Neanderthalin ihmiset tekivät taidetta

Mielikuva Euroopassa jääkauden aikana asuneiden homo sapiens neanderthalensis -ihmisten alkeellisuudesta verrattuna nykyihmisiin sai uuden kolhun tutkijoiden tunnistaessa eräitä luolamaalauksia neanderthaleiden tekemiksi. Uudet tiedot päivittävät käsityksemme kielen ja tietoisuuden alkuvaiheista, ja ihmistymisemme aikataulusta.

Tarkastelemme ensin, keitä nämä taiteilijat olivat, ja mistä he tulivat:

Nykyisen käsityksen mukaan homo sapiens neanderthalensis -alalaji irtautui ihmisen suvun päähaarasta, -siis meihin johtaneesta linjasta, noin 400 000 vuotta sitten. Neanderthaleiden haarasta irtautui myöhemmin Denisovan-ihmiseen johtanut haara. Denisovat, kuten neanderthalitkin, ovat kadonneet kokonaan muuten kuin että heidän geenejään on nykyisin elävillä ihmisillä.

Osalla nykyafrikkalaisia havaittu geenistö paljasti ”Kongon ihmisen” olleen olemassa, ja sekoittuneen nykyisiin afrikkalaisiin näiden laajentaessa asuinaluettaan Suurelta Hautavajoamalta länteen.  Nykyisen ihmiskunnan ainoaksi geenilähteeksi pitkään ja virheellisesti luultu muuttoaalto, ns. ”out-of-africa” -migraatio,  noin 100 000 vuotta sitten ehti poistua Afrikasta ennenkuin varhaiset nykyihmiset tapasivat Kongon-ihmiset. Afrikan ulkopuolelle ei siis päätynyt heidän geenejään. ”Kongon-ihmisen” asema ihmisen sukupuussa on vielä epäselvä.

Samoin afrikkalaiset jäivät paitsi neanderthaleiden geenejä, kun varhaiset nykyihmiset tapasivat heidät vasta ehdittyään Afrikan ulkopuolelle: Lähi-Idässä ja Persianlahdella. Nykyihmiset olivat siis jo hydridejä kahdesta ihmislajista jatkaessaan matkaansa Persianlahden migraatiosolmusta Aasiaan ja Eurooppaan.

  • Eurooppalaiset: Homo.sapiens.sapiens + homo.sapiens.neanderthalensis.
  • Itä-aasialaiset ja oseaanialaiset: H.s.sapiens + h.s.neanderthalensis + Denisovan ihminen.
  • Eräät etelä-aasialaiset: H.s.sapiens + h.s.neanderthalensis + ”Andamaanien ihminen”.
  • Afrikkalaiset Saharan eteläpuolella, poisluettuna mm. khoisanit: H.s.sapiens + ”Kongon ihminen”.

euraasia.neanderthal-hybridit.transparent.png

Kartta näyttää varhaisen nykyihmisen levittäytyneen Etiopian ylängöltä Persianlahden alueelle, ja sekoittuneen siellä jo asuneisiin ihmisiin, h.s.neanderthakensiksiin. Osa myöhemmistä Vanhan Maailman asuttajista sulautti sittemmin itseensä Denisovan ihmiset, ja hydridisaatio tapahtui toisenkin kerran. Nykyisessä ihmiskunnassa on homo sapiens sapiensin lisäksi ainakin viiden muun ihmislajin geeniperimää.

Meillä ei ole mitään tarvetta aliarvioida neanderthaleja, -varsinkin kun itsessämme on jopa kymmenisen prosenttia heitä. Kolmen espanjalaisen luolan löydöt muuttavat kuvaa esivanhempiemme neanderthal-haarasta, ja vanhentavat esittävää taidetta aina ajankohtaan 65 000 BC (eKr.) asti:

  • La Pasiega Pohjois-Espanjassa,
  • Maltravieso läntisessä osassa maata, ja
  • Ardales etelässä.

Luolamaalausten ajoitukset perustuvat radioaktiivisten uraanin ja thoriumin mittaamiseen: Maalausten ikä on vähintään 64 800 vuotta, -siis nykyihmistä edeltäneeltä ajalta. -Homo sapiens sapiens l. nykyihminen saapui Eurooppaan vasta 20 000 vuotta sitten.

Näiden luolien maalaukset ovat vanhimmat täsmällisesti ajoitetut esimerkit esittävästä taiteesta. Eteläespanjalaisesta Cueva de los Aviones -luolasta ei löytynyt maalauksia, mutta sensijaan simpukan kuoria, joita pigmenttijäämistä päätellen oli käytetty maalauksen apuvälineinä, värien sekoittamiseen. Uranium-thorium -ajoitus de los Avionesista oli huimat 115 000 BP (ennen nykyaikaa). Vastaanvanlaiset löydöt Afrikasta on ajoitettu enintään 92 000 BP.

On mahdollista, että neanderthalit käyttivät värejä myös itsensä maalaamiseen:

Neanderthal-serkkumme alkavat vaikuttaa yhä mielenkiintoisemmilta, -ja yhä enemmän meidän kaltaisemmilta. Kuvassa (alla) tutkija tarkastelee irronneista stalagmiiteista koottua kehää Bruniquelin luolan lattialla Ranskassa. Ajoitus on 176 000 BP.

