Long Islandin ”rahantekijä-heimo” viettää tänään Labor Day -päivää

Yksi Yhdysvaltojen alkuperäisväestön suurista vuotuisjuhlista on Long Islandin Shinnecock-kansakunnan Powwow, joka on järjestetty ensimmäinen toukokuuta v.1912 alkaen, kansallisena juhlapäivänä ”Labor Day”, -vastaa suomalaista vappua.

Shinnecockit, joilla on reservaatti Long Islandilla, aivan New Yorkin kaupungin läheisyydessä, tulivat jo ennen kolonisaatiota tunnetuiksi rahantekijöinä: Long Islandin ja lähisaarten laguuneista saa runsaasti simpukoita, joiden kuoria voidaan käyttää helmien tekemiseen, ja helmillä kirjaillut wampu-vyöt kelpasivat rahaksi Kalliovuorilla asti. Rahantekijöiksi shinnecockit pyrkivät yhä, sillä laillisen aseman alkuperäis-kansakuntana omaavat shinnecockit aikovat perustaa kasinon reservaattiinsa Long Islandin itäosaan. Ympäristön (intiaaneilta-varastetun)maan-omistajat vastustavat hanketta.

Suurimman osan alueistaan shinnecockit vuokrasivat englantilaisten siirtomaaviranomaisten kanssa vuonna 1703 tekemällään sopimuksella, mutta vastoin sopimus-asiakirjaa, Yhdysvaltain hallinto myi myöhemmin alueet yksityisille sijoittajille. Tämän sopimusrikkomuksen shinnecockit toivat oikeuskäsittelyyn vuonna 2005. Kasino-hanke, tuleva maa-oikeudenkäynti, ja shinnecockien alueelle -itäisen Long Islandin hienosto-osaan Hamptoniin johtavan valtatien varteen- pystytetyt kaupalliset mainostaulut ärsyttävät Long Islandilta rauhallisen maalais-asunnon hankkineita varakkaita amerikkalaisia.

Shinnecockien mukaan moni heidän naapurustoonsa kohonnut ökytalo on pinta-alaltaan suurempi kuin heidän suunnittelemansa kasino, ja siis huomattavampi maiseman pilaaja. Shinnecokeiksi on rekisteröitynyt 1 550 amerikkalaista, alkuperäisten long-islandilaisten jälkeläisiä. Nelisensataa heistä asuu reservaatissa, jossa keskimääräinen tulotaso on alle amerikkalaisten keskiarvon, ja asunto joskus trailerpark-tasoa. Shinnecockin heimohallinto aikoo käyttää em. hankkeista saatavat tulot shinnecock-perheiden avustamiseen mm. asuntoasioissa.

Shinnecock-kansakunta melkein tuhoutui 1600-luvulla, epidemioissa joita eurooppalaiset maahanmuuttajat toivat mukanaan. Täydellistä väestönvaihtoa ei kuitenkaan tapahtunut, sillä 400-jäseniseksi supistunut heimo jäi eloon. Seka-avioliitoista syntyneet kasvatettiin yleensä shinnecock-identiteettiin, eikä heimo (kansakunta) päässyt katoamaan sulautumalla. Shinnecockit ovat yhä mukana alkuperäisamerikkalaisuuden säilyttämisessä isännöimällä vuosittaista Labor Day -kokoontumista, johon kutsutaan alkuperäis-amerikkalaisia koko liittovaltion alueelta, ja tämä viisipäiväinen tapahtuma alkaa tänään.

Powwow-kokoontumisten ulkopuolella shinnecockit elävät aivan tavallista nyky-amerikkalaista elämää, mutta muistavat keitä he ovat (-vaikkeivat kaikki tämän päivän suomalaisetkaan muista). Että shinnecockit ottavat vakavasti perinteensä, eivätkä ylläpidä niitä vain turisteja varten, se selviää tämänpäiväisen tapahtuman säännöistä:

  • Nouse seisomaan ja riisu hattusi Grand Entry, Invitation, Veterans Honor Dance, Flag Songs, Memorials ja Close Songs aikana.
  • Tanssijan vaatteet ovat Regalia, eivät vain pukeutumista. Älä kosketa tanssijoita tai heidän asusteitaan. Höyhenet ovat paitsi hauraita myös jotkut niistä ovat kotkan höyheniä ja pyhiä.
  • Kunnioitamme Yhdysvaltojen ja Shinnecock Indian Nationin lippuja. Kun liput nostetaan tai lasketaan, nouse seisomaan ja riisu hattusi.
  • Alkoholi tai huumeet eivät ole sallittuja Powwow-kentällä.
  • Kunnioita naapureitasi. He tulivat myös katsomaan tapahtumaa.

Tämänpäiväinen tapahtuma on yhtä oleellinen osa alkuperäis-amerikkalaisten olemassaolon taistelua, kuin edellä kerrotut taloudelliset hankkeet. Identiteetin säilyttäminen on tärkeää omalla maaperällään vähemmistöksi jääneille, -ja sitä tukee oman menneisyyden tunteminen ja arvostaminen. 1700- ja 1800-luvulla shinnecockeja arvostettiin merimiehinä ja mm. valaanpyytäjinä. Vuoden 1650 jälkeen shinnecockit työskentelivät valaanpyyntialuksilla valtamerillä aina sopimuskausi kerrallaan. Heidän perinteiset elinkeinot olivatkin liittyneet mereen, ja Yhdysvallat sai heistä päteviä merenkulkijoita valaanpyyntilaivastoon ja USA:n rannikkovartiostoon.

Shinnecockien kieltä yritettiin kitkeä pois vielä satakunta vuotta sitten, kieltämällä sen puhuminen koulussa, -kuten meän-kieltä puhuvilta suomalaisilta 1960-luvun Ruotsissa. Shinnecockien kieli kuuluu Mohikaani-Peqout-Montauk-kieliryhmään. Läntisellä Long Islandilla oli puhuttu Delawaressakin puhuttua Lenape-kieliryhmän kieltä. Useita kokonaisia kansoja on kadonnut Amerikan mantereilta, ja myös Euroopasta, mutta jotkut ovat pitäneet pintansa.

Lisää aiheesta muualla:

1 Comment

  1. juha II
    30.4.2021 20:46

    Alkuperäiskieliä- ja kulttuureja pitää suojella! Se on TODELLISTA rikkautta ja mikseipä myös rakkautta.

    Eniten minua surettaa suomensukuiset vähemmistöt ja kielet Venäjällä, jossa niitä vainotaan, sillä kaikki ”separatismi” aina katulasten avustusjärjestöjä myöten on julistettu laittomiksi ja epäilyttäviksi aineksiksi keskushallinnolle!

    Päällimmäisenä vaadin Vaasan keskussairaalan ruotsinkielisen henkilökunnan LOPETTAVAN suomenkielisten työharjoittelijoiden pilkan ja diskrimisaation, koska eivät osaa olla yhtä fiinejä kuin bätre folk.

    Kuinka nyt mieleeni tulikaan, se, että hyvin suuri määrä rantaruotsalaisista sotakuntoisista miehistä taisteli koko v. 1939 Talvisodan ”jyrkästi puolustaen” nk. ”Uumajan lohkolla”!!!

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top