Miten toimia, jos susi tulee pihaan: Poliisin ohjeet

Sudet ovat olleet yksi tämän syksyn puheenaiheista, josta on keskusteltu eduskuntaan myöten. Poliisi onkin laatinut kansalaisille ohjeistuksen, miten arvioida piha-alueella tai asuinympäristön liepeiltä havaitun suden vaarallisuus, ja miten toimia susihavaintojen suhteen.

Näköhavaintoja useimmin susi paljastaa liikkumisensa jättämällä jälkiä, ja saattaa liikkua jopa asutuissa pihoissa. Suden pihavierailu ei kuitenkaan ole aina merkki pedon vaarallisuudesta, sillä reviirissään laajalti liikkuvina sudet saattavat kulkea läheltäkin ihmisasutusta. Joissakin tapauksissa sudet saattavat aiheuttaa uhkaa ihmisille ja omaisuudelle, kuten kotieläimille.

Ihmisarkuutensa menettänyt susi voi aiheuttaa uhkaa tai vaaraa ihmisten turvallisuudelle. Tilanteet ja suden käyttäytyminen, joista suden ihmisarkuuden menettäminen voisi olla pääteltävissä, ovat jaoteltavissa seuraaviin luokkiin (Suomen susikannan hoitosuunnitelma 2019 / Poliisin toiminta suurpeto- ja villisikatilanteissa -ohje 2020):

  1. Huolta aiheuttava susi: Susi tai suden jäljet havaitaan alle 100 metrin etäisyydellä asuin- tai tuotantorakennuksesta, kuitenkin piha-alueen ulkopuolella tai tiellä.
  2. Mahdollista uhkaa aiheuttava susi: Suden jäljet havaitaan asutun rakennuksen tai tuotantorakennuksen piha-alueella. Samoin, jos susi havaitaan pihassa ja se poistuu paikalta välittömästi ihmisen havaittuaan. Piha-alueella tarkoitetaan asuin- tai tuotantorakennusten muodostamaa hoidettua aluetta. Tyhjillään olevia vapaa-ajanasuntoja ei oteta huomioon.
  3. Uhkaa tai vaaraa aiheuttava susi: Suden havaitaan liikkuvan rakennetussa ympäristössä tai ihmisten asuinalueilla satunnaista havaintoa ja välitöntä paikalta poistumista pidempään.
  4. Vakavaa vaaraa aiheuttava susi: Susi lähestyy ihmistä tai ei  poistu paikalta kohtaamistilanteessa, vaan jää kiertelemään tai seuraamaan taikka käyttäytyy uhkaavasti. Samoin tilanteet, joissa susi on jo aiheuttanut tai yrittänyt aiheuttaa henkilövahingon tai on käynyt tai yrittänyt käydä ihmisen ulkoiluttaman kytketyn koiran tai muun (ihmisen kytkettynä ulkoiluttaman) kotieläimen kimppuun.

Susihavainnot  ja tilanteet on syytä ilmoittaa

Huolta tai mahdollista uhkaa aiheuttavasta sudesta (kohdat 1 ja 2) tulee tehdä ilmoitus alueelliselle petoyhdyshenkilölle, jonka yhteystiedot löytyvät riista.fi -sivulta. Riistanhoitoyhdistyksen nimeämät petoyhdyshenkilöt tarkastavat ilmoitetut jäljet ja havainnot, ja kirjaavat ne suurpetohavaintojärjestelmään (TASSU).

Vaaraa tai vakavaa vaaraa aiheuttaneista susista (kohdat 3 ja 4) ilmoitetaan soittamalla hätäkeskukseen (112), joka välittää tehtävän poliisille. Suomen riistakeskus päättää toimenpiteista 1 ja 2 kohtien mukaisissa tilanteissa: Susi tai sudet voidaan karkoittaa seudulta. Kohtien 3 ja 4 mukaisista tapauksista vastuu on poliisilla, joka toimii Poliisihallituksen ohjeiden mukaisesti  tapauskohtaisesti.

