Maakuntavaltuustot: Enemmän vai vähemmän demokratiaa

Eduskunnan kyselytunti alkoi Perusuomalaisten kysymyksellä miten hallitus aikoo taata, että tuleviin maakuntavaltuustoihin myös pienet kunnat saisivat omat edustajansa? Nyt kuntainliitoissa, kun jokaisella kunnalla on oma edustajansa, -ainakin yksi myös pikkukunnilla- koska ne ovat kunnanhallitusten valitsemia nuo kuntainliittojen valtuustot.

Persut peräsivät, että kuinka pienetkin pääsisivät mukaan. Tätähän kaikki puolueet toki haluaisivat mutta sepä ei olekaan kovin helppoa, tai itse asiassa hallitus ei perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (SDP) mukaan ole ainakaan vielä keksinyt siihen keinoa. Tämä Kiurun mukaan siksi, että tulevien ”hyvinvointialueiden” valtuustot valitaan maakunnittain ja laki ei anna korvamerkittyihin paikkoihin mahdollisuutta.

Oikeusministeri Anna -Maja Henriksson sanoi, että ymmärtää pienten kuntien huolen, mutta kuittaisi ongelman toteamalla, että ”eihän tänne eduskuntaankaan ole kunnilla omia paikkoja”. Totta tuokin, mutta toisaalta 2015-2019 eduskunnassa oli kaksi kansanedustajaa Savukosken kunnasta Lapin perukoilta: Siellä asukkaita on 1000 ja nykyisessäkin eduskunnassa on yksi kansanedustaja Savukoskelta.

On kuitenkin todennäköistä, että ensi vuonna ensimmäisen kerran käytävissä maakuntavaaleissa kymmenet asukasluvultaan pienimmät kunnat jäävät ilman edustusta maakuntavaltuustoihin. Otetaan esimerkiksi Pohjois-Karjalan tuleva maakuntavaltuusto ja sieltä asukasluvultaan pienenevä Heinävesi ja väkimääräänsä kasvattava Joensuu.

Joensuu asukasluku hipoo 80 000, kun Heinävedellä on noin 3000 asukasta. Jotta heinävetiset saisivat edes yhden edustajan maakuntansa valtuustoon, niin se mitä ilmeisimmin vaatisi kaikkien kunnan äänien keskittämistä yhdelle oman kunnan ehdokkaalle, mutta todennäköistä on että 16 kertaa suurempi Joensuu jyrää. Eikä vain Joensuu vaan myös Lieksa ja Nurmes.
Mutta eihän sitä koskaan tiedä jos, vaikka eri puolueet onnistuvat nimeämään hyvinkin valovoimaisia ehdokkaita Heinävedeltä, joita äänestetään laajalti ympäri Pohjois-Karjalaa ja kas heinävetisillä on maakuntavaltuustossa enemmän edustajia kuin aiemmin oli kuntainliitto-yhtymässä.

Vaalit ovat aina yllätykselliset, niin kuin saimme viime sunnuntaina viimeksi huomata: kukapa olisi uskonut, että vaalien jälkeen yhdessäkään Suomen kymmenestä suurimmasta kunnasta ei ole vihervasemmistolla enemmistöä. Ja kaiken kukkuraksi Ylen, MTV:n ja Helsingin Sanomien etukäteen ankarasti hehkuttama Vihreä pormestari Helsingissä jäi kaukaiseksi haaveeksi. Eli yllätykset ovat mahdollisia ja ne voivat suosia myös heinävetisiä.

Maakuntaverosta ei kukaan näytä vielä tietävän mitään

Ainoa asia joka on varma on se, että hallitusohjelman mukaisesti maakuntaveroa ”valmistellaan”. Mutta tieto si itä,että koska se tulee ja minkä suuruisena on vielä kaukana.

Perussuomalaiset epäilivät, että maakuntavero tulee nostamaan kokonaisveroastetta ja merkitsee pienipalkkaisimmille sitä, että ei ole enää varaa käydä töissä tai on kannattamatonta hakeutua töihin ja tätä kautta yhteiskunnan maksamat sosiaalikustannukset kasvat.  Kuntaministeri Sirpa Paatero ei halunnut ottaa kantaa muutoin kuin toteamalla, että koska yksityiskohdista ei ole päätetty niin ei voi tietää miten käy.

Kokoomus väitti, että maakuntavero tulee nostamaan keskimääräistä veroastetta, vaikka hallitus on luvannut että näin ei käy. Ben Zyskowicz tivasi, että millä hallitus sen estää, ettei kenenkään veroaste nouse ?

Pääministeri Sanna Marin ( SDP) vastasi -varsin kyllästyneen oloisena- Kokoomuksen suuressa salissa eri tavoin varmaan sadannen kerran esittämään kysymykseen, että : ”hallitus pyrkii siihen, että kenenkään veroaste ei nouse”. Se on nyt 99,9 prosenttisesti varmaan, että maakunta vero tulee mutta se on yhtä lailla 99,9 prosenttisesti epävarmaa, että nostaako se kokonaisveroastetta ja jos niin keneltä tai miltä ja kuinka paljon.

Useimpien kansanedustajien ja ministereiden kasvoilta saattoi lukea uupumusta. Jotkut olivat jopa riutuneita, joka helteen lisäksi johtui varsinkin puoluejohtajien jo kuukausia kestäneestä vaaligrillistä joka tänä keväänä vaaleissa hehkui liki kaksi kuukautta ylimääräistä. Tuli mieleen noista nuutuneista ”kansanvallan kenttien kiertäjistä” 400 metrin juoksijat: Juuri kun olet päässyt loppusuoran puoliväliin, niin sulle karjutaan, että ei kun kierros vielä, hopi,hopi !

Seppo Huhta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top