Mikä Suomessa maksaa?

Vuonna nolla, jolloin valtionvelka oli pyöreä nolla, tämä jengi jo poseerasi aatteellisen mutta sitäkin tekopyhemmän banderollinsa edessä: ”Demokraattinen Vaihtoehto” tuli lukea syvä-ymmärryksellä. Sen todellinen viesti kuului: ”Me olemme demokratian vaihtoehto”. Sitä he olivatkin, vaikka kuvassa vasta lähtökuopissaan.

Viime vuosisadan 80-luvun puolessavälissä, jolloin tarkastelemamme jengi oli uransa alussa, märehtien mielessään heille annettua lupausta valtion/kunnan viroista, urasta mediassa tai ”kulttuurissa”, tai sitten politiikassa, -silloin koko julkisen sektorin väkimäärä vasta hipoi 300 000:tta verokertymästä palkkansa nostavaa. Sehän tuli muuttumaan aivan toiseen kuosiin, kun poliittisen apparaatin näille broilereilleen antamat lupaukset lunastettiin, mutta ensin iso kuva.

1960-luvulle tultaessa teknologinen kehitys oli tehnyt palkkatyöstä yhä vaativampaa, ja työntekijät piti kouluttaa entistä pidemmälle, jotta talous pärjää kiristyvässä kilpailussa. Kylmänsodan vastakkainasettelu myös piti yllä elintasokilpaa, jossa itä hävisi lännelle 6-0. Niinpä ”kapitalismin riistämä” proletariaatti vaurastui ennennäkemättömästi, ja duunarilla oli varaa kouluttaa jälkeläisensä. Nämä asiat mullistivat yliopistomaailman kokonaan.

Korkea koulutus ei tehnyt enää kenestäkään ”herraa”, vaan valkokaulusduunarin, jonka ”luokka-asema” (marxilainen sanonta) oli sama kuin perinteisen sorvin ääressä lisäarvoa tuottavan sinihaalarisen palkansaaja-veljensä. Niinpä lukeneisto alkoi proletarisoitua, -ja monellahan oli proletaaritausta jo kotoa. Eurooppa ja Pohjois-Amerikka näkivät opiskelijavasemmiston nousun.

Uudet älyllisesti harjaantuneet vasemmistolaiset osoittautuivat kovaksi palaksi perinteisille vasemmistopuolueillekin: Näiden mukavuudenhaluinen kompromissipolitiikkaa ei vakuuttanut, ja ideologinen luutuneisuus suorastaan karkoitti uudet vasemmistolaiset. Nämä löysivät omat tiensä, joko jo unohtuneista puolueiden vuosikymmeniä sitten hylkäämistä harhaopeista, -anarkismista, trotskilaisuudesta, etc.- tai keksivät uusia ihan itse: Situationismia, ja mitä niitä olikaan.

Osa uusvasemmistolaisista kiinnittyi työväenluokkaan, joskus löytäen vanhojen toimijoiden sokeita pisteitä, kuten operaistisen näkökulman valinneet. Osa sortui guevaralaiseen etujoukkoajatteluun, joka pahimmillaan johti terrorismiin. Mitä ”New Left” löysikin, se oli aina puoluevasemmistoa vastaan.

Huoli uudesta sivistyneistövasemmistolaisuudesta oli yhteinen sekä finanssi- ja teollisuuspiireille ja näiden poliittisille edustajille, että myös vanhoille ”työväenpuolueille”. Kun Suomessa kaikki mielellään tehdään konsensuksen pohjalta, ja yhteistä intressiä oli, niin löytyi ongelman ratkaisukin.

Opiskelijaradikaalit piti saada ruotuun, puolue-apparaattien paimennetaviksi. ”Muuten kaatuu Pyhä Konsensus, pörssi romahtaa!”

