Hallitus ilmoitti tänään, että sen kuluvan vuoden ensimmäisen lisäbudjetin koko on 4,1 miljardia euroa, josta tämän vuoden aikana rahaa käytetään 3,6 miljardia euroa. Kaiken kaikkiaan näillä näkymin Suomi ottaa lisävelkaa liki 13 (12,7) miljardia euroa. Tämä tarkoittaa , että uutta lisävelkaa otetaan 2310 euroa per kansalainen eli suomalaiselle keskivertoperheelle lainaa tulee lisää lähes 10 tuhatta euroa.
Pääministeri Sanna Marinin mukaan näin on toimittava, jotta koronaepidemiasta selvitään ja Suomi säilyy hyvinvointivaltiona. Valtiovarainministeri Katri Kulmuni sanoi keskiviikkona, että Suomi ei osallistu EU:ssa hahmoteltuun yhteiseen velanottoon vaan kaikilla jäsenmailla on oltava oma talouspolitiikkansa.
Koronan kukistaminen on ensisijaista
Koronaa torjutaan lisäämällä testejä, hankkimalla lisää suojavarusteita, tuetaan suomalaisyritysten mahdollisuuksia varusteiden tuotantoon jopa valmistaa hengityskoneita. Tämä merkitsee mm. sitä, että yritystukiin tulee tuhat miljoonaa.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK ) ei usko, että miljardi euroa jo liikkeellelaitetun 500 miljoonan euron lisäksi ei riitä. Suomen Yrittäjät ( SY ) sanoo,että tarvitaan ainakin 5 miljardia jotta taloutemme selviää eli siis 3,5 miljardia enemmän kuin hallitus on nyt kaavaillut.
Koronan torjuntaa voidaan myös hallituksen mukaan torjua nykyistä tiukemmilla rajoituksilla: esim. kahta henkeä isommat kokoontumiset kielletään ja asiointi ja liikkuminen rajoitetaan vain kaupassa- ja apteekissa käyntiin.
Uusia tukikohteita
Hallitus tukee myös liikuntaa ja kulttuuria 60 lisämiljoonalla ja nyt järjestöiltä veikkausvoittovaroista tullut mutta nyt saamatta jäävä tuki korvataan mutta se on maksettava myöhemmin takaisin. Myös yrittäjät ja vastaavassa taloustilanteessa olevat pääsevät perusturvan piiriin, tähän on varattu 272 miljoonaa euroa. Kuntien toiminnat pidetään pystyssä miljardin euron lisätuella mm. niin, että veromenetykset korvataan mutta kriisin ohimentyä ne on maksettava takaisin.
Hallitus vakuuttaa,että 90-luvun suuren laman virheitä ei toisteta.
Hallitus vakuuttaa,että Suomi saa velkaa sen verran kuin se tarvitsee, koska taloutemme on paremmassa jamassa kuin runsaat neljännesvuosisata sitten. Se riittääkö tuo nyt kaavailtu 13 miljardia on iso kysymys,koska kukaan ei voi sanoa kuinka valtavaksi korona kriisi vielä kehittyy, kun arvioiden mukaan puolet suomalaisista yrityksistä joutuu valtion luukulle ja työttömyyden arvioidaan kasvavan reilusti yli 10:n prosentin.
Seppo Huhta
8.4.2020 23:06
Nyt mennään niillä mitä on ja ei paljoa ole. Otetaan velkaa niin paljon kuin tarvitaan. Pääasia ettei uhrata turhaan ihmisiä eikä tapeta jonoon hoitopaikkojen puutteesta. Kaikesta muusta selvitään, ollaan aina selvitty.