Tehdä ympyrä luolan lattialle istuskelua ja jutustelua varten, ja värikuvioiden maalaaminen  seinään on teknistä näppäryyttä, mutta tutkijat näkevät nyt löydetyissä ja ajoitetuissa maalauksissa jotain paljon dramaattisempaa:

Maalauksessa (oikealla) on sekä naturalistista näkemystä tavoitteleva eläinhahmo, että abstraktia kuviota.

“Uusien tietojemme mukaan sekä Neanderthaleille että moderneille ihmisille on yhteistä symbolinen ajattelu, eivätkä ne ole kognitiivisesti toisintaan poikkeavia”, sanoi tutkija Joao Zilhao (Catalan Institution for Research and Advanced Studies, Barcelona), joka on osallistunut molempiin tutkimuksiin.

“Tutkimuksemme puhutun kielen ja kehittyneen inhimillisen tietoisuuden alkuperästä täytyy tästä syystä suunnata kauemmas ajassa taaksepäin, aikaan puoli miljoonaa vuotta sitten modernin ihmisen ja neanderthaleiden yhteisiin esivanhempiin.”

Tietoisena ihmisenä olemisen alku näyttää siis varhaistuvan tutkimusten edetessä ja tietojen tarkentuessa. Aikaisemmin neanderthalensisten jäljiltä on löydetty katkelma luolakarhun luusta tehdystä huilusta, jolla on saatu aikaan eri korkuisia ääniä. Ajattelu, abstrakti hahmottaminen, puhe-kommunikaatio ja musiikkikin, -ne ovat ilmaantuneet jo tietoisuuden alkuhetkinä, yhdessä sen kanssa- ja kuten nyt näyttää, jo meitä edeltäneillä ihmislajeilla.



Tietoisuuden ilmaantuminen on ehkä tärkein kehitysaskel ihmisyyteen. Sitä on toisinaan yritetty ajoittaa myöhäiseksikin, mutta abstraktien kuvien piirtäminen, siis taide, ei ole voinut ilmaantua ennen ajattelua. Kun edellä tarkastellut löydöt ovat 60-100 000 vuoden takaa,  olemme olleet siis jo silloin, -jos ei nykyisen kaltaisia niin mielenkiintoisen lähellä nykyisenkaltaista ihmistä.

Joao Zilhaon tarkastelu luolapiirrosten todistaman symbolisen ajattelun ja puhekielen ilmaantumisen suhteesta on erittäin vakavastiotettava. H.s.neanderthalensisten puhumattomuus on sitkeä myytti, jota perustellaan heidän kurkunpäänsä rakenteella. Tapaamme tämän myytin monessa oppikirjassa ja varsinkin tiedettä popularisoivissa aikakauslehdissä.

Paleontologi Richard Leakey otti kantaa neanderthaleista käytyyn keskusteluun jo vuonna 1992:

”Minusta on vaikeaa kuvitella, että neandertalilaiset joiden aivot olivat hieman suuremmat kuin nykyihmisten aivot keskimäärin, olivat kielellisiltä kyvyiltään vajaita. Heidän tekniikkansa oli yhtä kehittynyttä kuin muiden arkaaisten sapiensien ja useissa tunnetuissa tapauksissa kehittyneempääkin.” (Richard Leakey, Robert Lewin: Ihmisyyden synty,  Otava 1992, s.290)

Edellä esitellyt löydöt vahvistavat Leakeyn johtopäätökset. Leakey jatkaa:

”Hyvin todennäköisesti nykyihmisen synnyn keskeinen tapahtuma oli täysin artikuloidun puhutun kielen lopullinen hioutuminen. Näkemämme todisteet tukevat tätä käsitystä.  … Ratkaiseva edistyminen ei ehkä tapahtunutkaan äänteiden tuottamiskyvyn laajentumisessa tai nopeutumisessa. Se on saattanut tapahtua äänneilmaisujen ymmärtämisessä, mieleen sisältyvän äänneilmaisujen tulkitsemiskoneiston kehittyessä täydelliseksi.” (sama lähde, s.2090-291)

Leakey pohtii em. kirjassaan hyvin perusteellisesti ihmistymisen ensimmäistä ratkaisevaa askelta: Muutosta laumaeläimestä inhimilliseksi metsästäjä-keräilijäksi. Paleontologina hän tuntee perusteellisesti ne fyysiset tuntomerkit, jotka ilmaantuivat varhaisimpien hominidi-lajien korvautuessa kehittyneemmillä, -siis enemmän meitä muistuttavilla.  Kurkunpään sijainti henkitorvessa on yksi tarkasteltu muuttuja, jossa apinamaisuus väistyi ihmismäisyyden tieltä. Leakey kiinnittää huomion siihen, että hampaiston muuttuminen, aivojen tilavuuden kasvu, ja uroksen ja naaraan kokoerojen pieneneminen, näyttävät kaikki tapahtuneen samanaikaisesti. Mainitut seikat Leakey mainitseekin ihmistymisen markkereina.

Näillä kriteereillä ratkaiseva ihmistymisen askel sijoittuu varhaisen ja myöhemmän  homo erectuksen välille. Tietoisuuden, taiteellisen luovuuden ja kehittyneen puhekielen olettaminen homo sapiens neanderthalensikselle saa siis tukea myös paleontologiasta.

Aiheesta kirjoitti:

1 Comment

  1. Pekka Kemppainen
    15.3.2020 14:55

    Leakey oli siis jo yli vuosikymmen ennen Espanjan luolamaalauslöytöä kirjoittanut asiat, jotka löytö vahvistaa.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top