Matkalla eduskuntaan?: Esittelyvuorossa Reformin yhteislista

Extrauutiset lähetti kaikille eduskunnan ulkopuolisille puolueille, ja uusille puoluehankkeille kyselyn, joka auttaa äänestäjiä hahmottamaan kunkin ryhmän tavoitteita ja ajattelutapaa. Tässä Reformi-puolueen vastaukset.

1. Kun seuraavissa vaaleissa pyritte eduskuntaan, aiotte vaikuttaa lainsäädäntöön ja hallitusten luottamukseen. Uskotteko parlamentaariseen vaikuttamiseen?

Reformi: Heti aluksi on sanottava, että Reformi on puolueisiin sitoutumattomien koalitio, eikä sillä ole yhteistä ohjelmaa. On vain muutamia yhteisiä periaatteita, joihin ehdokkaat ovat sitoutuneet. Reformin tunnuslause on ”IRTI PUOLUEVALLASTA!”, ja yhteistä meille kaikille on se, että puolueisiin emme usko.

Pidämme puoluevaltaa erittäin vahingollisena ja kansalaisia lokeroivana, vihamielisenä järjestelmänä. Demokratiaa on mahdollista kehittää suoran demokratian suuntaan, ja siihen Reformi pyrkii. Kansalaisten kanta on saatava mukaan päätöksentekoon esimerkiksi kansanäänestyksillä kuten Sveitsissä. Korostan, että näihin kysymyksiin voin vastata vain omasta puolestani, ja Reformin puolesta voin puhua vain yleisellä tasolla.

2. Onko verokertymän käyttäminen julkiseen sektoriin toteutettu
onnistuneesti?

Nykyajan muoti-ilmiönä näyttää olevan maailmanparantaminen oman kansan hyvinvoinnin edistämisen sijaan. Erityisesti hallitsematon maahanmuutto syö valtiontaloutta järjettömällä tavalla. On tärkeää, että esimerkiksi koulutus ja terveydenhuolto ovat korkealla tasolla ja toimivat oman kansamme hyväksi, mutta koko maailman sosiaalitoimistona ei pieni Suomi voi olla. Räikeä esimerkki typerästä varojen tuhlaamisesta on vihapuhepoliisitoiminta.

3. Maksammeko liikaa vai liian vähän veroja?

Verotusta ei ainakaan tule kiristää, vaan valtion taloudenhoitoa on järkiperäistettävä niin, että keskitymme omien asioidemme hoitamiseen ja oman kansamme hyvinvoinnin varmistamiseen.

4. Uskotteko, että veroina kansalaisilta kerättävät varat käytetään
hyödyllisesti?

Vastaus kysymyksiin 3 ja 4 yhdessä 3. kysymyksen kohdalla.

5. Onko julkista hallintoa liikaa vai sopivasti julkisiin palveluihin
nähden?

Pelkistetty julkishallinto lienee lihavimmillaan, mutta pääasia on, että sitä ei enempää syötetä.

6. Jos pitää karsia julkisista menoista, mihin kohdistaisitte
leikkaukset?

7. Kuinka suuri määrä suomalaisia rahoittaa veroillaan julkistalouden?
Valitkaa vaihtoehto:
A Noin miljoona reaalitalouden palkansaaja
B Rikkain 10%
C Kaikki osallistuvat veroillaan julkistalouden rahoittamiseen
D Muu, mikä?

Valtionvelkaan nähden talous käsittääkseni tasapainottuisi, jos työllisyysaste saataisiin nousemaan 80 prosenttiin. Kaikki työlliset – yrittäjät ja palkansaajat – osallistuvat julkistalouden rahoittamiseen.

8. Onko Suomessa ”julkisen talouden vapaamatkustajia”, ja keitä he voisivat olla?

Kuinka tuo käsitetäänkin, kaikkia niitä, jotka nauttivat valtion tuomista eduista, mutta täysin tahallisesti eivät itse halua tuottaa mitään yhteiseen hyvään, voidaan kutsua vapaamatkustajiksi. Toisella tavoin käsitettynä on varmasti olemassa turhia virkamiehiä ja heidän alaisiaan, joita ilmankin Suomi pärjäisi aivan loistavasti.

Maahanmuutto:

9. Onko Suomessa liikaa, sopivasti tai liian vähän maahanmuuttajia?

Maahanmuuttajia on monenlaisia. Liikaa on elintasosiirtolaisia, joista ei tule koskaan olemaan yhtään mitään hyötyä yhteiskunnallemme vaan päinvastoin: sellainen on pelkkää haittamaahanmuuttoa.

10. Onko syytä lisätä vai vähentää vetovoimatekijöitä, jotka houkuttelevat ulkomaalaisia muuttamaan Suomeen?

Kuten mainittu, pieni Suomi ei voi olla koko maailman sosiaalitoimisto. Erityisesti humanitaarisesta maahanmuutosta olisi luovuttava kokonaan, eli sellaiseen kannustavat vetovoimatekijät on poistettava.

11. Jos haluatte maahanmuuttoa Suomeen, millaista sen tulisi mielestänne
olla?

Turvallisuuspoliitikka:

12. Onko Suomen turvallisuuspoliittinen linja toimiva, takaako se maamme turvallisuuden mahdollisessa suurvaltojen keskinäisen jännityksen aiheuttamassa kriisissä?

Suunta on huolestuttava, koska maamme poliittisen johdon kanta Natoon ja itänaapuriin median säestyksellä on nähdäkseni kansan tahdon vastainen. Venäjään on pidettävä hyvät välit, eikä Natoon tule liittyä.

