Laskeeko aurinko aurinkokennoille Euroopassa?

Puhdas aurinkoenergia on tänään trendikästä oman mökin katolla, mutta kaikki suuret eurooppalaiset valmistajat ovat lopettamassa piikide-tekniikkaan perustuvien aurinkopaneelien ja -kennojen valmistuksen. Viimeksi on saatu huonoja uutisia saksalaisesta Solarworldista, -Euroopan suurimmasta valmistajasta. Kiinalaiset halpatuotteet ovat rynnineet maailmalle, ja polkumyynti-syytöksiäkin on kuulut. Suomessa aurinkoenergiaan kuitenkin investoidaan, ja uutta tekniikkaa kehitellään.

Ympäristö- ja työlainsäädännöstä vapaan Kiinan kilpailu on tappanut teollisuutta sivistysmaista, joita rasittavat vielä rikkidirektiivit ja erinäiset hiilidioksiin liittyvät uskomukset. Jonkin aikaa on jo näyttänyt siltä, että amerikkalaisten vahvaa aluetta ohutkalvopaneeleja lukuunottamatta aurinkoenergiakin jää kiinalaisille, joiden strategiana on ollut dumpata surutta teollisuusjätekemikaalit pohjaveteen ja polttaa kivihiiltä vanhentuneissa voimaloissa, -ja liittyä Kioton protokollaan sitten kun se itselle sopii, ja keräten aplodit vuosikymmenien ajan vastuullisesti toimineilta (nyt entisiltä) teollisuusmailta.

Mikkeliläisen Valoen ja Salossa toimivan Salosolarin vastauksena Kiinan haasteeseen on tuotannon automatisointi aiempaa pidemmälle, ja valmiiden tuotantolinjojen myyminen mm. kiinalaisten markkina-alueelle Afrikkaan. Robottien avulla säästetään työvoimakustannuksissa, mutta myös saadaan tasaisempi laatu, kertoi Salosolarin hallituksen puheenjohtaja Esa Areva Tekniikka&Taloudelle (13.10.2018).

T&T haastatteli myös Valoen toimaria Iikka Savisaloa. Yhtiö käyttää paneeleihinsa maailmalla yleisimpien (90% markkinoista) piikide-pohjaisten taustakontaktikennojen (bsf) sijasta (monikide)taustajohdinkennoja (ibc), jotka se valmistaa itse, mikä ei ole nykyisin yleinen tapa. Jatkossa kennojen valmistus keskittyy Valoen sopimuskumppanille Latviaan, mutta tuotantoa Mikkelissä kasvatetaan silti v.2019 20:een megawattiin vuodessa, ja myöhemmin 60:een megawattiin. Savisalo lupaa ibc-kennoille 23%:n hyötysuhdetta, mikä on viitisen prosenttia tavanomaista bsf-kennoa parempi tulos. Sähköntuotannossa tehonlisäys näkyy 20%:n lisäyksenä.

Salosolarin paneeleihinsa käyttämät kennot, bsf- ja markkinoiden toiseksi yleisintä perc-tyyppiä, tulevat Saksasta ja Aasiasta. Molempia näitä tyyppejä valmistaa Tallinnassa Suomen vanhin aurinkoenergia-yritys Naps Solar.

Salosolarin tehdasta Salossa laajennetaan par’aikaa 50:n megawatin vuosituotannosta 100:aan megawattiin. Automatisoitujen tuotantolinjojen myyminen Euroopan ulkopuolisille asiakkaille on meneillään, mutta yhtiö ei avaudu asiasta tässä vaiheessa. Valoella on ollut useita vuosia vireillä tuotantolinjan myyminen Etiopiaan.

Samaan aikaan kun suomalaiset aurinkopaneelien valmistajat kehittelevät omia strategioitaan, Aalto-yliopistossa on edetty nanotekniikkaan perustuvan piikide-kennon saamisessa kaupalliseksi tuotteeksi. Nanotekniikka parantaa kennon hyötysuhdetta yli 20%:n rajan: Hyötysuhteen lisäys 20%:sta 22%:iin lisää sähköntuotantoa jopa 10%, kertoo T&T:lle Aalto-yliopiston professori Hele Savin. Hänen mukaan nanotekniikkaa voidaan käyttää kaikissa piidekide-kennoissa.

