Miltä elämä näyttää koronan kanssa?

Otsikkokuvan vasen puolisko on Päiväntasaajan tienoilta Afrikasta, jossa vaurastuva keskiluokka ostaa kaikki-mitä-ei-keitetä-100:ssa-asteessa ”eurooppalaisittain” hermeettisesti pakattuna. Toinen kuva on suomalaiselta myyntitiskiltä. Kuvapari paljastaa kahden eri todellisuuden eron.

Syynä afrikkalaisten tartuntatauti-valveutuneisuuteen ovat tuoreet muistikuvat maailmasta, jossa kulkutaudit olivat läsnä ja lapset kuolivat nuorina. Vaan Euroopassa tuo muisto ei ole säilynyt: Olemme eläneet sukupolvia viranomais-kontrolloidussa sääntöyhteiskunnassa, jossa voimme ottaa hedelmän hyllystä ilman että sen mukana tulee kuolemantautia.

Nyt elämme poikkeustilaa, ja sen loppumisen jälkeen palaamme normaaliin, vai palaammeko?  Olemme kuulleet asiantuntijoilta ja päättäjiltä, ettei koronapandemiaa voida pysäyttää, ”ennenkuin puolet suomalaisista on saanut tartunnan”.

Visiot lauma-immuniteetista, joka saavutetaan sillä että riittävän suuri osa väestöä on kokenut tartunnan, ja heidän elimistössään on vasta-aine, eivätkä he sairastu eivät välitä tartuntaa muihin, -nämä visiot perustuvat uskoon ettei koronaviruksen leviämistä pystytä pysäyttämään ihmisen keinoin. Näinkö se meni Kiinassa ja Etelä-Koreassa?

Näissä maissa valittiin nopeat ja rankat rajoitukset, ja pyrittiin katkaisemaan tartuntaketjut eristämällä tartunnankantajat. Monissa maissa, kuten Suomessakin, on ollut epäselvää onko noudatettu politiikka ollut ns. laumasuojaan vai eristämiseen perustuvaa. Viranomaisten ja ministerien puheista ei ole aina saanut selvää, tarkoittavatko he koronan torjumista vai rajoittamista,

Eristäminen on taloudellisesti erittäin haastavaa, sillä ihmisten liikkumisen ja kokoontumisten estäminen lyö kauppaa ja palveluelinkeinoja hyvin rankasti. Rajoituksilla on siis hintansa, eikä niitä haluta maksaa. Painetta rajoitusten purkamiseen siis ilmaantuu hetimmiten, kun niistä on päätetty tai edes keskusteltu, vaan onko rajoitusten höllentäminen tie rajoittamisen lyhytaikaisuuteen? Arkiajattelussa saman etumerkin, -plus tai miinus- omaavat asiat tukevat toisiaan, mutta faktojen maailmassa kaikki voi olla toisin. Koronatartunnat on saatu laskevaan trendiin joissakin maissa, joten voimme tarkastella käytännön esimerkkejä.

Wuhanissa Kiinassa terveystyöntekijät naulasivat kurittomien liikkumiskieltoa rikkoneiden kansalaisten asuntojen ulko-ovia umpeen, -siis kertoivat tällä tavalla kaikille että nyt valtio on tosissaan. Kas, rajoituksia päästiin myöhemmin purkamaan, kun aktiivisten tartuntaketjujen määrä väheni. Opetus on, että varhainen ja totaalinen toimenpide on tehokkaampi kuin vähän-myöhään-tipoittain -linja.

On totta, että karanteeneja määräävä valtio sahaa omaa oksaansa, sillä rajoitukset estävät alamaisia hankkimasta tuloja, -siis maksamasta veroja. Siksi optimina on, että rajoitukset pidetään niin lyhytaikaisina kuin on mahdollista. Saavutetaanko tämä lievän liberalismin vai rankan totalitarismin kautta, siihen löytynee vastaus loogisesta tarkastelusta.

Wuhanilaiset asiantuntijalääkärit näyttävät meille yhden tien: Jokainen tartunnankantaja on tunnistettava ja estettävä tartuttamasta. Vain näin pandemia poistuu yhteiskunnasta, ja normaaliin päästään palaamaan kohtuullisessa ajassa. Tämä on juuri se tunnista-eristä-hoida ja estä tartuttamasta -metodi.

Jos yhteiskunta on puoliksi kiinni ja puoliksi auki, ja virus on yhä läsnä, taloudelliset seuraukset ovat kaikkein raskaimmat. -Ja tämä tilanne pitkittyy pitkittymistään?

Millaista on elämä hallitsemattomien tartunnanmahdollisuuksien keskellä? Siihen meille vastaa otsikkokuvan länsiafrikkalainen perheenäiti: Osta vain pakattua, pyyhi pakkaus kotona tentulla ennenkuin avaat, syö vain ravintoloissa joiden keittiöön olet itse kurkistanut, tarkista lastesi leikkitoverien kotiolot, neuvo heitä kiertämään kaukaa kaikki tuntemattomat… -Pandemian jälkeisessä maailmassa me pelkäämme toisiamme.

1 Comment

  1. Veijo Hoikka
    25.4.2020 07:04

    Ongelmasta ja sen ratkaisukeinoista on hyvää perusteltua kannanottoa linkkeineen mm.:

    https://medium.com/@tomaspueyo/coronavirus-the-hammer-and-the-dance-be9337092b56
    https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/magi/suojaako-laumasuoja-juuri-ketaan/
    https://www.rt.com/news/486425-covid-19-mutations-deadlier-strains/

    Tuossa viimeisessä linkissä tuodaan hyvin esiin kulttuurierojen vaikutus sairastuvuuteen. Ei niinkään ihmisryhmien kulttuuristen tapojen väliset erot (esim. toistensa naamojen koskettelu pizzaa tai paellaa syödessä), vaan erilaisella viruskulttuurilla varustettujen pöpöjen kyky säilyttää populaationsa olemassaolo.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top