Jos susi on aiheuttanut koti- tai tuotantoeläinvahingon, esimerkiksi tappanut metsästyskoiran tai laitumella olleen lampaan taikka naudan, ilmoitus tulee tehdä tapahtumakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle sekä paikalliselle petoyhdyshenkilölle. Maaseutuelinkeinoviranomaisten yhteystiedot löytyvät kotikuntasi www-sivuilta.

Omaehtoinen karkottaminen ja pakkotila

Jos susi ilmaantuu hoidettuun pihapiiriin tai laitumelle, sen voi karkoittaa omatoimisesti sutta vahingoittamatta. Suden käydessä esimerkiksi koiran kimppuun, tilanne voi täyttää rikoslain 4 luvun 5 §:ssä säädetyt pakkotilan tuntomerkit.  Silloin henkilö voi hyökkäystilanteessa toimia puolustaakseen itseään tai turvatakseen omaisuuttaan, kunhan pakkotilan edellytykset täyttyvät.

Tarkempaa tietoa poliisin toimintalinjauksista suurpetoasioissa sekä mm. omaehtoisesta karkottamisesta sekä pakkotilasäännösten soveltamisesta löytyy Poliisihallituksen ohjeesta ”Poliisin toiminta suurpeto- ja villisikatilanteissa” (www.poliisi.fi – Tietoa poliisista/Turvallisuus ja järjestys/Suurpetoasiat)

9 Comments

  1. Orang Utang
    18.12.2020 19:21

    Jänis, susi, repo ja karhu yhtenä maahaudassa.
    (Toksovalta)

    Mies oli maahan kaivanut haudan ja siihen haiskan pannut, pyytääkseen jäniksiä, susia, repoja ja karhuloita. Näitä menikin sitä haiskaa syömään sinne ja putosivat hautaan kaikki.

    Kun ei neuvoa nähty täältä nyt poikkeen päästä, nähtiin parhaaksi ruveta levolle. Jonkun aikaa maattiinki siitä, niin noustiin jo ylös, ja kun nälkä oli heillä taas, sanoo muudan:
    – “mitäs tässä nyt syödään?” Repo katsastaa jänistä, sanoo:
    – “syödään tuo mölkösilmä ensin, tottahan sitte taas joku keino keksitähän.”
    – “No, syödään, syödään,” sanoi toiset ja jäniksen söivät suuhunsa heti.

    Siitä käytiin maata uudellensa, ja vähän aikaa maattua noustiin taa valveelle, sanottiin:
    – “mitäs nyt syödään, nälkä on?”
    Repo katselee sutta, sanoo toisille:
    – “syödään nyt tuo karvaröllö.”
    – “Syödään, syödään!”
    virkkoi toiset, ja sudesta samassa tehtiin puhdas, josta repo ja karhu kävivät levolle taas, mutta karhun maatessa nousi repo hiljaa ylös ja alkoi suden suolia lappaa vatsansa alle, ruveten siitä uudellensa maata.

    Karhu kun tuosta vuoronsa levolta nousi ja revolle virkki:
    – “mitäs nyt syödään, nälkä on?”
    alkoi repo lappaa niitä suden suolia vatsansa alta ja sanoi:
    – “lapa omia suoliasi; minä repäsin vatsani halki, te’e sinäkin samoin.”
    Karhu teki neuvoa myöten, vaan kun vatsansa halkasi ja alkoi sieltä suoliansa lappaa, niin siihen itse kuoli.

    Repo söi nyt rauhassa yksinään karhun ja eli, oleksi, kuten parhaite voi. Siitä tuli viimeinki haudan omistaja pyydykselleen, katsoakseen jos siellä saalista oli. Repo silloin heittiin kuolijaksi ja mies kun siinä uskossa hänet viskasi kallaalle,

    Mikko mennä vilisti metsään väljälle ja säilytti sillä tapaa henkensä.

    Suomen kansan satuja ja tarinoita.

    Mitä tästä opimme?

    Ensin he rokottivat vanhukset.
    – He kaikki kuolivat,
    – mutta kukaan ei välittänyt mitään, koska he olisivat kuolleet kuitenkin.