Nanotekniikalla on tavoiteltu erityisesti aurinkopaneelin parempaa sietokykyä Suomelle niin tyypillisille auringon näyttäytymisille matalasta asemasta taivaalla: Viistosta tulevaa säteilyä osuu vähemmän per pinta-ala. Tämän haitan poistamiseksi on joskus kehitelty laitteita, jotka kääntävä paneelin aina suoraan kohti aurinkoa, mutta nämä konstit ovat hintavia ja häiriöaltiita. Nyt Aalto-yliopiston keksintö poistaa tuon ongelman.

Teollisen tuotannon siirtyminen Kauko-Itään on ollut ongelma kaikelle työvaltaiselle valmistukselle: Lainsäädännön epämääräisyys, valuuttakurssi-etu ja tukeutuminen omiin laajoihin kotimarkkinoihin ovat antaneet kiinalaisille lähes voittamattomalta näyttäneen kilpailuedun. Kiinalla on kuitenkin heikkouksia, jotka ovat jopa saaneet joitain sinne tuotantonsa siirtäneitä suomalaisyrityksiä palaamaan takaisin. Seuraavassa yrittäjiltä kuultuja kokemuksia:

  • Laadunvalvonta on täytynyt ostaa palveluna joltakin Kiinassa toimivalta länsimaiselta alan yritykseltä. ”Kiinalaisten kanssa se ei nyt vaan ikinä toimi!”.
  • ”Kiinalaisen tehtaan sama tuotantolinja, jolta tulee sinun tilaamasi tuotteet päivävuoron tekeminä, pyöriikin iltaa ja yötäkin tuottamassa piraattituotetta kehnommista materiaaleista syömään sinun markkinoitasi.” Sinä et vaan saa sitä koskaan tietää.
  • ”Kiinalainen tehtailija voi tehdä omavaltaisia huononnuksia materiaaleihin yms.”
  • Myös kiinalaisesta työmoraalista kuulee ikäviä arvioita.

Niinpä kannattaa ostaa sen halvan kiinan-työkalun sijasta vähän kalliimpi mutta luotettavammin tuotettu. Aurinkoenergian suhteen meillä on vieläpä useita kotimaisia valmistajia, joista eräs lupaa jopa 100:n vuoden teknistä kestävyyttää tuotteelleen. Toki normaalin talousajattelun mukaan 25 vuotta on aurinkopaneeli-investoinnin laskennallinen maximi, mutta paras on aina hyvä, -eikä sähkö lopu jonkin huonosti juotetun liitoksen takia.

Aurinkopaneelien -ja muunkin tasavirran suhteen- energiaa tuottavan laitteen ja kulutuskohdeen välisessä kaapeloinnissa ei kotiasentajan myöskään kannata säästää: Johtimen neliömilleinä ilmaistun poikkipinnan tulee olla riittävän suuri tehonhäviöiden välttämiseksi.

Suomessa käytössä olevien aurinkopaneelien asennettu kapasiteetti on vuoden 2015 kahdeksasta megawaitista kasvanut tämän vuoden 100:n megawattiin. Otsikon kysymykseen löytyy siis kielteinen, so. positiivinen, vastaus: Suomessa ollaan aurinkoenergian käytössä valveutuneita, ja keräystekniikassa edelläkövijöitä. Tuotekehittely ja tuotanto ovat kotimaisissa käsissä, ja ostava yleisö on löytänyt aurinkoenergian. 

T&T 13.10.2018: Suomi-aurinkoa maailmalle – Kilpailuun kiinalaisten kanssa vastataan automaatiolla: Aiesopimuksia tehtaiden toimituksista jo useille mantereille.

T&T 13.10.2018: Suomessa kehitetty teknologia kaappaa säteet matalaltakin – Aurinko on pian myös pohjoisen voima.

1 Comment

  1. Pelle Peloton
    14.10.2018 12:53

    ”Viistosta tulevaa säteilyä osuu vähemmän per pinta-ala. Tämän haitan poistamiseksi on joskus kehitelty laitteita, jotka kääntävä paneelin aina suoraan kohti aurinkoa, mutta nämä konstit ovat hintavia ja häiriöaltiita. Nyt Aalto-yliopiston keksintö poistaa tuon ongelman.”
    Puppua! Kenno pitää kääntää kohti aurinkoa, jos haluaa mahdollisimman suuren osan auringon säteilystä osuvan kennoon. Ohi menevä säteily ei muutu sähköksi vaikka Aalto-yliopisto keksisi ihmeitä.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Scroll to top