Kuva migrin omaan tiedotteeseen

Maahanmuuttovirasto kehittää lähtömaatiedon raportointia – Irakin, Somalian ja Afganistanin puolivuotisraporteista luovutaan

Maahanmuuttovirasto kehittää turvapaikkapäätöksenteossa käytettävän lähtömaatiedon raportointia. Syksyllä alkavan kehittämishankkeen tavoite on, että tilannetietoa eri maista pystytään laatimaan entistä joustavammin, sillä tietoa tarvitaan entistä useammista lähtömaista.

Hankkeessa kehitetään uusi toimintamalli eri lähtömaita käsittelevien tilannekatsausten laatimiseen.

– Vaikka turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt, erityisesti vuoden 2018 jälkeen turvapaikanhakijoiden lähtömaat ja päätöksenteon tiedontarpeet ovat moninaistuneet, kertoo Maahanmuuttoviraston oikeuspalvelun tulosalueen johtaja Jaakko Purontie.

Esimerkiksi tiettyjä paikkakuntia ja erilaisia hakijaprofiileja koskeva ajantasainen lähtömaatieto on tullut entistäkin tärkeämmäksi.

Vuonna 2019 uusia turvapaikanhakijoita on tullut eniten Turkista, Venäjältä ja Irakista. Kaikkiaan turvapaikkahakemuksia on jätetty tänä vuonna 3 038, joista 1 608 on ensimmäisiä hakemuksia (tilanne 31.8.2019). Hakijat ovat olleet noin 80 kansalaisuutta.

Sopu-hanke on saanut EU:n turvapaikka-, maahanmuutto-, ja kotouttamisrahaston (AMIF) tukea.

Irakin, Somalian ja Afganistanin tilannetta seurataan koko ajan

Maahanmuuttovirasto on julkaissut vuodesta 2016 puolivuosittain Afganistanin, Irakin ja Somalian turvallisuustilannetta käsitteleviä maatietoraportteja edellisen hallituksen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti. Raporteissa on käsitelty muun muassa maiden turvallisuustilannetta. Irak, Afganistan ja Somalia olivat vuonna 2016 suurimmat uusien turvapaikanhakijoiden lähtömaat.

Jatkossa raportteja ei laadita ennakkoon määritellyin puolen vuoden aikavälein, vaan laajempia, julkaistavia katsauksia laaditaan eri maiden tilanteista tarvittaessa. Raportteja tehdään erityisesti niistä maista, joista Suomeen saapuu turvapaikanhakijoita ja kiintiöpakolaisia.

Muutoksella ei ole vaikutusta siihen, minkälaista maatietoa päätöksenteossa käytetään: seuraamme maiden turvallisuustilannetta jatkuvasti. Turvapaikkapäätöksentekoa varten tuotetaan aiempaan tapaan koko ajan ajantasaista maatietoa, koska turvallisuustilanne maissa voi vaihdella nopeasti. Yksittäisen hakijan päätöksessä tarkastellaan aina juuri kyseisen hakijan tilanteen kannalta olennaista maatietoa.

Tilannekatsaukset ovat luettavissa verkkosivuiltamme.

Fakta: Tutkimustietoa maiden tilanteesta päätöksentekoa varten

– Maahanmuuttoviraston maatietopalvelu tuottaa maatietoa erityisesti niistä maista, joista Suomeen tulee turvapaikanhakijoita ja kiintiöpakolaisia.
– Maatietopalvelun tutkijat seuraavat lähtömaiden tilannetta jatkuvasti ja raportoivat muutoksista.
– Turvapaikanhakijan tilanne arvioidaan aina yksilöllisesti, ei vain maatiedon kautta. Jokaisen ihmisen kohdalla selvitetään, onko juuri hän vainon tai vakavan haitan vaarassa, jos hän palaa kotimaahansa.
– Maiden tilanteesta saadaan tietoa useilla tavoilla. Tiedonhankintamatkojen lisäksi lähteitä ovat esimerkiksi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR, tutkimuslaitokset ja muiden maiden maatietopalvelut ja niiden tutkijaverkostot.

Kysyimme Maahanmuuttovirastolta mitä muita lähteitä käytetään mm. YK:n pakolaisjärjestön lisäksi maatiedon kattavuuden ja oikeellisuuden varmistamiseksi? Selvitetäänkö kunkin maan turvallisuustasoa myös ao. maan omilta viranomaisilta ja valtion johdolta riittävän kattavan kokonaiskuvan saamiseksi? Julkisuudessa on aika ajoin esimerkiksi Syyrian ja Somalian hallinto vedonnut omiin diasporassa oleviin maanmiehiinsä, jotta palaisivat takaisin omiin kotimaihinsa osallistumaan maidensa jälleenrakennukseen.

Kysymyksiimme vastasi Maahanmuttovirastosta Oikeus- ja maatietoyksiköstä Lähtömaatiedon Tiimipäällikkö Mikko Nyman

”Maatietopalvelun tutkijat käyttävät lähtömaatietotutkimuksessa ja eri maiden tilanteiden selvittämisessä laajasti useita eri lähteitä. Näihin kuuluvat mm. kansainväliset järjestöt, kansainväliset ja paikalliset ihmisoikeusjärjestöt, kansalaisjärjestöt lähtömaissa, hallinnolliset ja oikeudelliset lähteet, valtiolliset lähteet, terveydenhuoltoon ja lääketieteelliseen tietoon liittyvät järjestöt ja tietokannat. Lähteisiin kuuluvat myös Euroopan turvapaikka- asioiden tukiviraston (EASO) tuottama tieto, muiden maiden maahanmuuttovirastojen maatietopalvelut, tutkijoiden omat ammatilliset ja akateemiset kontaktiverkostot, yliopistot, tutkimuslaitokset ja kirjastot. Lisäksi voidaan käyttää uutisaineistoa sekä tiedonhankintamatkoilta kerättyä aineistoa.”

1 Comment

  1. Pertti Grandell
    20.9.2019 17:00

    kaiken karvaiset puniikki järjestöt, yk on arabien ja musulmiinien hallussa, ei löydy yhtään oikeaa tilastollista instituutia. täyttä soopaa. ihme vimma saada kansalliset maat polvilleen….

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Scroll to top