Liikenteen päästöjen puolittaminen 2030 mennessä on mahdollista kansallisin keinoin ja EU:n toimin

Kansallinen tavoite liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä on saavutettavissa, kertoo Liikenne ja viestintäministeriö tänään.

Tavoitteen toteutuminen edellyttää sitä, että fossiilittoman liikenteen tiekartan tuet ja kannustimet toteutetaan täysimääräisesti ja että erilaiset päästövähennyspotentiaalit toteutuvat odotetusti. Lisäksi tarvitaan EU-toimia ja korkeampi uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite.

– Elämme siirtymäkautta kohti ilmastoystävällistä liikennettä. Nyt on totuuden hetki, tähän tarvitaan myös rahaa, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

– Jotta liikenteen ilmastotavoitteet toteutuvat, on kiinnitettävä huomiota kolmeen asiaan. Ensinnäkin valtion rahoitus on nostettava fossiilittoman liikenteen tiekartassa sovitulle tasolle, jotta kaikki tuet ja kannustimet voidaan toteuttaa. Toiseksi EU-komission esitykset autonvalmistajien tiukemmista päästörajoista sekä kaikkia jäsenvaltioita koskevasta tieliikenteen päästökaupasta tulisi toteutua. Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n lainsäädännön valmisteluun, sanoo ministeri Harakka.

– Kolmantena harkitaan uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen pientä nostoa biokaasun tuotannon kasvua vastaavalla määrällä 2030, Harakka jatkaa.

Keinot liikenteen päästöjen puolittamiseksi tarkentuneet

Hallitus teki periaatepäätöksen liikenteen päästövähennyskeinoista eli fossiilittoman liikenteen tiekartasta toukokuussa 2021. Fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteena on kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005 ja päästöjen poistaminen kokonaan vuoteen 2045 mennessä.

Uusia toimia tarvitaan noin 1,25 megatonnin verran

Vuonna 2005 liikenteen hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä noin 12,5 megatonnia eli vuonna 2030 päästöt saisivat olla yhteensä noin 6,25 megatonnia. Kun huomioidaan jo tapahtunut päästövähennys sekä jo käytössä olevat toimet ja päästöennuste, niin uusia toimia päästöjen puolittamiseksi tarvitaan noin 1,25 megatonnin verran.

Hallituksen hyväksymät, fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaiset toimet päästöjen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä jakautuvat kolmeen kokonaisuuteen, jotka vähentäisivät hiilidioksidipäästöjä yhteensä 1,17-1,53 megatonnia.

Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu 20 tukea, kannustinta ja muuta toimenpidettä

Tiekartan ensimmäisen vaiheen toimet eli tuet ja kannustimet
Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu 20 tukea, kannustinta ja muuta toimenpidettä, kuten sähkö- ja kaasuajoneuvojen hankintatukia ja jakeluinfran rakentamiseen liittyviä tukia sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen tukia. Ensimmäisen vaiheen toimet vähentävät liikenteen hiilidioksidipäästöjä noin 0,41-0,51 megatonnia.

Ensimmäisen vaiheen toteutuminen täysin edellyttää, että toimien rahoitus nostetaan fossiilittoman liikenteen tiekartassa esitetylle tasolle. Ensimmäisen vaiheen kustannukset kohdistuvat pääosin vuosille 2022–2026. Vuosina 2022-2024 uusien tukien tarve on vuosittain noin 96 miljoonaa euroa, mutta vuodelle 2022 rahoitusta on valtion budjetissa vain noin 33 miljoonaa euroa.

Uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen nostaminen

Toisessa vaiheessa on arvioitu uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen nostamista sekä etätyön, liikenteen uusien palveluiden ja tavaraliikenteen yhdistettyjen kuljetusten vaikutusta.

Biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen nostaminen neljällä prosenttiyksiköllä 34 prosenttiin tuottaisi noin 0,3-0,4 miljoonan tonnin päästövähennyksen liikenteessä. Nosto olisi mahdollista toteuttaa kokonaan tai suurimmaksi osaksi biokaasulla, jos biokaasua saataisiin liikenteeseen noin 2,5 terawattituntia vastaava määrä vuonna 2030. Velvoitetason nostaminen 34 prosenttiin nostaisi polttoaineiden hintaa, mutta vain maltillisesti verrattuna siihen hinnannousuun, joka on jo nyt odotettavissa maailmanmarkkinahintojen kehityksen ja olemassa olevan jakeluvelvoitteen johdosta.

Etätyöllä ja liikenteen uusilla palveluilla saataisiin vuonna 2030 vähennettyä hiilidioksidipäästöjä yhteensä noin 0,14-0,2 megatonnia. Potentiaalien toteutuminen on paljolti kiinni yritysten ja yksittäisten ihmisten valinnoista.

Henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöjen raja-arvoja kiristetään

Euroopan komissio antoi heinäkuussa 2021 ehdotuksen EU:n ilmastopaketista eli 55-valmiuspaketista. Se sisältää lukuisia liikennettä koskevia aloitteita. Komissio on muun muassa ehdottanut, että henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöjen raja-arvoja kiristetään ja liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfraa kehitetään.

Uusi päästökauppajärjestelmä perustetaan

Lisäksi komissio antoi ehdotuksen uuden päästökauppajärjestelmän perustamisesta. Uusi päästökauppa olisi nykyisestä päästökaupasta erillinen järjestelmä ja kattaisi tieliikenteen ja rakennusten erillislämmityksen fossiiliset polttoaineet.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n arvion mukaan EU:n päästökauppa vähentäisi Suomessa tieliikenteen hiilidioksidipäästöjä noin 0,3–0,4 megatonnia vuonna 2030. Myös nykyistä tiukemmat autovalmistajia koskevat CO2-raja-arvot vähentäisivät päästöjä huomattavasti. Jälkimmäinen päästövähennys on sisällytetty jo tiekartan ensimmäiseen vaiheeseen.

Moottoribensiinin ja dieselöljyn verotuksen yhdenmukaistaminen

Komissio on ehdottanut myös EU:n energiaverodirektiivin muuttamista, mutta sitä ei ole sisällytetty laskelmiin. Ehdotus edellyttäisi muun muassa liikennepolttoaineena käytettävän moottoribensiinin ja dieselöljyn verotuksen yhdenmukaistamista. Ehdotuksen läpimeno edellyttää EU-jäsenmaiden yksimielistä päätöstä.

Mitä seuraavaksi?

Hallitus tekee kokonaisarvioin liikenteen ja koko taakanjakosektorin toimenpiteiden riittävyydestä budjettiriihen ilmastolinjausten mukaisesti maaliskuussa 2022.

Liikenteen toimista linjataan myös keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa, jota valmistellaan parhaillaan ympäristöministeriön johdolla.

4 Comments

  1. Obelix
    25.1.2022 16:35

    ”Henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöjen raja-arvoja kiristetään

    Euroopan komissio antoi heinäkuussa 2021 ehdotuksen EU:n ilmastopaketista eli 55-valmiuspaketista. Se sisältää lukuisia liikennettä koskevia aloitteita. Komissio on muun muassa ehdottanut, että henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöjen raja-arvoja kiristetään ja liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfraa kehitetään.”

    EU:n ilmastopaketti eli 55-valmiuspaketti sisältää lukuisia liikennettä koskevia aloitteita. Aivan, aivan, mutta sen kaikkein tärkeimmän aloitteen puuttuminen sieltä valmiuspaketista tarkoittaa, että sieltä puuttuu sen mukana kaikki, nimittäin: Eu-kansalaisten nettotulon alarajan pitäisi olla tällöin 5500€:a/kuukaudessa käteen – suomalaisesta kulurakenteesta katsoen – mikäli samalla aiotte – rikkaiden nimissä – hyväksyä EU:n 55-valmiuspaketin.

