Olemme mega-touhulassa, -miten sisäpiirit pyörittävät Suomea

Hyvä-veli pelin formaatti oli jo keksitty kauan ennen nykyistä yksityistämisen ja ”byrokratian-purkamisen” pakkomiellettä. Se kävi näin:

Olipa kerran kunta, jonka piti tilata jokin suoritus tai tuote kaupalliselta yksityiseltä toimijalta, ja silloinhan polkaistaan käyntiin tarjouskilpailu. Firmat lukevat huolellisesti, mitä kunta on tilaamassa, ja laskevat millä hinnalla asia löytyy heiltä, plus päälle kohtuullinen kate, -ja tarjouskirjeet päätyvät kunnanvirastoon pöydälle.

Tulee hetki, jolloin kuoret avataan, ja hintoja vertaillaan. Kas, siellä on yksi reippaasti alle muiden hintojen. Joku kunnan mies vähän kohauttaa kulmiaan: ”Miten ne saa homman kannattamaan tuolla hinnalla?” Tämä ihmettelijä onkin uusi ja kokematon, eikä perjantai-iltaisin istu kirkonkylän paremmassa kapakassa (siinä missä on pöytäliinat) samassa (kanta)pöydässä kunnanjohtajan, kunnaninsinöörin, vallesmannin, osuuspankinjohtajan, säästöpankinjohtajan, koneurakoitsijan, rakennusliikkeen omistajan, ja muutaman muun paremman ihmisen seurassa.

Niinpä halvin tarjous ehdotetaan hyväksyttäväksi, urakka tilataan hyvän kunnallistavan mukaan. -Niin missä meni pieleen?

Kas, kun tilattua työtä t. hanketta ryhdytään toteuttamaan, urakoitsija käykin kahdenkeskisiä keskusteluja kunnantalolla: ”Eihän tuota juttua todella tarvita, tämänhän voisi tehdä helpommin…”

Niinpä toteutettu urakka onkin työn suorittajalle helpompi ja halvempi, kuin se mitä tarjouspyynnöissä alunperin haettiin. Kas, joku osasikin laatia omat laskelmansa tämän toteutuvan urakan mukaan, -toisin kuin muut tarjouksensa jättäneet. -Ja pöytäliinakapakan pöydässä nauretaan illalla iloisesti, ja joku joukosta tarjoaa kierroksia, ja kaikilla on niin mukavaa.

Joskus urakan hintaa tarkistetaan ylöspäin projektin jo käynnistettyä, kuten stadilaiset metron rakentamisesta hyvin muistavat. Niinhän ei voida tehdä, että urakka annetaan sille jonka hinta on realistinen, -ettei mene kerhon ulkopuolelle.

Samaan aikan kirkonkylän laitamilla, Esson baarissa, kansankyynikko kertoo ”salaliittoteoriaa”, miten kerho jakaa kunnan rahaa toisilleen, ja päättää ketkä kunnassa saavat vaurastua ja ketkä eivät saa.

Näin ilmaantui Maan Tapa, ja kuntien hankinnoista se hiljaa ujuttautui kohti korkeuksia, tasavallan ylinpään päätöksentekoon asti. Kunnan poliittisesta väristä riippuen sitä kutsuttiin kepuloinniksi, kokkaroimiseksi tai sosialismiksi, Tampereella aseveliakseliksi, ja ”tuo-sulle-tuo-mulle”-peliä pelattiin lukemattomissa kunnissa lukemattomissa kabineteissa, ja sisäpiireillä oli kaikki hyvin.

Sen pituinen se.

Hyvät veljet lihovat ja hyrisevät tyytyväisyyttään, veronmaksajat, hoidettavat lapset ja vanhukset kärsivät. Konsensus ja vaikeneminen ulottuvat kahdeksaan puolueeseen, ellei hyötykin jakaudu koko paletille? Edellä kerrottu on toki fiktiota, mutta todellisuuden löydätte tämän viikon uutisista, -ja katselemalla ympärillenne kotikunnissa.

5 Comments

  1. ...ja siellä loosissa oli niin mukavaa oi jospa oisin saanut olla mukanaa.
    9.2.2019 14:06

    Joensuussa on todistetusti kyseenlaista ja pahempaakin,paikallinen matrix heitetty karjalan mummojen päälle.

  2. Janis Petke
    9.2.2019 14:49

    Yksi kerta on vahinko, toinen kerta on jo VAKIINTUNUT TAPA, joka ainakin yhdistysten toiminnassa jyrää kaikki lait ja asetukset.

  3. Pihtiputaan Ponnistus
    9.2.2019 16:30

    Siinä, että hyvät veljet pitävät valtaa, ei ole mitään uutta. Näin on hallittu jo tuhansien vuosien ajan. Ihminen ei ole muuttunut.

    Aina ja kaikkialla, missä toisilta otettua rahaa jaetaan, valtaan pyrkivät ”hyvät veljet”.

    Syy hyvien veljien olemassaoloon ei ole valtion (tai kunnan) vaan valtio itsessään on seurausta hyvien veljien toiminnasta.

    Keskinäinen korruptio ei koskaan vähene, se vain pahenee ja lopulta eskaloituu. Korruptio ei lopu ennen kuin kaikki kansan rahat on käytetty. (Lähimuistissa usealla vielä lienee Neuvostoliiton romahdus.) Vasta vallankumous pysäyttää eskaloitumisen.
    — Vallankumouksessa hallintoon vaihdetaan ”uudet miehet”, joista sitten tulee uuden korruptiosyklin alku ja siemen.

    Thomas Jefferson ymmärsi tämän hyvin:
    — God forbid we should ever be 20 years without such a rebellion.
    — Jumala varjelkoon meitä siltä, etteikö valta vaihtuisi aina 20 vuoden välein.

  4. Jussi
    9.2.2019 18:21

    Todella selkeästi kuvattu yleinen ”piilo-ilmiö”. Kiitos! Ilmiö ei rajoitu kunnalliseen/valtion päätöksiin tai Suomeen.
    Keinoina on koko arsenaali.

  5. Puolueeton
    10.2.2019 13:13

    Ihanko totta Pekka keksi fiktion omasta päästään?
    Ninhan toimitaan kaikkialla, jossa on epärehellistä väkeä tehtäviin valttu. Pahimpia näistä ovat yksinkertaiset rikolliset, esimerkiksi varkaat. Viisas rikollinen voi omaa etuaan ajaessaan tuottaa myös yleistä hyötyä, esimerkiksi rikkauksia tavoitteleva yrityksen omistaja.

Vastaa

Scroll to top