Ohisalo, Pula-Aho, elvytys ja leikkaukset, ja vuoden 91 lama

Ei kyse ole siitä, mistä sisäministeri Maria Ohisalo twiittaa, kuten ei entisen pääministerin Esko Ahon itseään kuiville-selittäessään kertomasta tarinasta. Kolmekymmentä vuotta sitten tapahtui kansallinen tragedia, jota ei ole avattu eikä nuoremmille kerrottu. Ja mitä ei ole ymmärretty, se voi toistua.

Meillä oli 80-luvulla löyhä rahapolitiikka, johon oli päädytty erinäisiä finanssipoliittisia kummajaisia purettaessa, -ja ylioptimismin sokaisemina. Presidentti Mauno Koivisto, Suomen Pankin Rolf Kullberg ja valtionvarainministeri Iiro Viinanen uskoivat vahvaan markkaan, ja kuluttajat uskoivat heihin. Yrittäjät ottivat pankeista lainaa, jota pankki mielellään tarjosi valuuttakoriin sidottuna. Kun talousministeri ja hallitus julistivat rahapolitiikan muuttumattomuutta, yrittäjät uskoivat.

”Tässä maassa devalvoidaan vain minun kuolleen ruumiini yli”

Jo monessakin paikassa on kerrottu, miten tämä peli päättyi: Devalvaaltioon, lainahoitokulujen nousuun yhdellä askeleella yli yrittäjän tai asuntovelallisen maksukyvyn. Jopa alle 10%:sta päälle 20%:n. Väliotsikon makaaberi lause on sitaatti Iiro Viinaselta. Hyppäämme kuitenkin tarinassa muutaman vaiheen yli.

Minulla oli joskus vuosituhannen vaihteen tienoilla tilaisuus vilkaista liikenneonnettomuus-grafiikkoja, joita esitteli eräs autokoulunpitäjä. Trendi oli pysyvästi kohti turvallisuutta, ja oli ollut sitä yhtäjaksoisesti vuosikymmeniä. Tiet, kalusto ja ajotaidot olivat kehittyneet, ja käyrä laski kohti paperin oikeaa reunaa. Huomasin poikkeaman. Tarkastelimme kuolemaanjohtaneiden moottoripyöräonnettomuuksien grafiikkaa, ja vuoden 92 kohdalle sattui poikkeama: Tasaisesti laskeva onnettomuuksien suhteellinen määrä kääntyi hetkeksi nousuun. Tikulla mittasin: Noin 200-300:n kuoleman vallitsevasta kehityssuunnasta poikkeava lisäys.

Kysyin autokoulumieheltä, mikä tämä on? Hän ei tiennyt. Itse tiesin: Ennen poikkeamaa oli tapahtunut Iiron yllätys-devalvaatio, lainakorkojen hyppäys, säästöpankkisopimus, Mauno Koiviston järjestämä ’presidentin oikeuspoliittinen seminaari’ (”Koiviston konklaavi”), -ja tarkastelemaamme grafiikkaan päätyneiden kohdalla se lopullinen ja fataali isku: 14-päivän kirje pankilta.

”Harrikkaani ne pirulaiset eivät saa”

”Mikäli ette pysty esittämään lisävakuuksia, joudumme irtisanomaan lainanne… teillä on aikaa maksaa…” Neljätoista vuorokautta netto, sitten tratta. Pankkien ja valtionvarainministerin vakuutteluihin uskoneita velallia, yrittäjiä ja asunnon ostaneita, ja heidän takaajiaan, joutui lama-pankkikriisi -syndrooman uhreiksi arviolta 300 000 suomalaista. Siihen joukkoon mahtuu suuri osa siitä parhaassa iässä olevien yrittäjien joukosta, joka työllisti suomalaisia pienissä ja keskisuurissa firmoissa. Itsemurhien määrästä olen nähnyt liioittelevia lukuja, mutta kertomukset tutusta, sukulaisesta tai liikekumppanista, joka ei jaksanut, -ne ovat kaikki totta.