9.4.2020 10:54
Ihmisten suojaaminen tartunnoilta ei paljoa rahaa tarvitse ja oikeastaan se säästää, kun tarpeeton kulutus vähenee. Yrittäjät voivat Suomessa muita kansalasia paljon paremmin, sen voi todeta helposti. Nyt nämä haluavat jatkaa samaan malliin ja kerjäävät rahaa. Teollisuudelle ei tulisi antaa mitään tukia, varsinkaan sellaiselle teollisuudelle, joka ei tuota tarpeellista tavaraa. Palveluelinkeinot eivät tarvitse rahallista tukea, mutta niiden työntekijöitä on tuettava. Palveluelinkeinoja on tuettava siten, ettei näiden tarvitse maksaa korkoja, lainojen lyhennyksiä ja vuokria ajalta, jolloin liike on epidemian tähden suljettu.
9.4.2020 19:19
Niinpä. Tämä korona tuli kyllä tälle hallitukselle taivaanlahjana, kun nyt on piikki auki vaikka kuinka hulvattomalle velanotolle ja tuhlaamiselle. Sehän on perinteisesti ollut näiden nykyhallituspuolueiden “vahvuus”, että käytetään reippaasti julkisia varoja, koska omaa äänestäjäkuntaa se ei haittaa, kun eivät pääsääntöisesti ole nettomaksajia.
8.4.2020 23:26
Kyllä valtio maksaa, eihän siinä ole mitään ongelmaa. Miljardi sinne, toinen tänne, kolmas tuonne ja neljäs vaikka kaukomaille tukirahoiksi. Vielä on Suomessa työtätekeviä, joilta voidaan sosialisoida. On vielä yksityisomisteista omaisuutta, joka voidaa sosialisoida. Maksuja ja verojakin voidaan nostaa. Kyllä nämä pölhöt maksavat, kun saavat olla talkoissa mukana.
9.4.2020 02:09
Millonkahan tämä kupla puhkeaa?
Ok, valtio ottaa lisää velkaa, mistä?
Onko vakuuksia, ei. Mutta ei myöskään lainanantajalla ole rahaa. Pelkkiä numeroita tilillä.
Milloin normikansalainen saa lainaa pankista ilman vakuuksia? Ei milloinkaan, vaikka pankilla olisi vaikka kuinka paljon numeroita ”tilillä”.
Jos ymmärrätte mitä tarkoitan…
9.4.2020 11:05
Voisipa itsekin tarjota lainaa kulutukseen 10% korolla ja näppäillä lainansaajan tilille rahaa, kuten pankki tekee, vaikkei taskussa olisi penniäkään. Saisi mukavaa tuloa koroista, jotka ovat oikeaa rahaa.
9.4.2020 11:44
Bai tö vei, kuin paljon siitä rahasta, jonka pankki lainaa sinulle, on olemassa ihan oikeesti ennen sitä hetkeä, jona pankinjohtajan kynä piirtää numerot lainapäätökseesi?
9.4.2020 11:47
Suomella on vakuuksia kyllä: Suomen maaperä, pohjavedet ja vielä syntymättömien sukupolvien verokertymät. 200 vuoden aikana kerätty Suomen valtion omaisuus taitaa olla jo kiinnitetty tai lyöty lihoiksi?
9.4.2020 10:51
Jos kukaan muistaa 2016/2017 vuodenvaihdetta niin silloin ratifioitiin EU:ssa laki, joka sallii EU:n ottaa ”yllätysverona” (überraschung steuer)kaikkilta yksityistileiltä maksimissaan 15% sielä olevista varoista, JOS EU tarvitsee rahaa. Ja nyt kun ”korona-kriisiä” on höpötetty kohta kolme kuukautta ja koko EU:n talous sakkaa, niin mitäs luulette, tarvitseeko EU rahaa kohta? Tämänhän vuotivat saksalaiset julki. Ja sen jälkeen Merkel kiirehti lausumaan että ei nyt sentään 15%:a vaan ehkä vain 10%, mutta niin monta kertaa kun on tarvis.
No, Italialaiset ovat taas ensimmäisinä ilmoittaneet että pankit menevät konkurssiin, ties kuinka monennen kerran viimeisten seitsemän vuoden aikana. Ja aina on löytynyt EKP:ltä tukimiljardeja. Seuraavaksi on yleensä ilmoittautunut Espanja. Mutta nyt kun Saksa ja Suomi ja monet muutkin ”joutuvat” ottamaan lisää velkaa, tulee EKP:lle konkreettinen oikeutus ottaa rahaa ihmisten tileiltä. Ja Suomessa niillä tileillä on 83 miljardia. Ja mm. niitä rahoja EU hamuaa.