Ja tapahtui niinä päivinä, että P.Konsensukselta kävi käsky: Radikaalit piti ostaa julkisilla viroilla, joihin pääsee kun tottelee… -puoluetoimistoa. Sehän kyllä maksaa tämä julkisen hallinnon laajentaminen, mutta veronmaksajan tasku on syvä, ja miltei pohjaton, ja vasemmisto sai virkaläänityksensä. Kapitalistit ottivat omat ”Juudaksen-killinkinsä” teollisuudelle (siis pankeille) edullisena vasemmiston hyväksymänä politiikkana, kaavoitus-päätöksinä ja muina rahanarvoisina asioina. Hyvät veljet pelasivat, ”tuo sulle -tuo mulle”.

Radikaalit kilvan riensivät nyt puolueisiin, möivät sielunsa hernerokasta, ja hylkäsivät kaikki konsensukseen sopimattomat ideansa. Otsikkokuvaa otettaessa se oli jo tapahtunut. Tulipa sitten sekin hetki, jolloin he kaikista puolueriennoistaan ja bailaamisestaan huolimatta valmistuivat opinnoistaan. Piti se lupaus täyttää, ja virka tarjota.

Niinpä vuonna 1983 Suomen julkisen sektorin (=valtio, kunnat, rönsyt) yhteenlaskettu väkimäärä ylitti maagisen 300 000:n rajan, mutta tämä oli vasta alkua. Suuren keinotekoisen laman (made by Koivisto, Viinanen, Aho, Kullberg) alla vuonna 1991 julkisella puolella nosti palkkaa ja kiillotti teryleeniä toimistotuoliin 760 000 henkilöä. Kymmenisen vuotta ja väki oli tuplaantunut?! Miten tämä oli mahdollista, kun Suomen asukkaiden lukumäärä ei ollut kaksinkertaistunut, eikä ollut tarvetta tuplata julkisia palveluitakaan: Emme havainneet poliisien, hoitsujen, opettajien, jne, määrän muuttuneen, joten johonkin muualle virkojen lisäys oli piiloitettu.

Julkinen hallinto on Suomessa tarpeettoman moniportainen -Helsingissä peräti viisi porrasta?- ja tarpeeseen nähden nelin-viisin-kertainen. Tämän hallintopöhön syyn kuulitte juuri äsken.

Nyt vilkaisemme uudelleen otsikkokuvaa: Kaikki he olivat puolueensa toimitsija-änkyröiden kuuliaisia työkaluja, ja puolue-apparaatin ruostumattomia muttereita, -ja kaikki he saivat viran. He ovat siellä yhä, elleivät ole eläköityneet tai maksa poksahtanut.

Kun liikenteeltä perityt verot kuluvat 80%;sesti muuhun kuin tienpitoon, tiedämme nyt keihin se katoava verokertymä kuluu:

Bensalitran hinnasta poliitikko ottaa 80 senttiä, -muista tämä kun tankkaat

Kiittäkää ja kumartakaa, ja maksakaa ilolla, sillä näin saimme Suomeen demokratian vaihtoehdon. Meillä on yhteiskuntaluokka, joka kuluttaa puolestamme, antaen vaihdossa virkavaltaista kettuilua, paperien kanssa luukulta toiselle juoksuttamista, ja hallintomielivaltaa. -Ja valtion leipä on pitkä ja leveä.

Vuonna 2020 olemme tilanteessa, jossa verokertymä ei riitä kattamaan julkisen sektorin kuluja, ja tämä on krooninen tilanne. Vajetta on katettu julkisen omaisuuden myynnillä, ja velanotolla. Näissäkin tulee pian totuuden hetki eteen. Vaan ei ole kajottu epäpyhän allianssin joskus viime vuosisadalla tekemään diiliin: Puolue-uskollisuudestaan palkittujen virkastalinistien leegioon.

”Huoltosuhde” on 2:1

Jokaista kahta reaalitaloudessa työskentelevää palkansaajaa kohti on yksi verokertymästä palkkansa nostava. Tämä ”huoltosuhde” on kestämätön ilman koronaa tai muita ylimääräisiä vaikeuksiakin. Mikään valtiontalous eikä mikään kansantalous voi kestää näin julmaa kuppaamista.  -Ja hallintohimmeleitä ollaan pykäämässä lisää.

