”Nykyajan ydinsota ei välttämättä ole apokalyptinen maailmalle”

Lainasimme otsikon suoraan seuraavassa keskustelun alaiseksi otettavasta artikkelista, sen alkuperäiseltä julkaisijalta (Pravda.ru), koska se tiivistää viestin erinomaisesti.

(Kuvassa Yakov Kedmi, kuvaan käytetty Pravda.ru aineistoa)

Pohdintaa ydinsodan jälkeisestä maailmasta, jossa joku voi sanoa olevansa ”voittaja”, esiintyy hyvin harvoin -jos koskaan- julkisuudessa. Itse asiassa emme ole tienneet, esiintyykö sitä ydinasevaltojen esikunnissakaan, lukuun ottamatta ydinpommia tavoittelevaa pappisjohtoista Irania, jossa asia on insallah.

Pravda vetoaa israelilaiseen politologiin, Yakov Kedmiin:  Hän on yksi niitä harvoja, jotka uskovat, että ydinaseiden käytöllä ei ole enää maailmanloppuun rinnastettavia seurauksia.

Ydinaseiden käyttödoktriinit: Ensi-isku vai vastaus vihollisen käynnissä olevaan ydin-iskuun?

 

Kylmän sodan (1948-1991) aikakauden ydinaseita omistavien valtioiden doktriinit vaihtelivat sen suhteen, ilmoittivatko he käyttävänsä ydin-arsenaaliaan vain itseensä kohdistuvaan -meneillään olevaan- ydinaseiskuun vastaamiseen, vaiko myös tavanomaisilla aseilla tehtävään hyökkäykseen, kun se uhkaa valtion olemassaoloa. Kumpi tapa on vähemmän rauhanomainen, siitä voisi keskustella loputtomiin, mutta käytännössä vallitsi uskomus varmistetusta molemminpuolisesta tuhosta, joka esti tuona aikakautena suurvaltojen väliset suorat yhteenotot. Kauhun tasapaino oli se sanonta.

Kauhun tasapainosta paikallisiin sotiin

Ydinräjähteiden pieneneminen taktiseen käyttöön sopiviksi, mistä äärimmäinen esimerkki on ns. salkkupommi, oli sotilasteknisen logiikan tuomaa kehitystä, -ja ilmiön pelättiin alentavan ydinsodan kynnystä. Onneksemme nämä visiot eivät koskaan realisoituneet.

Joissakin suurvallan käymässä sitkeässä paikallissodissa, joissa ydinasevalta oli houkuteltu sotaan maaperällä, jolla sen tekninen ylivoima -tavanomaisissa aseissakin- on hyödytön, nousi esiin harkintaa taktisen ydinaseen käytöstä. Esimerkkejä Yhdysvallat Vietnamissa ja Venäjä Afganistanissa 1979-1989. Näissä tilanteissa kenraali-taso vaati käyttöönsä taktisia ydinräjähteitä, mutta valtioiden johdot pitivät päänsä kylmänä, -onneksemme.

Ydinpommi sai maineen aseena, jota ei voi käyttää

Aiemmin Venäjä ja Yhdysvallat myönsivät, että niiden strategista arsenaalia voitiin käyttää vain siinä tapauksessa, että niiden alueelle tehdään ydinisku. Uudet sotilaalliset opit keskittyvät valtion olemassaolon uhkaamiseen, siteeraa Pravda.ru politologi Yakov Kedmia. (Kuvassa)

Kedmi uskoo, että maailma saattaa joutua kohtaamaan paikallisia ydinsotia. Hänen mukaansa nykyajan ydiniskusta ei tule maailmanloppua. Nykyajan taktisten aseiden teho on pienentynyt merkittävästi, samalla kun niiden tarkkuus on parantunut huomattavasti.

Kedmi vertaa Yhdysvaltojen Hiroshimaan pudottamaa 14 kilotonnin pommia nykyaikaisissa taistelukärjissä käytettävään on noin 0,3-0,4 kilotonnin ydinräjähteeseen, rinnastaen suuruusluokan suurimpiin ”tavanomaisiin” (konventionaalisiin) taistelukentällä käytettäviin räjähteisiin. Mm. meneillään olevassa sodassa Ukrainassa on jo käytetty aerosolipommia, jonka tuhovoima on taktisen ydinaseen luokkaa.

Venäjän federaation ja Yhdysvaltojen sotilaalliset doktriinit edellyttivät ”kylmän sodan” kaudella ydinaseiden käyttöä vain siinä tapauksessa, että niiden omalla alueella tapahtuu ydinohjusisku. Oppeja on tarkistettu, väittää tutkija Kedmi: Doktriinit sallivat tällä hetkellä ydinaseiden käytön tilanteessa, jossa tiettyä valtiota uhkaa vakava olemassaolonsa vaara. -Toisin sanoen se on häviämässä jonkin sodan.

Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi aiemmin, että Venäjä tuhoaisi hyökkääjävaltion ennen kuin sen ohjukset voivat räjähtää Venäjällä, kirjoitti Pravda.ru viime joulukuussa. Juuri äskettäin olemme saaneet kuulla Venäjän presidentiltä, että Venäjän toimiin Ukrainassa sekaantuminen koetaan vihamieliseksi toimeksi Venäjää vastaan, ja sanojen vakuudeksi ydinasejoukoille on annettu valmiusmääräyksiä. Voiko ydinaseella uhata ilman että joutuu sitä käyttämään?

Casus belli mainittu

Vanhojen roomalaisten sanonta casus belli, sodan syy/aihe, on slogan jota käytetään hyvin harvoin, ja ydinaseiden aikakaudella vielä harvemmin. Viimeksi nämä fataalit sanat kuultiin, kun Anonymous-liikkeeseen kytkeytyvä hakkeriryhmä uhkasi kaataa Venäjän sotilaallisten tiedustelusatelliittien seuranta-asemien tietokoneet. Tällöin Venäjän hälytysaika -so. tieto mahdollisista Yhdysvaltain mannertenvälisten ohjusten (ICBM) laukaisuista sulisi olemattomiin, joten käytetylle sanonnalle oli taustaa.

 

Asiasta kertoi 13.12. 2021:

3 Comments

  1. Eiköhän se ole lopullista
    8.3.2022 09:47

    Itse näen tilanteen siten että jos ydinase sota alkaa niin ydinkärkiä lennätetään usa:n, euroopan ja aasian välillä niin paljon, että ilmaan noussut pöly kylmentää maapallon pariksi vuodeksi. Sadot jäväät saamatta suurelta osin. Ja loput ovat täynnä alfa ja beta säteilyä (= säteileviä partikkeleita). Joita sittten ihmiset syövät.

    Ja kun ohjukseen tulee aina vastahjus. Ja siihen vastaoshjus, ollaan tilanteessa jossa ohjukset käytetään viimeiseenkin ohjukseen, jolloin ne isoimmatkin tullaan käyttämään. Vai mitä luulette, lopettaako USA ohjusten ampumisen jos sen käskystä ammuttaa yhksi ohjus euroopasta Venäjälle, ja Venäjä vastaa kahdella ohjuksella. Toinen eurooppaan ja toinen USA:han. Loppuuko tulitus siihen?

    No, aika näyttää mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Mutta kyllä minä näen ydinsodan aina ihmiskunnan kannalta totaalisena loppuna. Aivan kuten dinsauruksillakin. Ehkä sitten muuraahaiset ja torakat tutkii ja ihmettelee että ”mihin nää ihmiset oikein kuoli? Tuliko taivaalta mateoriitti?”.

    Vastaa
  2. Taito Mikkonen
    8.3.2022 13:14

    Vuonna 1969 olin varusmiehenä mittauspatterissa. Kapteeni oppitunnilaan puhui laveammin kuin varusmiehille tarpeen. Mainitsi että Euroopassa Natomaiden armeijoilla olisi mahdollista käyttää taktisia ydinaseita muistaakseni komppanian tai patterin päällikön harkinnan mukaan. Ehkä harkitti, ettei hänellä ollut. Muistaakseni tai arvellakseni pieniä ydinpommeja voidaan ampua kohteeseen tykillä. Siinä miettimistä, kuinka kaukaa ydinpommi voidaan ampua.

    Vastaa
  3. Apokalypto
    9.3.2022 07:23

    Olemme ydinsodan jälkeen säteilevällä ydintalven joutomaalla, kuin Walking Dead sarjan viimeiset henkiinjääneet jotka tappelevat ryhminä vähenevistä resursseista. Yhteiskunta ympärillä on romuna, eikä sitä enää uudelleenrakenneta vaan käytetään loppuun mitä on vielä jäljellä ja käyttökunnossa. Helpompaa suurimmalle osalle mennä täysosumissa kuin jäädä kitumaan ilman sähköä, puhdasta vettä, terveydenhuoltoa ym. infraa peruspalveluita. Jo vuosien ydintalvi tappaa suuren osan kasveista erityisesti viljelykasvit ja eläimet mm. tuotantoeläimet, joten nälänhätä ja kylmyys sekä kulkutaudit vievät leviävän säteilyn aiheuttamien säteilysairauksien lisäksi ydiniskuista selviytyjiä. Bunkkereissa elävä eliittikin joutuu pian paskaduuneihin selvitäkseen, hommiin jotka nykyään on tuttua alimmille kansanryhmille. Joten onnea vaan!

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Scroll to top