Leuto talvi lisäsi Saaristomeren fosforikuormaa, hajapäästöt eivät ole muutenkaan hallinnassa

Suomen vuonna 2010 asettama tavoite Saaristomeren tilan parantamisesta vuoteen 2020 mennessä näyttää jäävän tavoittamatta. Edelliseen arviointiin, vuodelta 2013, verrattuna Saaristomeren tila on huonontunut, pääosin tasolle tyydyttävä.

Merialueita, joita kuvaisi määrite ”hyvä”, ei Saaristomerellä ole enää lainkaan. Sisäsaaristossa ja rannoilla löytyy jopa hyvin huonotilaisia kohteita. Päättyvän talven vähälumisuus ja vesisateisuus ovat osaltaan pitäneet fosforiarvot korkealla: Kolmen kuukauden fosfori-huuhtoutuma -arvot ovat tältä talvelta koko vuoden 2008 luokkaa. Kyseinen vuosi oli tähänastinen ennätys.

Talvi 2019–20 oli Suomessa paitsi mittaushistorian lämpimin myös poikkeuksellisen sateinen. Etelä-Suomessa jokien virtaamat nousivat tulvakorkeuksiin useaan kertaan joulu–helmikuussa. Kolmen kuukauden fosforikuorma Saaristomereen oli lähes yhtä suuri kuin koko ennätysvuoden 2008 aikainen kuorma.  Suomen ympäristökeskuksen ennusteen mukaan ilmastonmuutos voi pahimmillaan kasvattaa fosforin huuhtoumaa Saaristomeren valuma-alueen pelloilta 50 prosentilla ja typen runsaalla kolmanneksella vuoteen 2060 mennessä.

Kun talvi 2019-20 oli Lounais-Suomessa roudaton, ja sateet tulivat vetenä, kiintoaineksen huuhtoutuminen pelloilta vesistöihin oli poikkeuksellisen korkeaa. Uskelanjoella, Aurajoella ja Paimionjoella mitattiin poikkeuksellisia virtaamia, ja voidaan puhua jopa tulvahuipuista, -siis talvella. Kiintoaineksen mukana tullut fosforikuormitus oli siten poikkeuksellisen korkeaa luokkaa. Joulu-tammikuussa Saaristomereen valunut fosforikuorma oli keskimäärin kaksinkertainen ja helmikuussa kymmenkertainen normaaliin verrattuna.

Saaristomeren tilanteen pysyväksi korjaamiseksi on tehty toimenpiteitä, joilla on eliminoitu fosforipäästöjen hot-spotteja,  tuotantolaitoksia, kalankasvattamoja, etc., mutta  etupäässä maataloudesta johtuvien hajapäästöjen suhteen ei ole edistytty.

 Saaristomeren suora, pistelähteistä (yhdyskunnat, kalankasvatus ja teollisuus) peräisin oleva ravinnekuormitus on puolittunut vuosina 1997–2016, mutta hajakuormituksen vähentämiseksi tehdyt toimenpiteet eivät ole tuottaneet toivottua tulosta (kuva).

Saaristomereen laskevien jokien valuma-alue on Suomen ainoa jäljelläoleva Itämereen saasterasitusta aiheuttava ”hot-spot”. Baltic Sea Action Summit -tilaisuudessa helmikuussa 2010 Suomen hallitus sitoutui em. vuoden 2020 tavoitteeseen Saaristomereen päätyvän fosforin ja typen rajoittamiseksi. Tavoite ei ole tänään sen lähempänä, kuin silloinkaan.

Tuoreimman pintavesien tila-arvion (2019) mukaan Saaristomeren tila on heikentynyt edellisestä, vuonna 2013 tehdystä luokituksesta. Saaristomeri kuuluu nyt valtaosaltaan tyydyttävään luokkaan. Heikoimmassa tilassa ovat rannikonläheiset vedet ja sisäsaaristo, joiden luokka on monin paikoin välttävä. Hyvään tilaan luokiteltuja vesimuodostumia Saaristomerellä ei ole enää lainkaan.

Fosforikuormitus vesistöihin voi ennusteiden mukaan jopa kasvaa 34 % (peltoalueilta 50 %) ja typpikuormitus 30 % (peltoalueilta 36 %) vuoteen 2060 mennessä. Meren fosforirasitus aiheuttaa hapettomuutta syvänteisiin, ja näkyy vesilläliikkujille kesäisinä leväkukintoina. Rannoilla rehevöityminen näyttäytyy viherlevän suurina kasvustoina, pyydysten limoittumisena, rannoille ajautuneena mössönä, ja mm. rakkolevien vähenemisenä.

Tiedot kertoi Ympäristöministeriön tiedote tänään.

4 Comments

  1. EM putsaa ja edullisesti
    22.4.2020 14:14

    Ja maanviljelijät ovat sitä mieltä että se johtuu siitä kun auringonvalo pääsee paistamaan veteen ilman jääpeitettä. Olen nauranut tälle väitteelle monet kerrat. Kysehän ei siis ole lannoittleiden valumavesistä, ei sitten millään.

    Mutta jos oikeasti haluttaisiin putsata Suomea ympröivät meret niin siihen riittäisi noin 30 000e ja neljän miehen työpanos joka 7:s päivä !! Eli siis ihan harrastelijat voisivat korjata koko Suomen vesitöjen tilat, jos halua löytyy.

