Mustanmeren pohjasta löydetty laiva ehkä maailman vanhin säilynyt hylky?

Black Sea Maritime Archaeology Project on tutkinut Mustaamerta jo kolmisen vuotta, suurin odotuksin. Kun Itämeri suolattomuutensa takia säilöö uponnutta puutavaraa, toisin kuin suolaiset meret, Mustameri on arkeologeille vielä edullisempi: Sen syvimmät vesikerrokset ovat hapettomia, joten puuta hajoittavat eliöt eivät juurikaan pääse laivanhylkyjen kimppuun.

Nyt löytynyt hylky on 75 jalkaa pitkä, ja sen lähes kaikki osat ovat tallella. Tutkijoiden mukaan laivan jäännökset ovat maanneet pohjalla, kahden kilometrin syvyydessä, peräti 2400 vuotta.

Tutkijat vertaavat löytöä British Museumissa olevaan kuuluisaan maljakkoon, johon on kuvattu Odysseus seireenien kiusaamana. Vaikka Homeroksen kertomana versiona säilynyt tarina Odysseuksen harharetkistä Troijan piirityksen jälkeen on moneen kertaan muuntunutta kertomaperinnettä, sillä on jokin tausta Aegeian ja Mustanmeren muinaisten merenkijoiden kokemuksissa.

British Museumin maljakkoon nyt löydetty hylky liittyy sitenkin, että maljakko on ajoitettu v.480 eKr., mikä tekee siitä saman aikakauden tuotteen, kuin Mustanmeren löytö. Toki antiikin taitelijoilla ei ollut tietoa, miltä Homeroksen tai Odysseuksen ajan laivat näyttivät, joten heidän esikuviensa on täytynyt olla oman aikansa merialukset, -ehkä hiukan värittäen.

Tutkijaryhmä uskoo löydön olevan antiikin kreikkalaisten käyttämä kauppalaiva, jollaisilla he pitivät yhteyttä siirtokuntiinsa Krimillä ja Mustaanmereen laskevien jokien suissa. Historiantutkimuksen isäksi tituleerattu Heredotos Halikarnassolainen kertoo Historiakirjassaan kreikkalaisilla olleen kauppatukikohtia jopa Volgan varrella. Jotta nämä kauppakaupungit pysyisivät olemassa, jonkun on täytynyt toimittaa niille Välimeren urbaanikulttuureissa tuotettuja tavaroita, ja viedä Mustanmeren rannikoille päätyvät sisämaan tuotteet etelään. Siihen on tarvittu tuhansia vuosia jatkunut laivaliikenne, -ja nyt yksi näistä aluksista näyttää löytyneen.

Suolaisessa merivedessä viihtyvä laivamato on tuhonnut miltei kaikki Välimeren pohjaan uponneet laivat, joten antiikin merialuksista oli tietoa vain aikalaisten tekemistä kuvista, kunnes nyt Mustameri näyttää säilyttäneen jotakin.

Mainzista Saksassa on löytynyt roomalaisten satama ja telakka, jossa joen pohjamuta on säilönyt kokonaisia laivojen ja veneiden hylkyjä. Suomesta, Helsingistä, on löytynyt meren pohjasaveen uponnut yksipuinen ruuhi, jota on ilmeisesti käytetty kalastukseen saaristossa. Ruuhta ei konservoitu. Kiinnostavia esihistoriallisen merenkulun kohteita Suomessa ovat suurten jokien suistot, joihin on tultu mereltä, ja joista ei välttämättä ole jatkettu samalla kalustolla sisämaahan:

  • Kokemäenjoen suisto: Nykyisestä Porista ylös jokivartta mainitaan olleen Teljän ja Hahlon kauppakaupungit.
  • Aurajoen suupuoli: Turku (Koroinen) ei ilmaantunut tyhjälle paikalle. Valitettavasti Rettingin tontin maakerrostumat 1200-luvua jKr. vanhemmalta ajalta tuhottiin tutkimatta.
  • Vantaan suu ja Vanhankaupungin lahti, kuten myös joen vanhemman suuhaaran edusta Huopalahti: Venäläiset kronikat kertovat Vanain kaupungista, johon tehtiin sotaretkiäkin. Nimi viittaa Vantaaseen.
  • Kymijoen suuhaarojen edustat.

Tavaravaihto nykyisen Suomen alueen ja antiikin Välimeren-maailman välillä oli vilkasta ainakin roomalais-aikaan. Suomesta on löydetty roomalaisia esineitä, jotka on päätelty Rooman Germaniassa olevissa siirtokunnissa valmistetuksi kauppatavaraksi. -Siis samasta paikasta, josta on löydetty roomalaisia laivojakin.

Caroline Redmond, 23.10.2018: 2,400-Year-Old Shipwreck Believed To Be The World’s Oldest Was Just Discovered Intact At The Bottom Of The Black Sea.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top