Loistava Suomi – Ruotsi maaottelu

”Ruotsiottelu” tai niin kuin ruotsalaiset sanovat : ”Finnkampen” järjestettiin Olympiastadionilla-remontin jälkeen -ensimmäisen kerran sitten vuoden 2014.

En Sverige igen

Ruotsi ”vei kaiken” eli voitti niin naisten ja miesten kuin myös tyttöjen ja poikien maaottelut-miehissä Ruotsi on ollut 2000 luvulla parempi 13 kertaa, Suomi on onnistunut kukistamaan naapurin miehet 10 kertaa. Naisissa Sveamamma on ”piessyt” Suomineidon kuluvalla vuosituhannella 19 kertaa ja meidän naiset ovat voittaneet vain kolme kertaa.

On myös hyviä selityksiä…

Sellaisia ovat mm. ne, että esimerkiksi Suomelta puuttuivat radalta ja kentältä sairastumisen vuoksi molemmat Euroopan mestarit eli Vilma Murto ja Topi Rantanen, tosin Elina Lampela paikkasi Murron voittamalla naisten seiväshypyn mutta Topi Rantasen puuttumisesta seurasi kaksoisvoitto Ruotsille. Totuuden nimissä on kyllä kerrottava, että ruotsalainen seiväshyppääjä ja kaiketi tämän ajan maailman kirkkain yleisurheilutähti Armand Duplantis, niin oli kyllä stadionilla-esiintyi mutta ei hypännyt-koska oli niin väsynyt- ja ”varmisti” sillä,että Suomi sai Tommi Holttisen johdolla miesten seipäässä kaksoisvoiton.

”Hyviin selityksiin” voi kai laskea lukuisat niin Suomen naisten kuin miestenkin kärsimät niukkaakin niukemmat sadasosien ja senttien tappiot.v Ehkä ”paras” esimerkki noin suhteellisesti oli moukarinheittäjä Krista Tervon kuuden siis 6 sentin tappio Ruotsin Grete Ahlbergille. Eli,kun molemmat heittivät karvan vaille 70 metriä niin eroksi saadaan 12 heitolla alle kymmenesosa promillea joka vastaa tuhannesosia esim. sadalla metrillä- suhteutettuna.

Maaotteluiden lisäksi vaikka ja mitä

Kun lajien välillä oli pieniä taukoja niin SUL siis Suomen urheiluliitto oli täyttänyt ne erityisillä ohjelmanumeroilla : Juhlimme mm. sitä, että Kansainvälinen yleisurheiluliitto myönsi tälle maailman pisimpää jatkuneelle maaottelulle erityistunnustuksen plakaatteineen yleisurheilun hyväksi tehdystä työstä, ensimmäisen kerran Suomi-Ruotsi maaottelu järjestettiin liki sata vuotta sitten eli 1925 Helsingissä.

Juhlimme myös siä, että Lasse Virenin Munchenin olympiakisojen kultamitaleita- oli nimittäin kulunut sunnuntaina 4.9.2022 päivälleen 50 vuotta Lassen 10 000 metrin kultamitalista. Saimme-me katsojat- myös hehkuttaa huikean valoshown kera kaikkia jo lauantaina ilayöstä tuoreita EM-mitalistejammekin eli Vilma Murtoa, Kristiina Mäkelää, Topi Rantasta Ja Lassi Etelätaloa – joka voitti maaottelukeihään-.

Vielä oli riemastuttavaa nähdä tuhansia ja taas tuhansia nuoria yleisurheilijoita jotka oliva saapuneet ympäri maata seuracupiin kisaamaan keskenään ja kiersivät kentän värikkäine asuineen ja hulmuavine lippuineen-ympärilleni katsoessa huomasin, että monen ennen muuta veteraani-ikäisen yleisurheilun ystävän niin suomalaisen kuin ruotsalaisen silmännurkat kostuivat tuota iloista joukkoa katsellessa. Se kertoi meille sen, että yleisurheilulla on tulevaisuus myös tässä maassa. Ja tuo tulevaisuus on yhtä lailla Helsingin Kisaveikkojen kuin Lapuan Virkiän ja satojen muiden seurojen vaapaehtoisten ja lapset mukaansa tempaavien aikuisten ja tietenkin lahjakkaiden nuorten urheiljoiden varassa.