    Homma lähtisi sillä liikkeelle että tilattaisiin seitsemän kuutiometriä sokeriruoko melassia. Ei juurikasmelassia, koska siinä on luontaisesti mukana klooria. Vaan ruokosokerista valmistettua. Sen jälkeen tilattaisiin 1000 litraa EM (Efective mikro-organismus) mikrobia ja alettaisiin ”keittelemään”.

    Ensin otettaisiin kaivo- tai lähdevettä (mieluummin lähde) kuution verran ja sekoitettaisiin siihen 30kg melassia sekä 30kg mikrobia. Nesteen tulee siis olla sekoitettaessa noin 38 asteen nurkilla että mikrobi herää. Sen jälkeen odotellaan seitsemän päivää. Seitsemäntenä päivänä otetaan 200 kuution pönttöä ja täytetään ne kaivovedellä (ei edelleenkän vesijohtovedellä) sekä sekoitetaan 30kg melassia jokaiseen. Tämän jälkeen lähes valmis (yleensä 10vrk) astiasta otetaan jokaiseen 200 pönttöön 50 litraa mikrobiliuosta. Ja jotta tulos olisi varmasti haluttu, laitetaan näihin lisäksi 10kg alkuperäistä mikrobia jotta laatu olisi varmasti haluttu. Tätä voidaan jatkaa näillä 200:lla kuution astialla niin pitkään kunnes melassi ja mikrobit ovat loppu.

    No, mitä näillä 10vrk käyneillä mikrobeilla sitten tehdään? Ne viedään tietysti vesistöjen yläjuoksuille. Sinne mistä joet virtaavat järviin ja joista järvet virtaavat aikanansa meriin. Kun tällainen 200 kuutiota päätyy vesistöön, sen laimennussuhteella 1:6:een, meillä n käytännössä 1200 kuutiota mikrobia joka syö kaikkea orgaanista vesistöistä ja siten levittäytyy ja laajenee ja sen kanta vahvistuu eksponentiaalisesti. Samalla vesistö puhdistuu, vesistön happipitoisuus monisatakertaistuu ja vesistöjen planktonin määrä monikymmentuhat kertaistuu. Ahvenet ovat sen jälkeen isoja ja pulskia. Muutkin kalat ja linnut voivat hyvin. Ihmisten jätevesipuhdistamoiden jätevedet puhdistuvat koska mikrobit syövät jätteet vahvistuessaan.

    Ja kun vihdosta viimein, viikkojen päästä, mikrobit saavuttavat meret, se määrä joka alkaa puhdistaa meriä, se on valtava. On oletettavaa että mikrobin aiheuttama lämpö- ja kaasun aikaansaavat sen että ensimmäisenä talvena jääpeite on heikko. Mutta koska mikrobit jäävät paikoilleen ja hyvinkin vihamielisessä ympäristössä pystyvt toiminaan viitisen vuotta, toisena vuonna tehty ”vesistökäsittely” puhdistaa meriämme enemmän kuin mitkään säätiöt tai niiden keräämät rahat.

    On vain muistettava että kuten normaalissakin mikobitoiminnassa, se käytännössä lakkaa +10 asteen alapuolella. Ja siksi oiva laskuaika vesistöille olisikin silloin kun veistöjen lämpötila on noin +17 astetta. Silloin mikrobi lisääntyy ja tekee työtä lähes maksimaalisesti.

    Joka haluaa lisää infoa niin hakusanat Teruo Higa ja EM antavat paljon tietoa. Ja varmasti joku muistaa Kangasalan Kirkkojärven puhdistuksen. Josta syntyi aikoinaan syyttämättäjättämispäätös koska ei voitu osoittaa ympäristön pilaamista. Se Kirkkojärvi kun puhdistui.

    Vastaa
  2. Maan parasta ajatteleva
    22.4.2020 15:23

    Ympäristöviranomaisten täydellistä politikointia, jotta poliitikot saavat jatkaa virheitään. Fosforikuormitus on mitätön vesimäärään nähden. Saaristomeressä on vilkkaasti vaihtuvaa vettä noin 200 km³, jossa 600 tonP nostaa pitoisuutta 0,003 ppm. Jotta vesistö olisi pahasti rehevöitynyt, fosforia pitää olla 0,100 ppm. Mukavasti rehevöitynyt kalainen vesi sisältää fosforia 0,050 ppm, koska se on elintärkeä alkuaine.
    Ympäristökeskukset tukevat kuitenkin virheisiin sortuneita poliitikkoja syöttämällä valheita. Rehevöitymisen syy on syvemmällä, mutta siitä ei voi puhua, koska Suomen poliitikoille pyhät maa ja metsätalous joutuisivat vastuuseen. Siispä pannaan syy kansalaisten niskaan ja pitkään harrastettu politiikka voi jatkua kaikessa rauhassa.

    Vastaa
  3. Janis Petke
    22.4.2020 15:56

    Eikä myöskään hajupäästöt. KOKO Suomen hallintokoneisto haisee valheelle, väärinkäytöksille ja petokselle. Hyi Helvetti, Hävetkää!

    Vastaa
  4. Junthi
    22.4.2020 21:44

    Oli hyvä talvi sateilla liottaa viherrakentamiseen kompostoidut viherrakennusmullat jotka tehty jätevesien lietteistä.
    Jätevesien puhdistuksessa valtaosa fosforista päätyy tähän viherrakentamis multaan. Ja vielä sopivasti teiden penkoilla, että on oja auki mereen asti heti vieressä.
    Mutta tilastoissa nämä on luonnon fosfori päästöjä. Tai mukavampi vielä haukkua maatalouden päästöiksi.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top