Mitä tapahtui eloonjääneille? He joutuivat virtuaalisesti kasvavien velkojensa vangeiksi, ja käytännössä usein työelämän ja yrittämisen ulkopuolelle.  Heidän koeteltu osaamisensa ei hyödyttänyt enää isänmaata. Tapasin yhden heistä pitämässä kirpputorimyyntiä autotallissa kantakaupungilla. Suomi hukkasi hänenkin osaamisensa. Toiselle oman firmansa omistajalle verottaja oli lähettänyt lapun, jossa desimaalipilkku oli pari pykälää oikealla: Kymppitonneista oli tullut miljoonia. ”Tämähän on selvä virhe”, myönnettiin. ”Korjaamme sen heti, kunhan teette oikaisupyynnön. Sitä ennen teidän täytyy maksaa tämä.” No, yrittäjä pankkiin, helppo juttu. -Eipä ollutkaan: Pankki, ja seuraavakin pankki kieltäytyivät. Yritys kaatui väärään verolappuun, ja sen tuotanto korvautui tuonnilla.

Muut kertomukset ovat samansuuntaisia: Ei kysynnänpuutteesta johtunut lama kaatanut kaikkia yrityksiä, vaan ne kaadettiin: Oli meneillään omaisuuksien uusjako. 40 000 konkurssia Iiron devalvaatioiden jälkeen suhteellisen lyhyessä ajassa, -Eivät he kaikki ole voineet olla osaamattomia, kun olivat pyörittäneet firmojaan menestyksellä sukupolven ajan, joku pidempäänkin.

Valtion lupaama pankkituen avoin piikki, -lupaus korvata pankille luottotappiot, oli eräänlainen ”yrittäjän tapporaha”. Se innostit pankit kaataamaan terveetkin yritykset, -ja niitä kaadettiin.

”Tämä on ainoa vaihtoehto”

Taas siteeraamme Iiro Viinasta. Tälläkertaa hän selitti suomalaisille, itse tehdyn laman iskettyä, että leikkaukset eläkkeisiin, etuihin, palvelujen määrään ja laatuun, jne. ovat väistämättömiä. Ikäänkuin rangaistus joka tuli jostain taivaasta (-vai missä suunnassa Iiron mestari lymyää?), eikä ole missään tapauksessa seurausta Iiron ja Maunon kovan markan politiikasta ja sen äkkilopusta.

Ei 90-luvun alussa ollut kyse lainaelvytyksestä kieltäytymisestä kuten Maria Ohisalo luulee, eikä myöskään sankarillisesta laman torjunnasta kuten silloinen laman jälkeisen hallituksen päämisteri Esko Aho selittää. Suomen vaurastuneelta keskiluokalta vain kerättiin kertynyt omaisuus pois. Huutokaupoissa, joissa yritys tai omakotitalo siirtyi parempiin käsiin, voittavan huudon esittäjä saattoi olla saman pankin pikalainoittama tyhjätasku, kuin mikä pankki oli lähettänyt 14-päivän kirjeen omistajalle, eikä ollut joustanut. ”Omaisuusmassat ovat tuottamattomissa käsissä”, oli sanonta silloin. Ne eivät tuottaneet pankeille eivätkä veljille, -ja tämä epäkohta korjattiin ripeästi.

Tänään meillä on ministerinä köyhyystutkija (sic!), joka ei tiedä kolmekymmentä vuotta sitten tehdystä köyhyydestä. Meillä on myös jälleen näkyvissä merkkejä uudesta ”Suuresta Puhalluksesta”.

Olkaa varovaisia.

 

Luettavaa:

Toistuuko vuosi 1991? ”Elpymisen” sijasta pelastetaan syylliset ja vapaamatkustajat

