Monihäiriötilanne, kokonaisturvallisuus ja ennakointi avainsanoja Suomen turvallisuusajattelussa

Suomeen ja suomalaisiin kohdistuneet turvallisuus-uhkat ovat muuttuneet sitten viime vuosisadan, -vai onko muuttunut tapamme hahmottaa ne? 2020-luvun suomalainen turvallisuusajattelu näyttääkin yllättävän modernilta ja käytännölliseltä, joten tarkastelemme sitä lähemmin.

Perinteinen turvallisuusajattelu nosti sotilaalliset uhkat muiden uhkatilanteiden yläpuolelle, ikään kuin omaan kastiinsa. 2000-luvulla tästä näkökulmasta ovat luopuneet sotilaatkin: Hybridisodankäynti ei ole vain muotisana, vaan on toteutunut käytännön tasolla jo nähdyissä kriiseissä. Valtiollinen toimija, joka perinteisen rajoittuneen ajattelun mukaan käyttää sotaa politiikan jatkeena, ei tänään käytä vain puolustusvoimiensa hallinnonhaaraa, vaan paljon laajempaa arsenaalia: Kyberhyökkäystä tietoverkkojen kautta, vastapuolen väestön mielipiteiden ja mielialojen manipuloimista median ja somen avulla, ja mahdollisesti tartuntatauteja: Eräässä itäisessä valtiossa mm. tiedetään armeijan avainhenkilöille pidetyn hallitustason puhuttelu, jossa kerrottiin ”seuraavan maailmansodan käytävän biologisilla aseilla”.

Kaikista näistä keinoista on parin viimevuoden aikana ollut havaintoja, tai ainakin epäilyjä ja väitteitä. Voimme olettaa, että keskustelut näin avautuvista visioista on käyty myös niissä esikunnissa, joissa suomalaisille ikäviä tavoitteita pohdiskellaan. Siispä kriiseihin varautuminen täytyy päivittää tälle vuosituhannelle, -ja niin näyttää tehdynkin, -Valtioneuvoston tuoreesta julkaisusta päätellen.

Turvallisuuskomitean pääsihteeri Petri Toivonen kirjoittaa:

Käsite kokonaisturvallisuus viittaa paitsi tiettyyn varautumisen ja valmiuden malliin, myös yhteiskunnan turvallisuuteen itsessään. Käsite edustaa siis niin sanottua laajaa turvallisuus-käsitystä, joka huomioi perinteisten sotilaallisten uhkien lisäksi myös muihin turvallisuuden sektoreihin ja tasoihin kohdistuvat uhkat. Näitä voivat olla muun muassa poikkeukselliset sääilmiöt, mukaan lukien avaruussää, laaja-alaiset kulkutaudit, vakavat ruokahuollon häiriöt, vakavat rajavalvonnan häiriöt tai teolliset suuronnettomuudet. Tällaisia ovat myös vihamieliset toimet kuten kyberhyökkäykset, vaalivaikuttaminen tai hybridioperaatiot. Lisäksi tämä lähestymistapa olettaa, että häiriöt harvoin ilmenevät yksin. Ne voivat muodostaa meille myös niin sanotun monihäiriötilanteen.

Monihäiriötilanteen  huomioonottaminen on nykyaikaa, kuten myös kriisitilanteen tulo ”hiipimällä”. Sotilaallisen kriisin ilmaantumismahdollisuus ilman perinteistä selvää kynnystä on tällä vuosituhannella todennäköisempi vaihtoehto kuin vanhanaikainen sotaa edeltävä tilanne, jossa rumpuja paukutetaan ja paikallinen viiksidiktaattori karjuu jotain aggressiivista radiossa. -Eikä 2000-luvun kriisin alkua huomaa marraskuun 1939 tapaan asutuskeskusten päällä surisevista pommikoneista, vaan esm. siitä ettei töpselistä tule sähköä, ja että viranomaiset selittelevät etteivät ymmärrä mistä se johtuu. (-Ei huolta, Suomessa ymmärtäisivät.)

Siviilikriisin ja maanpuolustuksen toimialaan kuuluvan kriisitilanteen erottaminen toisistaan on tällä vuosituhannella hankalaa, ellei tilanteen alkuvaiheessa mahdotontakin, -jos niillä käytännössä onkaan mitään eroa. Suomalainen turvallisuusajattelu ottaa tämän huomioon, joten voimme olla luottavaisia.

Luettavaa:

Valtioneuvoston julkaisu 31.05. 2021: Pääsihteeri Petri Toivonen: Ennakointiyhteistyö on oleellinen osa yhteiskuntamme elintärkeiden toimintojen turvaamista.

1 Comment

  1. juha II
    1.6.2021 22:19

    Nämä on nyt niitä papereiden tuhlaamista maassa, jossa ei ole kohta omaa metsää eikä edes paperiteollisuutta. Mutta sehän ei ole uhka vaan ”vihreää siirtymää”!

    Missä ”ääärrrioikeisto” ja ”man spreading”?

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top