Neanderthal-ihmisten taide päivittää näkemystä tietoisuuden ilmaantumisesta

Mielikuva Euroopassa jääkauden aikana asuneiden homo sapiens neanderthalensis -ihmisten alkeellisuudesta verrattuna nykyihmisiin sai uuden kolhun tutkijoiden tunnistaessa eräitä luolamaalauksia neanderthaleiden tekemiksi. Uudet tiedot päivittävät jopa käsityksemme kielen ja tietoisuuden alkuvaiheista.

Tarkastelemme ensin, keitä nämä taiteilijat olivat, ja mistä he tulivat:

Nykyisen käsityksen mukaan homo sapiens neanderthalensis –alalaji irtautui ihmisen suvun päähaarasta noin 400 000 vuotta sitten. Neanderthaleiden haarasta irtautui myöhemmin Denisovan-ihmiseen johtanut haara. Denisovat, kuten neanderthalitkin, ovat kadonneet kokonaan muuten kuin että heidän geenejään on nykyisin elävillä ihmisillä.

Osalla nykyafrikkalaisia havaittu geenistö paljasti ”Kongon ihmisen” olleen olemassa, ja sekoittuneen nykyisiin afrikkalaisiin näiden laajentaessa asuinaluettaan Suurelta Hautavajoamalta länteen. Nykyisen ihmiskunnan ainoaksi geenilähteeksi pitkään ja virheellisesti luultu muuttoaalto noin 100 000 vuotta sitten ehti poistua Afrikasta ennenkuin ihmiset tapasivat Kongon-ihmiset. Afrikan ulkopuolelle ei siis päätynyt heidän geenejään.

Samoin afrikkalaiset jäivät paitsi neanderthaleiden geenejä, kun varhaiset nykyihmiset tapasivat heidät vasta ehdittyään Afrikan ulkopuolelle: Lähi-Idässä ja Persianlahdella. Nykyihmiset olivat siis jo hydridejä jatkaessaan matkaansa Persianlahden migraatiosolmusta Aasiaan ja Eurooppaan.

  • Eurooppalaiset: Homo.sapiens.sapiens + homo.sapiens.neanderthalensis.
  • Itä-aasialaiset ja oseaanialaiset: H.s.sapiens + h.s.neanderthalensis + Denisovan ihminen.
  • Eräät etelä-aasialaiset: H.s.sapiens + h.s.neanderthalensis + ”Andamaanien ihminen”
  • Afrikkalaiset Saharan eteläpuolella, poisluettuna mm. khoisanit: H.s.sapiens + ”Kongon ihminen”.


Meillä ei ole mitään tarvetta aliarvioida neanderthaleja, -varsinkin kun itse olemme kymmenisen prosenttia heitä. Kolmen espanjalaisen luolan löydöt muuttavat kuvaa esivanhempiemme neanderthal-haarasta, ja vanhentavat esittävää taidetta aina ajankohtaan 65 000 BC (eKr.) asti:

  • La Pasiega Pohjois-Espanjassa,
  • Maltravieso läntisessä osassa maata, ja
  • Ardales etelässä.

Luolamaalausten ajoitukset perustuvat radioaktiivisten uraanin ja thoriumin mittaamiseen: Maalausten ikä on vähintään 64 800 vuotta, -siis nykyihmistä edeltäneeltä ajalta. -Homo sapiens sapiens l. nykyihminen saapui Eurooppaan vasta 20 000 vuotta sitten.

Näiden luolien maalaukset olivat vanhimmat täsmällisesti ajoitetut esimerkit esittävästä taiteesta ennen tuoretta luolamaalaus-löytöä Borneolta. Eteläespanjalaisesta Cueva de los Aviones -luolasta ei löytynyt maalauksia, mutta sensijaan simpukan kuoria, joita pigmenttijäämistä päätellen oli käytetty maalauksen apuvälineinä, värien sekoittamiseen. Uranium-thorium -ajoitus de los Avionesista oli huimat 115 000 BP (ennen nykyaikaa). Vastaanvanlaiset löydöt Afrikasta on ajoitettu enintään 92 000 BP.

On mahdollista, että neanderthalit käyttivät värejä myös itsensä maalaamiseen:

Neanderthal-serkkumme alkavat vaikuttaa yhä mielenkiintoisemmilta, -ja yhä enemmän meidän kaltaisemmilta. Kuvassa (alla) tutkija tarkastelee irronneista stalagmiiteista koottua kehää Bruniquelin luolan lattialla Ranskassa. Ajoitus on 176 000 BP.