    Ps. Ellei rahaa löydy mistään kansalaisten ostovoiman nostamiseksi, niin jonkun pitää sitten ilmeisesti työntää _eräiden_ kurkusta alas fossiilittoman liikenteen tiekarttasuunnitelmat vaikka väkisin.

    Vastaa
  2. Voi jessus tätä hulluutta
    25.1.2022 18:31

    Tottakai se onnistuu, kun ajetaan talous kaaokseen, kielletään polttomoottoriautot ja nostetaan energian hinta muutenkin taivaisiin.

    Vastaa
  3. Mikä saastuttaakaan
    26.1.2022 09:26

    Jossain on sellainen luku kuin 120g/kWh jonka pitäisi kai olla joku raja. No, nykyajan moottoriajoneuvot menevät kaikki tuon raja alle, siksi niitä kai mitataan kilometriperuseisella määrällä. Jotta edes liikennettä päästään kurjistamaaan.

    Kivi- ja ruskohiilellä tuotettu energia tuottaa 820g/kWh, eli moninkertaisesti 2jonkun sovitus rajan yli”. Mutta sitä pidetään vihreänä energiana kun tämä saastuttava ydinvoima tuottaa merkittävät 12g/kWh. Eli siis 1/10-osa jostain keksitystä raja-arvosta. Mutta jostain käsittämättömästä syystä sähköautolla ajaminen on eko-teko, mutta sähköllä lämmittäminen on sitä suurinta saastuttamista.

    Niin, mutta onhan meillä sitä Venäläistä kaasua… sehän on sitä vihreää energiaa koska me ei nähdä miten sitä tuotetaan ja mitä se vaikuttaa sen alueen luontoon tuotantokentillä. Se vain tulee valkoisesta tai keltaisesta putkesta. Eikä se tuota co2:ia kuin 412g/kWh.

    Näitä lukuja tarkasteltaessa maakaasuhan se on sitä puhtainta energiaa ja ydinvoima sitä saastuttavinta.

    Siksi varmaankin maakasua poltetaan kasvihuoneissa jotta sielä saadaa kasveille mahdollisimman suuri hiilidioksidipitoisuus, jotta ne kasvaisivat mahdollisimman nopeasti.

    Vastaa
  4. Puolueeton
    26.1.2022 12:25

    Hulluuttahan tämä on ja valtaa pitävien typeryyttä, jota osoittaa lause
    ”Etätyöllä ja liikenteen uusilla palveluilla saataisiin vuonna 2030 vähennettyä hiilidioksidipäästöjä yhteensä noin 0,14-0,2 megatonnia.”
    Ilmakehässä on hiilidioksidia 400 Vppm ja siis massana 0,06 %. Ilmaa on neliömetrillä 10 tonnia ja siinä hiilidioksidia 0,006 tonnia (6 kg). Suomen pinta-ala on 330000 km² = 330000 meganeliömetriä. Hiilidioksidia on Suomen ilmakehässä siksi liki 2000 megatonnia. Vain typerykset touhuaa ja levittää valhetta, mitä 0,2 megatonnin (0,01 %) päästövähennys vaikuttaa ilmastoon, jos ilmaston nykyinen lämpeneminen edes johtuu hiilidioksidista. Mutta poilitiikassa todellinen tieto ei ole hallinnassa ja päätökset perustuvat valheisiin, jolla valtaa pidetään yllä.
    Maapallon ilmakehässä hiilidioksidia on yli 3 miljoonaa megatonnia, josta Suomen päästöt ”Tilastokeskuksen pikaennakkotietojen mukaan vuoden 2018 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat 56,5 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia” eli ilmakehän hiilidioksidimäärästä 56,5Mton/3000000Mton=0,00002 = 0,002%.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Scroll to top