9 Comments

  1. tulitikkutyttö
    26.1.2021 10:01

    Kyllä on nyt Pekallakin hatarat tiedot kriisin varsinaisesta syystä. Holkerin hallitus (valtiovarainministeri oli Erkki Liikanen) vapautti ulkomaista lainanottoa ja SKOP rupesi perustamaan pankin suojiin teollisuusimperiumia ja hankki senaikaisen lainsäädännön vastaisia suuria omistusosuuksia. Osa kansastakin villiintyi ja uskoi että asuntojen hinnat eivät koskaan voi laskea, mutta suurin kupla oli kuitenkin sijoittajien kiinteistökeinottelu. Erityisesti SKOPin paikalliskonttoreilla oli suuria tavoitteita rahoituksen lisäämiseksi ja keskinäistä kilpailua, ja vilunkimaakarit hankkivat rahoitusta kiinteistöihin jotka eivät olleen ao konttorin toimialueella ja ne eivät viitsineet selvittää kohteen historiaa ja todellista arvoa. Oma lukunsa oli eräs keikarimainen sijoitusguru, ja Leipurien Tukun optioihin lankesi suuri määrä tavallisiakin ihmisiä ja kaikki rahat menivät ’sen siliän tien’. TV:ssäkin näytettiin kuinka ihmiset jonottivat ostaakseen optioita. Loppuvaiheen hölmöin juttu oli SKOPin tarjoama Ahaa-raha, 50 000 mk vakuudetonta lainaa joita sitten vilunkimiehet pynttäsivät spurgujakin hakemaan pientä korvausta vastaan. Vaalien alla osa demareistakin on jälkeenpäin sanonut koittaneensa jarrutella mutta vaalitappion pelossa heitä ei uskottu. Homman selvittely jäi Esko Ahon ja Iiro Viinasen harteille, ei Ohisalokaan tiennyt että Suomella ei todellakaan ollut mahdollisuutta elvytykseen ja lainaa saatiin lopulta Japanista erityisvakuuksia vastaan. Kasinokuplan hintalappu oli noin 16 mrd euroa, nekin lainat on edelleen maksamatta mutta on siirretty muille rahalaitoksille ja erityisvakuudet eivät enää ole lainojen panttina. Yksi ruumiista oli Virkamiesliitto, joka oli ennen kasinokuplaa rahoittanut suuren liikekiinteistön rakentamisen ja saanut siitä hyvät voitot. Yrittivät toistaa tämän mutta sitten kävikin köpelösti.

    Monet poliitikot ja laatumedia on vuosien varrella jättänyt kertomatta pankkikriisin käsikirjoittajat, joista merkittävin oli Christoffer Wegelius. Homma oli alkanut jo hänen edeltäjänsä Ali-Melkkilän aikana, hän teki itsemurhan ja yleisesti arvioidaan että ymmärsi kuinka tuli tehtyä virhe mutta oppipoika Wegelius vaan painoi kaasua. Aho ja Viinanenkin tekivät virheitä kriisin selvittelyn yhteydessä, joista yksi pahimmista taisi olla se että kehotti kaikkia kansalaisia tinkimään kulutuksesta, myös niitä joilla oli hyvä työpaikka. Jos vaihtoehtimedia haluaa tosissaan lyödä laudalta laatumedian, niin tämänkaltaisilla roskajutuilla se ei onnistu vaan pitää harrastaa tutkivaa journalismia.

    Kreikka ja muutamat muut ongelmamaat tekivät 2000-luvun alussa samalla tavalla hölmöjä päätöksiä. Amerikkalaiset pankkiirit olivat osaltaan innostamassa ja suurin lainoittajataho oli itse asiassa ranskalaiset pankit, mutta kuka allekirjoittikaan lopulta ne lainapaperit? Ne lainat ovat nyt kaikkien euromaiden veronmaksajien vastuulla. Myös saksalaiset pankit lainasivat auliisti, mutta Saksalla olisi ollut resursseja pelastaa omat pankkinsa, Ranskalla ei. Kreikallekin olisi ollut kriisin alettua tarjolla lainaa eritysvakuuksia vastaan, mutta eivät suostuneet siihen. Nyt sitten suuri määrä kansallista omaisuutta on muiden hallussa, osa hyvin pitkillä vuokrasopimuksilla.

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      26.1.2021 10:51

      Talouden ylikuumentaminen l. ”kulutusjuhla” ei mahtunut juttuun, enkä sitä eritellyt. Suomessa oli ollut 80-luvulle asti hyvin suljetut lainamarkkinat, joissa jotkut saivat ottaa halpaa rahaa ulkomailta, useimmat eivät, -ja oli muutakin erikoista. Sitten tuli iskusana ”säätelyn purkaminen” ja wegeliukset yms. laittoivat piikkarit jalkoihinsa. Huomasitko otsikkokuvassa Juhantalon? Tähänkään juonteeseen en puutu, enkä Simonkylän sosdem-kiltaan, jossa kapitalistiherrojen elkeet tarttuivat sosialistirenkiin.

      Ylikuumenemisvaiheessa olisi paljon purettavaa. Ehkä joku sen vielä tekeekin? Muistatko nurmijärveläisen pankinjohtaja Ruusunoksan, joka pankkinsa mainoskuvassa poseesari helppoheikin ilme naamallaan kädet kottikärryjen kahvoissa, ja kärryissä rahaa niinkuin heinää? Kenellehän näitä vihjeitä voisi antaa, en tiiä.