Tehdä ympyrä luolan lattialle istuskelua ja jutustelua varten, ja värikuvioiden maalaaminen seinään on teknistä näppäryyttä, mutta tutkijat näkevät nyt löydetyissä ja ajoitetuissa maalauksissa jotain paljon dramaattisempaa:

Maalauksessa (oikealla) on sekä naturalistista näkemystä tavoitteleva eläinhahmo, että abstraktia kuviota.

“Uusien tietojemme mukaan sekä Neanderthaleille että moderneille ihmisille on yhteistä symbolinen ajattelu, eivätkä ne ole kognitiivisesti toisintaan poikkeavia”, sanoi tutkija Joao Zilhao (Catalan Institution for Research and Advanced Studies, Barcelona), joka on osallistunut molempiin tutkimuksiin.

“Tutkimuksemme puhutun kielen ja kehittyneen inhimillisen teitoisuuden alkuperästä täytyy tästä syystä suunnata kauemmas ajassa taaksepäin, aikaan puoli miljoonaa vuotta sitten modernin ihmisen ja neanderthaleiden yhteisiin esivanhempiin.”

Tietoisena ihmisenä olemisen alku näyttää siis varhaistuvan tutkimusten edetessä ja tietojen tarkentuessa. Aikaisemmin neanderthalensisten jäljiltä on löydetty katkelma luolakarhun luusta tehdystä huilusta, jolla on saatu aikaan eri korkuisia ääniä. Ajattelu, abstrakti hahmottaminen, puhe-kommunikaatio ja musiikkikin, -ne ovat ilmaantuneet jo tietoisuuden alkuhetkinä, yhdessä sen kanssa- ja kuten nyt näyttää, jo meitä edeltäneillä ihmislajeilla.



3 Comments

  1. Puolueeton
    21.11.2018 08:11

    Höpöhöpö utinen. Jokainen koiran omistaja tietää, koiralla on tietoisuus, vaikkei osaa maalata reviiriään kiviin. Muulla tavalla osaa merkitä reviirinsä ja viestinsä. Kysymys on lajin älyn kehityksestä ei tietoisuuden. Joissakin asioissa koira toimii ihmistä älykkäämmin terävien aistiensa avustamana.

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      21.11.2018 13:36

      Tiedeyhteisö on vuosikymmeniä vääntänyt, milloin inhimillinen tietoisuus ilmaantui. On väitetty, ettei ihminen pystynyt abstraktiin ajatteluun, jne., mutta luolataide todistaa että pystyi sittenkin.

      Vastaa
      1. Samuli
        22.11.2018 00:51

        Tiedeyhteisö on kaapattu ja vallattu. En luota enää mihinkään mitä sieltä tulee, en edes fysiikassa ja vielä vähemmän matematiikassa.

        Eikö olekin käytännöllistä että juuri ”abstrakti ajattelu” on nyt se asia mikä olisi nykyihmisen tekevä ominaisuus? Siis se, mihin juutalaisten valta keskiajalla perustui, ja josta edelleen jatketaan Einsteinin ja muiden abstraktin ajattelun ”mestareiden” turvin.

        Evola sanoi sen paremmin kuin muut: nykytieteen tarkoitus on PEITTÄÄ ja HÄIVYTTÄÄ niitä metafyysisiä totuuksia jotka ylläpitivät perinteisiä yhteiskuntajärjestyksiä. Tämäkin uutinen on tieteen kaapuun puettua filosemitismiä.

        Koko premissi on väärä: evoluutioita ei ole, vaan regressio, joka jatkuu. Abstraktin ajattelun voimistuminen on voiman ja selkeyden heikentymistä. Kaikki merkit sivilisaatioista ovat merkkejä siitä kun ihmisiä on hukassa. Joku sanoi että onnelliset ajat ovat tyhjiä sivuja historiassa, mutta viisaat ajat ovat vielä tyhjempiä sivuja kuin onnelliset ajat.

        Taiteen lisääntyminen ylipäätään on merkki rappiosta. Mitä enemmän abstraktia ajattelua ja mitä enemmän taidetta sitä enemmän diskursiiviselle älylle annetaan tilaa suprarationaalisen (joissain piireissä transendentaalisen eli olemassaolon ja ei-olemassaolon dikotomian ylittävän) älyn sijaan.

        Kaikista suurin modernismin virhe on luulla että ilman tätä diskursiivista älyä olisi vain aisteja tai ”eläimen älyä” — aivan kuin nämä ”ihmiset” eivät muka tietäisi mistään muusta kuin eläimen osasta tai diskursiivisesta älystä. Ehkä he eivät tiedä?!

        Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top