Virkamiessosialistit ja kuntakepulaiset yksinkertaisesti syövät liikaa, ja ovat tarpeettomia. Heidän jäsenkirjasidonnainen päivärahansa on syytä katkaista, ja mielellään pian. Kuka ottaisi asian puheeksi? 

Vasemmisto haluaa rikkaiden rahat, mutta ylläpitää omia siivelläeläjiään köyhien kustannuksella

6 Comments

  1. Puolueeton
    4.11.2020 09:59

    Teki mieli vastata otsikon kysymykseen KAIKKI
    Vastaus ei ole aivan tarkka, koska hyvin kilpaillut tarvikkeet maksavat muuallakin Euroopassa saman verran, vaikka Suomen ALV on korkeampi. Tämä johtuu siitä, että kauppias pyöristää hinnan esimerkiksi 39,90 euroon, joten ALV ero ei aina näy. Tavaroissa, joissa tukkuliikkeet ovat korruptoituneet, Suomi voittaa kaiken ”hintakilpailun”. Esimerkkinä elintervikkeet Lidl tienaa Suomessa rutkasti. Saksalaiset elintarvikeen maksavat 50% enemmän Suomessa verrattuna esim. Välimeren maihin, vaikka kuljetuskustannukset Suomeen ovat halvemmat.

    Vastaa
  2. Vasemmisto on kuin viirus
    4.11.2020 11:04

    Todella hyvä artikkeli. Julkinen puoli on järkyttävän iso ja se on yks vasemmistolainen loispesäke.

    Julkinen hallinto ja veronkeruu toki tarvitaan, mutta julkishallinnon pitäisi pysyä kohtuullisen kokoisena. Nyt vähintään 1/3 pitäis potkii pois julkiselta puolelta, ehkä jopa puolet.

    Saa nähdä mitä tapahtuu, kun rahat loppuu. Keksitäänkö pakkotyöleiriot uudelleen?

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      4.11.2020 13:15

      Joku taloustietäjä muistutti joskus, että julkisella puolella saa olla max 10% työssäkäyvöstä porukasta. Muuten talous sakkaa varmuudella. Tais olla jenkki tai aussi, joka sanoi. Ausseissa on yhtä suuri virkakunta kuin Suomessa, mutta väkee 4-5 kertaisesti?

      Vastaa
      1. Vasemmisto on virus
        4.11.2020 15:41

        Totta, kyllä vähemmälläkin pärjää tai pitäisi pärjätä. Koitin olla maltillinen leikkaustavoitteissa.

        Yksi alue on koulutus. Kaiken näköistä höpölöpö oppilaistosta on vaikka kuinka. Olin tässä taannoin itsekin yhdellä AMK:n kurssilla työnantajan toiveista ja siellä oli opettajaa kuin pipoo ja itse kurssi, no ihan ok, mutta todella helppoa ja kevyttä, mutta kaikki se jargoni maksaa.

        Vastaa
        1. Pekka Kemppainen
          4.11.2020 15:45

          Turhaa kurssittamista ja kaikenlaisten korttien vaatimista esiintyy. Minullakin on tieturva-ykkönen, joka ei todellakaan pätevöitä mihinkään, mitä pomo ei saa kerrottua 5min duunarille.

          Voisko meiän söpö opetusministeri kohdistaa resurssit tarpeelliseen, ja poistaa opetussektorilta höpöhöpön?

          Vastaa
  3. Kari
    4.11.2020 14:07

    Sdp on sairauden ihmisten hyväksikäyttö yritys. Todellisia riistäjiä ja orjuuttajia.
    Esim. Tienaat 2000 ja vero vie 1000 jää sinulle vaan 1000. Sitten sun täytyy mennä nöyränä riistäjäsi eteen anomaan avustuksia jotta pärjäisit ja saisit edes vähän ruokaa vuokrien sähköjen ja muiden jälkeen. Haet omaa rahaasi anomalla orjuuttajaltasi. Ketä näitä äänestää? En ymmärrä.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top