis alussa vain sellaisia valtioita, joiden kansalaisten ei odoteta aiheuttavan haittaa muissa sopijamaissa. Perustajamaiden väliset kulttuuri- ja elintasoerot olivat vähäisiä, ja kaikki olivat myös yhteiskunnallisesti vakaita. Tästä olotilasta näyttää kannetun huolta myöhemminkin, sillä Schengen-yhteisöön liittyvän on täytynyt täyttää joitain minimiehtoja. Nykyiset Schengen-maat ovat:

  • 1985 alkaen: Alankomaat, Belgia, Luxemburg, Saksa, Ranska
  • 1990 alkaen: Italia
  • 1992 alkaen: Espanja, Portugali, Kreikka
  • 1995 alkaen: Itävalta
  • 1996 alkaen: Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska
  • 2004 alkaen: Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari, Viro, Sveitsi
  • 2008 alkaen: Liechtenstein

Norjaa ja Sveitsiä lukuunottamatta kaikki ovat EU:n jäsenmaita. EU-maista Englanti, Romania, Kroatia, Kypros ja Bulgaria eivät ole liittyneet Schengeniin. Sopimusmaat eivät edelleenkään ole tyypillisiä siirtolaisuuden lähtömaita, vaikka mm. Puolasta ja Baltian-maista lähtee paljon keikkatyöläisiä muihin Schengen-maihin. Kontrolloimattoman liikkumisen ulottaminen EU:n tai Euroopan ulkopuolisten maiden kansalaisille ei siis ollut mukana tarkastelussa sopimusta laadittaessa.

Kun jäsenmaassa myönnetty viisumi oikeuttaa liikkumaan koko Schengen-vyöhykkeellä, viisumiprosessi ei ole enää jäsenmaan sisäinen asia, vaan aiheuttaa seurauksia muualla Schengen alueella. Nyt on ilmennyt, että ainakin yhdessä Suomen edustustossa Euroopan ulkopuolella kontrolli on pettänyt.

Ennen Schengen-järjestelmää viisumiton liikkuminen mahdollistettiin valtioiden kahdenvälisillä sopimuksilla.

Poliisi kertoo nyt paljastuneesta väärinkäytös-tapauksesta:

Tutkinnassa epäiltyinä on kolme edustustossa työskennellyttä, paikalta palkattua henkilöä. Heistä yksi on tapaukseen liittyen vangittuna Suomessa.
Tutkinta kohdistuu epäiltyihin epäselvyyksiin Schengen-viisumien myöntämisissä.
– Epäilyssä on kyse siitä, että viisumihakemuksia varten olisi annettu virheellisiä tietoja ja viisumeita olisi myönnetty väärin perustein. Selvitys kohdistuu satoihin viisumeihin, mutta tämä määrä tarkentuu esitutkinnassa, kertoo tutkinnanjohtaja, yliluutnantti Antti Leskelä Suomenlahden merivartiostosta.

Viisumihakemusten käsittely on useimmissa maissa pidetty tarkasti kontrollissa, ja virkamiestyönä. Suomi alkoi irtautumaan vallitsevasta käytännöstä v.2016:

Ulkoministeriö on ulkoistanut muun muassa Venäjän ja Ukrainan viisumihakemusten vastaanoton kansainväliselle yhtiölle VFS Globalille. Pääsyynä on säästö.

— Ei ole kustannustehokasta käsitellä viisumihakemuksia ulkomailla oman väen voimin, sanoo maahantulolupa-asioiden palvelukeskuksen päällikkö Tito Gronow.

Kouvolassa toimivan palvelukeskuksen kaksi työntekijää osallistuu ulkoistusprojektiin. Siinä sovitaan esimerkiksi Ison-Britannian VFS:n työntekijöiden kanssa siitä, miten Suomeen haluavien kolmannen maan kansalaisten viisumihakemuksia vastaanotetaan. Kyse on esimerkiksi intialaisista tai kiinalaisista opiskelijoista.

— Lontoon jälkeen ulkoministeriö ulkoistaa Kairon viisumihakemusten vastaanoton. Ulkoistusta jatketaan ensi vuonna.

Viisumi-asiasta kirjoitti Kouvolan Sanomat 03.10.2016.

Viisumien teettämisellä ei-suomalaisella väellä ja yksityisessä firmassa on arvostelu jo v.2016 turvallisuusperustein: Suomen valtio luovuttaa kontrollin ulkomaiselle taholle, joka näin voi tehdä omaa politiikkaansa Suomen nimissä. Samoin tiedonsaanti esm. Ukrainasta Suomeen pyrkivistä henkilöistä voi kiinnostaa nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa varsin monia venäläisiä toimijoita -tai kuten sielläpäin maailmaa sanotaan- elimiä.

Ainakin Suomen edustustossa Ankarassa säästöpolitiikka tuotti katastrofin.

2 Comments

  1. Jussi
    22.1.2019 22:08

    Turkissa Suomen viisumien myöntäminen on ainakin jo 2018 aikana ellei sitäkin ennen ulkoistettu turkkilaiseen yksityiseen firmaan. Ankaran lähetystö saatikka Istanbulin Kunniakonsulaatti ei ole enään aikoihin ollut viisumien myöntäjä.

    Vastaa
  2. Sotkajärven Matti
    24.1.2019 00:55

    > Epäillyt ovat lähetystön palkkaamia paikallisia.

    Ensin säikäytti, mutta tämä yksityiskohta pelasti päivän. Ensin luulin, että syyllinen on ylilihava valkoinen heteromies ministeriössä.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top