Suosittelen että kaikki joilla on mahdollisuus, nostavat puolet rahoista käteiseksi. Tai enemmän. Vain siten saadaan Suomen kohdalla EU:n kiima ihmisten rahoihin laskemaan.
Tähän samaan holtittomaan rahankäyttöön sopinee tuo ”varmuusvaraston suojainten osto”. Itseäni, näin maalaisjärkisenä, ihmetyttää miksi ihmeessä Suomen varmuusvarasto ostaisi mitään Tiina Jylhältä tai Tape Valkoselta?? Nehän on sössineet omat asiansakkin usemapaan kertaa ja olleet syytteissä ties mistä. Miten ne siis voisivat edes kuvitteellisesti hoitaa vltion asioita??
Tai sitten tuo ulosotossa oleva ”lakimies” Olli Sarmaste, miten kukaan valtion virkamies tai mikään valtion taho edes keskustelee ulosotossa olevan henkilön kanssa? Pienyrittäjien tulee toimittaa kaiken maailman verovelka selvitykset ja henkilörekistereit jos se haluaa tehdä mitään töitä valtohallinnolle. Tai olla missään tekemisissä sen kanssa. Ja tässä kaupassa kirsikkana paskakasan päällä oli se että rahat maksettiin Belgialaisen pankin tilille!!!! Eikö nimenomaan pitäisi suomalaisella toimijalla olla suomalainen tili?? MIksi ihmeessa valtiohallinto maksaisi rahaa ulkomaalaiselle tilille??
Tilannetta voisi ymmärtää edes jollain tavoin jos yritys olisi ulkomaalainen, sellainen jonka kotipaikka ja henkilökunta on Belgiassa, joka muuten teksisesti ottaen en ole edes valtio. Sillä ei ole omaa rahayksikköä, ei omaa lippua ja se kolmaskin on vähän niin ja näin.
Mutta joo, olisi hauska tietää kuka teki päätöksen (olisko ollut Sanna ja sen 80 lakeijaa) ja sen KUKA maksoi sen laskun !!!
9.4.2020 14:09
1990-luvun laman jälkeen joku hallitustason poliitikko kehuskeli kuinka valtio onnistui vielä kireässäkin tilanteessa ottamaan lisää velkaa: Valtio panttasi ulkomaille hallussaan olevat aravalainojen velkakirjat.
– Tähän lausuntoon haluaisin löytää linkin. En ole sitä lukuisista yrityksistä huolimatta löytänyt. En edes muista kuka sanoi.
Kun valtion omaisuus on pantattu, otetaan kansalaisten omaisuus apuun. Kaikki valtion rekisteriin (verottajan tietoihin) merkitty omaisuus on käytettävissä. Kiinteistöt, autot, veneet, …
Loppupelissä, kun pantit realisoimalla haetaan maksua, huomataan, että sama omaisuus on pantattu moneen kertaan.
– Asunnon omistaja on pantannut osakkeet ja tuo pantti on “jaettu” usean lainanantajan kesken, joista jokainen on pantannut ne edelleen (esimerkiksi keskuspankkiin).
– Asunnon omistava kiinteistönomistaja, taloyhtiö, on ottanut velkaa ja käyttänyt omaisuuttaan panttina.
– Ketju jatkuu pankin ja / tai valtion kautta sitten ulkomaisille rahan printtaajille.
Loppupelissä kansalainen menettää omaisuutensa rahan printtaajalle, joka kuitenkin “hyväntahtoisuuttaan” sallii entisen omistajan jäädä asumaan “omaan asuntoonsa” jotta voisi sitten lopun elämäänsä tehdä työtä tuon printtaajan hyväksi. Mitä jää “maksamatta” otetaan lapsilta.