Miksi suomalaiset pankit lähtevät Venäjältä? Kysymykseen vastaa pietarilainen taloustutkija

Viime viikon torstaina kuulimme Pohjoismaiden suurimman pankin Nordean  lähtevän Venäjältä, jossa se on toiminut useita vuosia. Mihin tämä liittyy, ja miksi suomalaiset pankit lopettavat toimintaansa Venäjällä? 

Extrauutiset kysyi Pietarissa toimivan oppilaitoksen RANEPA-instituutin, professorilta, taloustieteen tohtori Maria Konyaginalta, miten Nordean lähtö vaikuttaa, ja mitkä ovat Venäjän pankkisektorin näkymät.

Exrauutiset: Missä määrin suomalaisten pankkien osuus on kasvanut tai laskenut Venäjällä viime vuosina?

Tri. Kosyrgina: Ulkomaista pääomaa omaavien pankkien osuus on laskenut Venäjällä merkittävästi viime vuosikymmenen aikana. Tämä johtuu pääoman kasvusta ja valtion osallistumisesta kotimaisten pankkien liiketoimintaan. Samaan aikaan skandinaavisten ja erityisesti suomalaisten pankkien pääoman osuus pankkijärjestelmässä oli erityisen pieni.

Mitä ongelmia suomalaiset pankit kohtaavat useimmiten tullessaan Venäjän markkinoille ja toimiessaan niillä?

Ennen tähän kysymykseen vastaamista on selvitettävä, että Venäjällä ei ole ulkomaisia pankkeja. Kaikki pankkimarkkinoillamme toimivat luottolaitokset ovat Venäjän federaatioon sijoittautuneita pankkeja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Siksi kaikki suomalaisen pääoman omaavat pankit, kuten kaikki muutkin, ovat pohjimmiltaan tasavertaisia. Tärkeimmät ongelmat ovat tässä vaikeudet, jotka liittyvät usein toimintaedellytysten muutoksiin markkinoilla, korkean volatiliteetin marginaalien laskun seurauksena ja lisääntyvät vaikeudet kilpailussa sellaisten pankkien kanssa, joissa valtio osallistuu pääomaan.

Kuinka merkittävä suomalainen Nordea-konserni oli Venäjän markkinoilla? Mikä johti Nordean vetäytymiseen?

Ei voida sanoa, että Nordea-konserni olisi ollut merkittävä toimija markkinoilla, mutta sillä on huomattava paikka sadan suurimman luottolaitoksen joukossa. Haluan korostaa, että Nordea kuuluu vieläkin tälle listalle, koska poistuminen, ts. luottolaitoksen sulkeminen, tapahtuu vuoden kuluessa. Siihen asti pankki toimii normaalisti.

Nordea-finanssiryhmä on ollut maassamme vuodesta 1994, mikä kertoo sen kokemuksesta. Ensimmäiset merkit toiminnan rajoittumisesta alkoivat näkyä vuonna 2015. Silloin merkkinä oli asuntolainasalkun myynti vuonna 2017. Haluan huomauttaa, että toiminnan rajoittaminen on emoyhtiön tekemä strateginen päätös, joka selittyy pitkälti Venäjän tytäryhtiön ongelmien sijaan yleisen kurssin muutoksella. Nordea-konserni lopettaa maamme lisäksi liiketoimintansa Singaporessa ja Keski-Euroopassa. Kyse on siten strategisten prioriteettien muuttamisesta eikä dramaattisista liiketoimintaongelmista.

Mitkä ovat Nordea-konsernin poistumisen seuraukset Venäjän pankkisektorille?

Nordea-pankin poistuminen markkinoilta ei aiheuta merkittäviä ongelmia: Tämän pankin asiakkaat jaetaan ilman vaikeuksia muiden markkinaosapuolten kesken. Pankissa työskentelevien työntekijöiden määrä ei ylitä kahtasataa henkilöä, ja pankin antama maine ja kokemus takaavat heille mahdollisuuden löytää uuden työpaikan nopeasti. Joten tämä tapahtuma ei aiheuta kriisi-ilmiöitä.

On valitettavaa, että pankkimarkkinoiden kilpailutaso, joka on niin tärkeä pankkipalvelujen laadun kannalta, heikkenee edelleen.

Kuinka pandemia on yleensä vaikuttanut Venäjän pankkisektoriin? Onko tämä vaikutus negatiivinen vai positiivinen?

Tänään korostamme enemmän pankkien toiminnan positiivisia tuloksia vuoden viimeiseltä yhdeksältä kuukaudelta: Varat ovat kasvaneet, pankkisektori on kokonaisuudessaan osoittanut voittojen suurta kasvua. Pankeista on tullut pikemminkin pandemian edunsaajia. Oikaisuja saattaa kuitenkin tapahtua vuoden 2021 ensimmäisellä vuosineljänneksellä – ensimmäisellä puoliskolla. Pandemian toinen aalto oli uusi isku maamme taloudelle ja siten pankkien lainanottajille. Ensinnäkin näemme mahdollisten tappiovarausten kasvun ja sitten maksurästien kasvun. Ja koska kansainvälisesti luotonanto on tärkeä pankkien voiton- ja tulonlähde, vuoden 2021 osalta näyttää siltä, että pankkijärjestelmän voitot todennäköisesti laskevat. Luultavasti ensi vuoden loppuun mennessä luottolaitosten määrä vähenee jälleen huomattavalla osuudella – jopa 10%.

Lisäksi pankkijärjestelmän likviditeetti kärsii kovasti. Kaikki hallituksen vuonna 2020 tekemät toimenpiteet ja päätökset pyrkivät vähentämään pankkijärjestelmän tileillä olevan rahan määrää. Ja ongelmaa ei ole helppo ratkaista yksinkertaisesti korottamalla korkoa. Inflaatio, talletuksista saatavien tulojen verotus, väestön todellisen ostovoiman lasku ja muut tekijät vaikuttavat voimakkaammin päätöksiin, jotka koskevat väestön sijoittamista väliaikaisesti ylijäämäisiin varoihin.

1 Comment

  1. Nordea ei ole suomalainen
    24.12.2020 00:20

    Pieni tarkennus: Nordea ei ole suomalainen pankki !!

    Kun Helsinkiin perustettiin Nordea Holding ja se nimettiin Nordea Finlandiksi niin silloin oli selvää että pankin isäntämaa on varoparatiiseista tuttu valtio. Eli, Nordean voitot menevät lyhentämättöminä veroparatiisiin. Ruotsalaiset luopuivat isäntämaa-statuskesta jotta osakkeeenomistajat saavat enemmän rahaa ja pääsevät eroon vakuusmaksuista. Olihan selvää että Ruotsissa puhkeaa asuntoluottojen kupla, joka tarkoittaa että ruotsalaisilta asiakakailta olisi kerätty suuret summat rahaa. Näin saatiin rahankeruu kohdistuamaan suomalaisiin asiakkaisiin vaikka suomalaisille ei annettu sananvaltaa pankin toiminnassa. Ja taas kerran ruotsalaiset nauroi makeasti. Pääsivät vastuista ja saivat voitot verotta.

    Jo joku epäilee niin lukekoon sen kirjeen jonka Nordea lähetti jokaiselle asiakkaalleen ennen ”pääkonttorin” muuttamista Suomeen. Suomen haarakonttorin on vain holding yhtiön toimipiste, jota kautta voitot kierrätetään.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top