13. NATO vai ei?

Kuten edellä tuli ilmi: ei Natoon. Arvelen ainakin lähes kaikkien Reformin ehdokkaiden olevan sillä kannalla.

14. Onko Venäjä uhka vai mahdollisuus?

Edellisiin viitaten, Venäjä on ennen kaikkea mahdollisuus. Maailma voi mennä sekasortoon, mutta hyviä naapuruussuhteita on vaalittava.

EU:

13. Onko EU-jäsenyys vastannut odotuksianne?

Kyllä, melko tarkasti, eli pahasti pieleen on mennyt.

14. Mukaan federalisaatio-kehitykseen?

Ei koskaan. Liittovaltiointoilija Alexander Stubb on sanonut, että ”kansallisvaltioiden aika on ohi”, mutta sehän tarkoittaisi, että Suomen ja suomalaisten aika olisi ohi. Niin ei todellakaan ole.

15. Pitääkö Suomen erota EU:sta?

Ehdottomasti pitää. Eroamisesta olisi järjestettävä kansanäänestys, kuten itse tein lakialoitteen asiasta tasan kaksi vuotta sitten, ja kuten Paavo Väyrynen nyt ehdottaa samaa asiaa.

16. Euro vai oma valuutta?

Oma valuutta. Euro helpottaa matkailua, mutta talouden säätely onnistuu parhaiten omalla valuutalla ja sen työkaluilla.

17. Onko Suomen huoltovarmuus turvattu, jos ei mitä pitäisi tehdä?

Energiaomavaraisuus on välttämätön, samoin elintarvikkeita on oltava kriisin varalle omasta takaa. Näihin olisi kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota.

18. Pitääkö Suomen maataloutta tukea, jos millä tavoin?

Emme tarvitse EU-kytköksiä, vaan varmistamme alkutuotannon toimivuuden ja jatkuvuuden omin avuin.

Sisäpoliitikka:

19. Minkä asian ottaisitte tärkeimmäksi kohteeksi seuraavan vaalikauden aikana?

Maahanmuutto pitää saada hallintaan, koska se vaikuttaa yhteiskunnan kaikkiin osa-alueisiin ja on tällä hetkellä Suomen pahin poliittinen ongelma.

20. Onko teillä kynnyskysymyksiä, jotka estäisi parlamentaarisen tai hallitusyhteistyön jonkin toisen puolueen kanssa?

Vallankäyttö tarvitsee täydellisen reformaation, eli puoluekuriin perustuva hallitusvallan toimintamalli on lakkautettava. Joissakin kunnissa sitoutumattomat ovat ottaneet vallan puolueilta, ja saman toivoisin tapahtuvan valtakunnan tasolla. Reformi todellakin poikkeaa radikaalisti kaikista puolueista.

21. Teettekö vaaliliittoja 2019 eduskuntavaaleissa?

Sitoutumattomien yhteislistat ovat jo itsessään ”vaaliliittoja”, eikä toisten yhteislistojen tai puolueiden kanssa voi solmia liittoa liiton päälle.

22. Mikä erottaa teidät muista puolueista?

Juurikin se, että Reformi ei ole puolue. Meillä ei ole puoluekuria, joten edustajat voivat olla rehellisiä itselleen ja luottamuksen arvoisia äänestäjilleen. Ajamme aitoa kansanvaltaa, ja kansanedustajat ovat oikeasti kansan edustajia.

23. Mitkä kolme asiaa muuttuu heti, jos saatte 101 kansanedustajaa
eduskuntaan?

Vastaan omasta puolestani, mutta arvelen useimpien Reformin ehdokkaiden yhtyvän näihin:

  1. Maahanmuutto laitettaisiin kuriin välittömästi ja laittomat maassa notkujat karkotettaisiin.
  2. Läpimädäntynyt valtamedia pantaisiin kuriin kovalla kädellä.
  3. Suora demokratia otettaisiin käyttöön, eli kansa pääsisi tosiasiallisesti osallistumaan päätöksentekoon.

24. Kuinka moneen vaalipiiriin pyritte asettamaan ehdokkaita?

Meillä on tällä hetkellä yhtä vaille kaikissa vaalipiireissä ehdokkaita. Kunhan vain kaikki saavat valitsijayhdistyksiinsä riittävän määrän nimiä, Reformia voi äänestää lähes koko maassa.

25. Mitä muuta haluatte kertoa itsestänne?

Reformin kansanedustajaehdokkaat ovat värikästä väkeä. Ristiriitaisia tunteita herättävä ehdokasjoukko jakaa varmasti mielipiteitä, mutta jokainen ehdokas on uskollinen omalle linjalleen ja aatemaailmalleen. Minkä he lupaavat, he pitävät, koska puoluekuria ei ole. Reformin ehdokkaat eivät ole kaikkien miellyttämiseen pyrkiviä, tylsiä yleispoliitikkoja vaan poleemisia persoonia ja rohkeita puhujia. Useilla on meriittinään sakkotuomio tinkimättömän sananvapauden käyttämisestä. Reformin ehdokkaat eivät kuvia kumartele. He eivät teeskentele, eivät lankea poliittiseen korrektivismiin eivätkä lirkuttele medialle. Sananvapautta korostamme – kansan pitää saada ilmaista itseään täysin vapaasti selvällä suomen kielellä ilman seuraamuksia. Reformin tunnussana onkin VAPAUS. Erityisesti vapaus puoluevallasta sekä sananvapaus.

Vastaukset antoi: James Hirvisaari, Kansanedustajaehdokas (ref) Hämeen vaalipiiri

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Scroll to top