      Ulkomaisen lainanoton mainitsit, ja siihen jutussa viittasinkin sivulauseessa. Miten oli ylipäätään mahdollista, että 80-luvun meno, joka oli silminnähden hullua, ei silloin saanut kritiikkiä? Tai aitä tuli, mutta detaljeihin, ja silloinkin keskustelu päättyi ennenkuin alkoikaan. Muistan hyvin, kun jonkun haastattelema talousmies kertoi toimittajalle näistä yritysvaltaajista, jotka ottavat liikepankista lainaa, ostavat yrityksen osakepotin ja valtaavat. Sitten käytetään jonkun junailemaa mahdollisuutta #takaisinlainata yrityksen työeläkeyhtiöön maksavat eläkerahat, ja maksavat niillä pankkilainansa: Nyt on ilmaiseksi saatu teollisuuslaitos, joka laitetaan lihoiksi.

      Haastateltu talousymmärtäjä sanoi lehdelle: ”Näin syntyneen eläkevastuu-vajeen paikkaaminen tulee 2000-luvulla olemaan haasteellista”. Muistan että sanojalla oli nenänpää valkeena.

      Nyt meillä on 2000-luku menossa. Kukahan tästäkin kirjoittaisi?

      Vastaa
      1. tulitikkutyttö
        26.1.2021 13:52

        Kyllä kritiikkiäkin esitettiin, mutta se kuitattiin osuuspankkileirin valituksena ja henkilöityi Ahti Pekkalaan. Nykyään se kuitattaisiin populismina. Kun lähes kaikki Suomen talousihmiset vaan löivät vettä kiukaalle, niin kukaan ei menettänyt edes mainettaan vaikka olivat kollektiivisesti niin väärässä. Jotkut osuuspankitkin, ainakin helsinkiläinen Osuuspankki Yhteistuki, olivat ryssineet oikein kunnolla. Syntymäkaupunkini osuuspankki ilmeisesti ei, kun palvelumaksuja ei nostettu siihen tyyliin kuin esimerkiksi nykyisessä asuinpaikassani, suurehkossa yliopistokaupungissa. Kyllä osuuspankillekin kelpasi ilmainen raha eli pankkituki. Ulf Sundkvist kertoi kirjansa julkistamistilanteessa että demareissakin osa ennakoi huonoja aikoja, mutta kun ne vaalit olivat tulossa. Mutta hänen johdollaan STS-pankki oli lähtenyt jälkijunassa USA:n markkinoille siihen aikaan kun jo huumorilehti Mad irvaili junk bondien ostajille. Eräs tuttavani oli töissä SKOPin ATK-osastolla eikä hän voinut ymmärtää miksi arvostelin Wegeliuksen ja Riikosen toimintaa. Otti sitten heti kultaisen kädenpuristuksen mutta ei ymmärtänyt käyttää sitä asuntolainansa lyhentämiseen, ja kesti yli 10 vuotta ennenkuin myönsi että ei ne W ja R olleetkaan kovia jätkiä.

        En ole ainoa joka huolestuu joka kerta kun ehdotetaan että työeläkevarat pitäisi sijoittaa pörssiin. Monessa maassa yksityiset työeläkelaitokset ovat menneet konkurssiin ja asiakkaat ovat menettäneet eläkkeensä.

        Kreikassa tavalliset ihmiset tiesivät jo keväällä 2008 että huonosti käy, ensimmäinen suuri ruumis oli Lehmann Brothers ja ensimmäisen tukipaketin jälkeinen Kataisen kommentti (Nyt otetaan markkinavoimista niskalenkki ja hei, me tienataan tällä) rasitti kovasti vatsalihaksiani. Kun EKP:lta loppuu lihakset nollakorkojen ylläpitoon ei hyvää seuraa. Itse maksoin aikanaan asuntolainaani niska limassa ja joka kuukausi katsoin minkä verran kiinteästä lainanlyhennyksestä koron osuus oli laskenut. Korkoprosenttikin laski alussa vauhdikkaasti, mutta Osuuspankin korkomarginaali ei hievahtanutkaan ja sen viitekorkokin laski paljon hitaammin kuin markkinakorot. Nyt mietin että mitä hyvin säilyvää kulutustavaraa ostaisin varastoon vuosiksi eteenpäin. Historiasta olisi syytä muistaa muinainen Ranskan valtiovelka ja miten se yhtäkkiä hävisi ja ketkä sen kärsivät nahoissaan.

