Valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen ennusteessa Suomen talouskasvusta lähivuosille todetaan Suomen talouskasvun hidastuvan selvästi nousukauden jälkeen. Ennusteen mukaan kasvu jää vuonna 2019 n. 1,7 prosenttiin ja tippuu siitä vuoteen 2022-2023 mennessä alle prosentin tuntumaan.
Talous siis kasvaa sitä mukaa kun kauppa käy ja liikevaihto suurenee, ja mitä enempi on ostajia sitä parempi myyjän kannalta. Näinhän se karkeasti menee yksityisellä sektorilla, mutta entäpä julkisella sektorilla kun puhutaan kansantaloudesta?
BKT on se mittari, jolla seurataan kansantalouden kehitystä ja jolla voidaan ennakoida tulevien nousu- ja laskusuhdanteiden vaikutuksia kansalaisten hyvinvointiin. Vai voidaanko? BKT mittaa hyvinvointivaikutuksina kansantaloudelle tuloja ja veroa. BKT:n rajoituksia hyvinvoinnin mittarina ovat muun muassa seuraavat:
- BKT-mittarit eivät kerro tulonjaosta
- BKT ei mittaa varallisuutta”
Otimme lähempään tarkasteluun muutaman asian, joita valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus nosti esiin ennusteessaan.
”Julkinen talous tasapainottuu vuosikymmenen vaihteessa. Julkisen talouden sektoreista valtionhallinto ja paikallishallinto ovat kuitenkin edelleen alijäämäisiä. Julkinen talous alkaa jälleen heikentyä 2020-luvun alkuvuosina, kun sopeutustoimet päättyvät ja talouskasvu hidastuu.”
Tämän mukaan näyttäisi siltä, että sekä valtio, että kunnat jatkavat velkaantumista. Samoin näyttäisi siltä, että velkaantumisen aste tulee kasvamaan 2020-luvun alusta lähtien, kun sopeutumistoimet päättyvät, eli ei ole enää mistä leikata. Ennusteessa todetaan myös, että talouskasvu ja työllisyyden kehitys lepää kotimaisen kysynnän varassa, samalla kuin maailmantalouden näkymät heikkenevät.
Kauppiailla saattaakin olla edessä laihempia vuosia heikkenevän maailmantalouden tilanteen takia. Kotimaista ostovoimaa saattaa tietenkin hieman nakertaa se kasvava määrä kansalaisia jotka elävät köyhyysrajan tuntumassa tai jo selkeästi sen alapuolella. Liekö unohtunut laskelmista, vai tienaako se työssäkäyvä ja verot maksava kansanosa niin hurjan hyvin?
”Yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu vahvana, koska kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvavat hyvää vauhtia. Käytettävissä olevien tulojen kasvua ylläpitää hyvä työllisyyden kehitys sekä kiihtyvä ansiotason nousu.”
”Maailmantalouden kasvu hidastuu laajalla rintamalla. Erityisesti Euroopassa kasvunäkymät ovat heikentyneet nopeasti. Brexitiin eli Britannian EU-eroon liittyvä epävarmuus vaimentaa Britannian kasvunäkymiä, mutta lisää myös talouskehitykseen liittyvää epävarmuutta koko Euroopassa.”
Julkaistussa katsauksessa todetaan, että väestön ikääntyminen kasvattaa julkisen talouden alijäämiä, koska se kasvattaa eläke-, terveydenhoito- ja hoivamenoja.
”Työikäisen väestön määrän väheneminen heikentää myös talouden kasvumahdollisuuksia. Pitkällä aikavälillä väestön ikääntyminen vaarantaa julkisen talouden kestävyyden, sillä näköpiirissä oleva talouskasvu ei nykyrakentein riitä rahoittamaan julkisia hyvinvointipalveluja ja etuuksia.”
Katsauksessa ei jostain syystä ole otettu huomioon mitään muita kansantaloutta rasittavia tulonsiirtoeriä, joita ovat mm. kaikki erilaiset maksettavat etuudet ja tuet, jotka vaikuttavat myös heikentävästi valtion ja kuntien talouteen. Laskelmista siis puuttuu mahdollisesti huomattavan suuri menoerä, koska maahanmuuton, kotoutuksen ja koko massiivisen, vuonna 2015 alkaneen turvapaikkamenettelyn kustannuksia valtiolle ja kunnille ei ole tuotu julki, eikä ilmeisesti huomioitu tässä katsauksessa ollenkaan. Näistä menoeristä syntyviä kustannuksiahan löytyy erittäin monesta paikasta aina vokkien majotuslaskuista, KELA:n maksamiin etuuksiin, poliisien käyttämiin resursseihin mm. hälytystehtävien osalta, terveydenhoitokuluihin, jne.
Onkohan mahdollisesti vielä muutakin unohtunut kyydistä, kun näitä ”puuttuvia lukuja ja laskelmia” tuntuu olevan liikenteessä?
14.4.2019 20:33
Sossilän ja ulkomaannoidan rahoitusautomaatit on jo viritetty tuottamaan tasaisesti (=imemään suomalaisten verta). Haistakaa P. koko seurakunta!