    Sitten rokotettiin vammaiset.
    – …

    Vastaa
  2. Kalergi-suunnitelma
    18.12.2020 23:13

    Kohta voidaan julistaa Suomen mäntymetsät uhanalaisiksi, kun metsänomistajat eivät uskalla istuttaa mäntyjä niille parhaiten sopiville kasvumaille: tolkuttoman suurena pidetty hirvikanta peurojen ohella tuhoaa niille mieluisimpien mäntyjen taimikot. On tehty laskelmia siitä aiheutuvista taloudellisista menetyksistä ja kysymys on huomattavista summista. Kysymys on myös vientiteollisuutemme huomattavasta raaka-ainelähteestä. Kuusille parhaat mäntyjen kasvumaat soveltuvat heikosti ja peräkkäin samalle alueelle istutetut kuuset tuhoaa helposti eräs kasvitauti.

    Senkö takia hirvi- ja peurakannat pidetään niin tolkuttoman suurina, että viherkommunistit ja muut petojensuojeluhörhöt voisivat täyttää kaikki Suomen metsät rakastamillaan susilla ja karhuilla? Hirvet ja peurathan ovat niiden pääruokalajit ja jos ne vähenevät riittävästi, alkavat kotieläimet ja ihmisetkin, ennenkaikkea lapset kelvata ruuaksi! Siitähän on esim. 1800-luvulta näyttöä. Silloisen Suomen Senaatin viisaalla päätöksellä alettiin susista maksaa tapporahaa ja ne saatiin hävitettyä lähes sukupuuttoon. Sen seurauksena EU-diktatuuria tukevana selkänojanaan käyttävät suurpetojensuojelu-hörhöt ovat voineet mahtipontisesti julistaa, että ”sataan vuoteen Suomessa sudet eivät ole tappaneet yhtään ihmistä”.
    Venäjän ainakin n. 50000 yksilön susikanta on harvennusyrityksistä huolimatta kasvamaan päin – siitä huolimatta EU-diktatuuri on julistanut suden uhanalaiseksi, rauhoitettavaksi lajiksi!

    Hirvi- ja peurakolareissa myös kuolee ja vammautuu elinikäisesti jonkinmoinen joukko ihmisiä vuosittain eikä autojen romuttumiskustannuksetkaan ole ihan pienet.

    Vastaa
    1. Kalergi-suunnitelma
      18.12.2020 23:16

      Viherkommunistien ja muiden suurpetojensuojelu-hörhöjen susivaleiden oikaisua:

      ”29 syytä olla suojelematta sutta!”,
      https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/markolind1/136123-29-syyta-olla-suojelematta-sutta/

      Vastaa
  3. Ei saisi kajota luontoon
    19.12.2020 09:10

    Jos susi pyörii pihapiirisssä niin se tarkoittaa että sillä ei ole omaa reviiriä. Eli että se on tuotu jostain sinne. Näitä eläinten siirtoja tehdää Suomessa väkipakolla eikä ymmärretä että olemassa olevat laumat hallitsevat tiettyjä alueita, vaikka niitä ei näykkään.

    Eli, jos sudet rupeavat pyörimään pihapirissä, siirtoistutus toimii aina.

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      19.12.2020 13:18

      Saattaapi olla nuinkin. Susilauma muodostuu alfa-parista ja sen pennuista, olen kuullut kerrottavan. Reviirit voivat olla hyvin laajojakin, satoja neliökilometreja. Reviiriä itselleen etsivät nuoret sudet kaiketi liikkuvat vieläkin laajemmin, etsiessään vapaata ruutua?

      Vastaa
  4. YLE on täynnä idiootteja
    19.12.2020 13:56

    YLE neuvois helistelemään avainnippua.

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      19.12.2020 17:47

      Toi oli hyvä.

      Vastaa
  5. juha.
    19.12.2020 19:31

    Jos olisin kunnon ihminen niin ampuisin mokoman pois pihapiiristä pyörimästä. Toisena kallinpana vaihtoehtona olisi laittaa ansa, jonka kokemisen jälkeen susi hukkanen pakettiautoon ja nokka kohti Helsinkiä ja rautatieasemaa, koska sudellakin on oikeus mennä katsomaan minkälaista Helsingissä oikein on?

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      19.12.2020 20:02

      Ei, pliis, rautatieasemalla: Siellä on muutenkin turvatonta.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top