        Historia osoittaa että historian tapahtumista ei oteta opiksi.

        Vastaa
    2. Merceeri
      26.1.2021 13:33

      IS tänään PÄÄKIRJOITUS
      ”Pääkirjoitus: Veronmaksajan piikki kiinni – piilokorruptio korvattava kustannuskurilla julkisissa hankkeissa
      Monet julkisen vallan eli valtion ja kuntien hankkeet tuppaavat paisumaan, rahaa kuluu ja budjetit paukkuvat.

      VERONMAKSAJAN lompakko tuntuu olevan aina auki, sananmukaisesti.

      Taloussanomat julkaisi maanantaina (25.1.) laajan selvityksen, josta selviää, mitkä yhtiöt, yhteisöt ja yhdistykset ovat viime vuosina laskuttaneet eniten valtion ja kuntien kassoista verorahaa. Listoista näkee yhteensä yli 8 miljardin euron laskutukset vuosilta 2018 ja 2019 sekä vielä alkuvuodelta 2020.

      Selvitys on käänteinen vuosittain marraskuussa julkaistavalle tulot ja verot -katsaukselle, eräänlainen Suomen verot ja menot -selvitys.”

      IS:n pääkirjoituksessa vaadittiin ansiokkaasti, että veronmaksajien piikki kiinni! Aivan oikea vaatimus, mutta sen kun näkis….ja ei takuulla tulla näkemään, koska vanhoilla valtapuolueilla, niin oppositiossa, kuin hallituksessakin on asioista aivan toisenlainen näkemys. Veronmaksajien piikkiä ei olla nykyhallituksen toimesta laittamassa kiinni, vaan sitä piikkiä pidetään väkisin ja kaikin voimin auki, taivasta myöten. Ja kukas sitä veronmaksajien piikkiä auki pitelee tänä päivänä – ei kukaan muu kuin SDP:n ja muiden hallituspuolueiden näkymätön (internationaali) kollektiivi, jonka takuu kansikuvatyttönä on 700miljardin pääministeri Marin – jolla lienee suora yhteys / henkinen perintö Koiviston konklaaviin ja pääsy sen 100vuodeksi salaisiksi luokiteltuihin käytännön asiakirjoihin, eli temppuun ja siihen kuinka se tehdään. Liekkö pelkkää sattumaa, että Pelle Hermannina ja aisankannattajana toimii tälläkin kertaa kepu. Mikäli Kepu joutuu lähtemään tästä hallituksesta ja Kokoomus menee sen tilalle, niin historiankirjoituksessa tullaan tod.näk. aikanaan toteamaan kaikkien kansakunnan kuppauksiin syyllistyneiden olleen paikalla. (Kanssarikollisina) Nyt siellä Kokoomuksessa kannattaisi miettiä, mitä heistä kirjoitetaan tulevaisuudessa, sillä Orpon valitsemat Kekkosrillit eivät tee Orposta valtiomiestä millään, koska se on mahdotonta – anteeksipyyntö kansalta saattaisi ehkä asiaa hiukan edesauttaa?

      Ps. Kemppainen kysyi: Nyt meillä on 2000-luku menossa. Kukahan tästäkin kirjoittaisi?

      Itseasiassa jokaisen pitäisi uskaltaa kirjoittaa itselleen avoin kirje teemalla: Milloin tämä 2000-luvun kupla puhkeaa, tai millonkohan se räjäytetään silmille pahemmin, kuin 1990-luvun lama?

      Vastaa
  2. Koittaa ohjata huomiota muualle
    26.1.2021 12:06

    Ihan niinkuin 7v Ohisalon kakara olisi jotain leikkauksista yms tajunnut, kun aloitti koulunkäynnin. Kyllä toi noita-akka valehtelee aina sen mitä kerkee.

