NATO ja Kiina esillä tänään TP-UTVASSA

Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta käsittelivät tänään perjantaina NATO-kumppanuutta, Kiinaa ja kansainvälistä kriisinhallintaa koskevia kysymyksiä.

Suomen kriisinhallintaosallistuminen, Suomen Nato-kumppanuus, Kiina ja puolustusselonteko esillä TP-UTVA:ssa

Kokouksessa linjattiin, että ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon linjausten sekä kriisinhallinnan parlamentaarisen komitean suositusten mukaisesti kriisinhallintaosallistumista Afrikassa vahvistetaan niin, että Suomi valmistautuu kasvattamaan vaiheittain osallistumista EU:n sotilaallisessa koulutusoperaatiossa Malissa.

Suomi on mukana omilla sotilaillaan kymmenessä sotilaallisessa kriisinhallintaoperaatiossa, joihin osallistuu yhteensä noin 360 sotilasta. Operaatiot toteutetaan YK:n, EU:n, tai NATO:n alaisuudessa, tai osana kansainvälisen ”islamilaisen valtion” (ISIS:in) vastaisen koalition toimintaa.

NATO:n nopean toiminnan joukot

TP-UTVA linjasi myös, että Suomi osallistuu NATO:n nopean toiminnan joukkojen (NRF) valmiusvuoroon vuonna 2023 jääkärikomppanialla ja vuonna 2024 raivaajasukeltajaosastolla. Suomi on osallistunut NRF-joukkojen täydentävään toimintaan vuodesta 2012 alkaen, ja se on tärkeä osa Suomen kumppanuusyhteistyötä NATO:n kanssa. Kumppanuusyhteistyö NATO:n kanssa jatkuu tiiviinä.

Kiina

Lisäksi TP-UTVA keskusteli valtionhallinnon Kiinaan liittyvästä toimintaohjelmasta. Kokouksessa keskusteltiin myös puolustusselonteon valmistelusta.

  • Valtioneuvoston kanslian tiedotteesta 21.05. 2021.

6 Comments

  1. Huru-ukko
    21.5.2021 17:29

    Siis TP-utvassa esillä nato-kiima ja muut asiat?

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      21.5.2021 18:18

      NATO ja Kiina, sano.

      Vastaa
  2. Liitytään Varsovan liittoon
    23.5.2021 11:15

    Miksi suomalaisia nuoria miehiä pitää lähettää muiden maiden sotiin?

    Suomi ei ole NATO-maa sillä perustusartiklan mukaan NATO-maaksi liittyvällä pitää olla kansan laaja tuki. Ja sitä ei suomessa ole. Joten , nämä NAto-höpötykset voidaan lopettaa saman tien.

    Helpoimmalla pääsemme ”venäjä-uhasta” kun liitymme Varsovan liittoon. Sen jälkeen kalustoa tulee lähes ilmaiseksi ja meidän suurin uhkamme on NATO. Mutta kun Venäjän-Karhu on selkämme takana, vesirajan tältä puolelelta on turvalisempi huudella niille. Kuin nyt isotella Venäjälle.

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      23.5.2021 11:33

      Varsovan liitto lakkasi olemasta, kun Puola, Tsekki, Unkari, jne. erosivat siitä.

      Vastaa
      1. Kovia on
        25.5.2021 12:52

        Mutta kyllä Suomi noita vastaa yhteensä.

        Vastaa
  3. Puolueeton
    29.5.2021 19:49

    Kun ottaa kantaa johonkin, pitäisi aina selvittää muutamia perusasioita

    Varsovan liitto oli vähän kuin Nato. Venäjä tai NL oli varsovan liiton määrääjä siinä kuin USA on Naton määrääjä ja sotilaallisen voiman perusta. Jos Euroopan maat eroaisivat Natosta, Naton sotavoima pysyisi entisenä. USAn sotilastukikohdat säilyisivät.
    USAlla on 761 sotilastukikohtaa ja Venäjällä kymmenkuta valtioissa Abhasia, Armenia, Valko-Venäjä, Kazakstan, Tadžikistan, Kirgisia ja Transnistria.
    USAn tukikohdat ovat pääosin sijoitettu, Saksaan (nyt 265 tukikohtaa, 57 000 sotilasta), Italiaan (83 ja 9 700), Japaniin (124 ja 33 000) sekä Etelä-Koreaan (87 ja 26 000). Sodan voittajiin ja Yhdysvaltain liittolaisiin lukeutuneessa Britanniassa 45 tukikohtaan on sijoitettu 9 600 sotilasta.

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Kovia on Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top