Yleisurheilu,kun on siitä hauska harrastus, että se ei vaadi vanhemmilta suuria summia, eivätkä sitä tosin suomalaisetkaan oligarkit pyöritä. Se on sitä paitsi laji jota harjoitetaan joka ikisessä maailman 200 maassa. Haluamatta sanoa pahaa sanaa niin esim. Paavo Nurmi,Lasse Viren,Vilma Murto tunnetaan laajalti maissa joita emme edes muista olevan olemassa-ainakin useammassa kuin Timo Jutila ja vaikkapa Ville Peltonen.

Maailman ihme

On se, että Suomi-Ruotsi ottelu se vaan toistuu vuodesta toiseen. Mutta ei se aina ole ollut itsestään selvyys. Heti alkuun meinas vauhti tyssätä,kun ensimmäinen oli siis Helsingissä vuonna 1925 niin sitten edettiin kahden vuoden välein vuoteen 1931.

Tämän jälkeen ei tapahtunut mitään ennen kuin vuonna Talvisodanaattona 1939.Kävi nimittäin niin,että,tuolloin-30-luvun alussa tuleva tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkonen toimi mm. SVUL:n puheenjohtajana ja Kansainvälisen Olympiakomitean ruotsalainen jäsen Sigfrid Edström joutivat katkeraan riitaan, koska ruotsalainen vaatimalla vaati ja sai Kv-olympiakomitean julistamaan silloisen maailman ykkösyleisurheilijan, juoksija Paavo Nurmen ammattilaiseksi juuri ennen Los Angelesin Olympialaisia-1932-, siellä Nurmi olisi juossut maratonin ja mitä ilmeisimmin sen voittanut, koska samana päivänä, kun ”Losissa” juostiin maraton niin Paavo pisteli saman matkan Kuopiossa ja tietysti minuuttikaupalla paremmalla ajalla kuin Los Angelesin voittaja. Ja niinpä vihanpitoa piisasi 8 vuotta ennen kuin Kekkosen ja suomalaisten sydän suli. Mutta siten syttyikin Talvi- ja jatkosota ja maaottelutaukoa oli pidettävä aina vuoeen 1945 saakka. Ja, kun sota oli vaatinut suomalaisuhrinsa eli myös yleisurheilun olympiamitalisteja oli kaatunut ja haavoittunut niin mentiin aina vuoteen 1951 ennen kuin voitto Ruotsista irtosi ensimmäisen kerran 12 vuoteen.

Vielä faktaa:

Kaikkiaan maaotteluita on järjestetty 84 kertaa, joista Suomen miehet ovat voittaneet 46 ja ruotsalaiset 38 kertaa. Naisten maaottelut aloitettiin vuonna 1953 ja niitä on järjestetty 67 kertaa. Niistä 16 ensimmäistä päättyi Ruotsin voittoon kaikkiaan Ruotsi on ollut naisissa parempi 36 kertaa, Suomi 31 kertaa.

Stadion on ollut joskus täydempikin kuin nyt mutta lauantain yli 24 000 ja sunnuntain reilu 19 000 katsojaa nostivat väkimäärän-44044 maksanutta katsojaa eli vapaaehtoisineen ja kutsuvieraineen hyvinkin 45 000 meitä oli siellä huutamassa-, oikein hyväksi ja ennen kaikkea molempina päivinä tunnelma oli korkealla.

Ps. Kenttäkuuluttajana ruotsiksi oli ”riikinruosia” puhuva nuori naishenkiö jolla oli kirkas ja selkeä ääni ja hän oli hyvin nopea ja nokkela ja täytyy sanoa,että hävisimme senkin ”maaottelun” kyllä ”konepuhuja” Mertaranta jäi toiseksi enemmän kuin vokaalin mialla.Mutta kaikkiaan jäi tosi hyvä fiilis-suosittelen kaikille elämystä Suomi-Ruotsi maaottelu.