Kuva Suvi Marttinen
Suomenhevosen päivää on juhlittu vuodesta 2007, jolloin Suomenhevosten kantakirja täytti 100 vuotta. Suomen Hippos ry ja Suomen Ratsastajainliitto ry suosittelevat liputtamaan tänään 6.9, mutta muutoin päivän viettäminen on vapaamuotoista, hevosen kanssa tai ilman.
Myös Eduskunnan Hevosystäväin Seura Ry on tehnyt liputtamisesta esityksen sisäministeriölle.
Suomenhevonen on saanut oman päivänsä ainoana suomalaisena hevosrotuna ja rotu onkin luonnollisesti Kansallishevosemme. Sillä on ollut aikoinaan hyvin paljon merkitystä Suomen kehitykselle. Se palveli niin sodassa, kuin myös maa- ja metsätaloudessa. Tällä hetkellä Suomenhevosia on noin 20 000 kappaletta ja varsoja syntyy noin tuhat vuodessa. Rotuna Suomenhevonen on hyvin monikäyttöinen. Sitä käytetään raviurheilussa, ratsastuksen eri lajeissa, työhevosena, terapiaeläimenä ja se myös ylläpitää elävää maaseutua, kuuluen yhä maalaismaisemaamme.
Suomalaisen hevosen historiaa tunnetaan noin tuhannen vuoden ajalta ja hevonen onkin ollut ihmisen mukana jo pronssikaudelta alkaen. Kansallisrotumme on sopeutunut ja jalostunut vuosien saatossa ihmisten tarpeiden mukaisesti.
Suomenhevosen omana juhlapäivänä moni organisaatio järjestää erilaisia tapahtumia ympäri maata, mm. monet jotkin koulut ovat ilmoittaneet järjestävänsä aiheeseen liittyvää ohjelmaa, kepparikisoista alkaen. Useat tallit pitävät avointen ovien päivää ja monessa paikassa oli myös aamulla yhteinen lipunnosto,
Illalla Suomenhevosen päivää pääsee viettämään vielä vaikka raveihin Vermoon. Ravit alkavat kello 18. Ravien ohjelmassa on myös Suomen Hippoksen 50 vuotis juhlalähtö.
Ensi perjantaina 8.9. onkin sitten mahdollista ostaa oma Suomenhvonen, kun Ypäjällä järjestetään jo 26. kerran vuosittainen varsahuutokauppa. Huutokauppaan ilmoittautuneista valtaosa on kuitenkin lämminverisiä ravihevosia ja Suomenhevosia on vain muutama.
Lauantaina Eurajoella kilpaillaan Hevoskynnön SM Vuojoen Kartanolla alkaen kello 11.
Kuvassa Yrjö Kanko hevosellaan Liisa. Kuva Maria Kanko kotialbumi