    Vastaa
  3. Tehdäänkehitysmaayhdessä
    26.1.2021 12:23

    Itse yrittäjän jälkeläisenä, jonka isä sortui valuuttalainoihin, komppaan Pekkaa. Isänikin tapauksessa tuli ns.14 päivän kirje , joka kaatoi kymmeniä ihmisiä työllistäneen terveen yrityksen. Näin jälkikäteen olen ymmärtänyt mikä tarkoituksellisuus siinäkin oli. Aivan kuin nyt meneillä oleva uusi kusetus. ”Haistakaa paska koko valtiovalta” ; lauloi Irwin.

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      26.1.2021 13:02

      Laura huhtasaari ja työmies Putkonen ovat niitä harvoja poliitikkoja, jotka ovat kuunnelleet 90-luvun kotimaisesti tehdyn laman ja ”pankkikriisin” uhreja.

      Vastaa
  4. Merceeri
    26.1.2021 15:12

    Eikä pidä unohtaa sitä, että Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari keräsi vaalin ensimmäisellä kierroksella 207 175 ääntä ja sai vahvan kannatuksen erityisesti Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Istuvan presidentin ylivoimasta huolimatta Huhtasaari onnistui historiallisesti nousemaan vaalissa kolmanneksi 6.9%:n äänimäärällä, mikä oli enemmän, kuin vasemmiston ehdokkailla yhteensä.

    Eikä pidä unohtaa työmies Putkosen maanläheistä sitkeyttä persujen konehuoneen ja komentosillan välillä, kun hän ja Huhtasaari pitivät esillä 1990-luvun laman moraalittomia epäkohtia. Komppaan!

    Ps. Jos Suomesta löytyisi lisää heidän kaltaisiaan ihmisiä poliitikoiksi, meidän yhteisten asioiden hoitajiksi, niin tämä maa olisi paljon parempi paikka suomalaisille ihmisille elää ja olla – kuin se on nyt näiden vallassa olevien, sokaistujen agenda ja ideologia-ihmisten käsissä!

    Vastaa
  5. juha.
    26.1.2021 23:37

    Suomessa Koivisto, joka oli maineestaan huolimatta (kupla sekin) oli ”talousmiehenä” aivan perseestä ja punaisista punaisin sosialisti sekä täysin ”sarvikuono”, joka ei kestänyt minkäänlaista kritiikiä eikä vastaväitteitä ”Vahvan markan” politiikan ehdottomuudesta ja oikeudesta. Suomen Pankin Pääjohtaja Rolf Kullberg oli vakanssinsa kautta vastaamassa rahapolitiikasta, mutta lopulta vain käskyläinen ja poliitikoille niin tarpeellinen syntipukki, jonka niskoille oli hyvä koko höyryävä kasa kaataa. En puolustele sinänsä ketään, mutta kaksvitosen muistikuvilla ajateltuna tälläinen kuva jäi.

    Harri Holkeri pääministerinä ja ent. Suomen Pankin pääjohtajana oli oma lukunsa yksitoikkoisena ja ärtyisänä kuten itse herra Koivistokin. Rahaa tyrkytettiin ovista ja ikkunoista minullekin kuin se olisi väärää, mutta en silloin yksinkertaisuuttani ”tarvinnut”, joten pelastuin paljolta nähdäkseni ja kuullakseni koko ”lama-kaustin”, jossa monet yrittäjät teurastivat itsensä ja koko perheensä haulikolla yms.

    Mielestäni on siitä lähtien ollut hiljainen vaatimus, että tuon kauhean rauhan ajan aikakausi vaatisi muistomerkin aivan kuten sodissakin kaatuneet ihmisuhrit.
    Se on mielestäni vähintä mitä voi vaatia tältä maalta, jota johtivat itserakkaat, taitamattomat ja pöyhkeyttä täynnä olevatb kelvottomat poliitikot, virkamiehet ja lopulta liikepankkien johtajat ja itse pankit, jotka ”päästettiin kuin koirat veräjästä” karkeista liiketaloudellisista jätti virheistään maksattaen se kaikki ihmisillä, jotka olivat ja ovat nykyäänkin koko Suomen syömähammas ja sen taloudellisia tukirkenteita pystyssä pitäviä voimia, joita ilman mikään länsimainen kansantalous ei voi toimia sen luomilla verotuloilla ja työllistäen ihmisiä, mikä heijastuu suoraan yhteiskunnan perusyksikön perheen hyvinvointiin kasvattaen terveitä ja tasapainoisia yhteiskunnan jäseniä!

    Ja tässä oli vasta vähän…

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle juha. Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top