Olli Rehn Eurooppa-foorumissa Turussa: ”20 vuotta euroa”

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn käytti ensimmäisen puheenvuoron SP:n isännöimässä tilaisuudessa Turun Radissonissa. EU ja euro onkin hänelle tuttua talous- ja rahoituskomissaarin kaudeltaan 2010-14.

Rehn muistutti, että 76% suomalaisista on tyytyväisiä yhteisvaluutta-euroon, ja vain 16% on ilmaissut kielteisen kantansa. Euroon Suomi liittyi 90-luvun alun valuutta- ja pankkikriisin jälkeen, silloisien kokemusten motivoimana. Omaan valuuttaan, markkaan, kohdistunut epäluottamus ja 80-luvulla tehdyt talouspoliittiset virheet olivat yhdessä johtaneet kestämättömään tilanteeseen, joka oli ollut tuhoisaa mm. velkaisille kotitalouksille.

Rehn mainitsee tämän, mutta ei muista että  valuutta- ja korkopolitiikalla, ja ennenkaikkea rahamarkkinoiden vapauttamisella oli aiheutettu tämä vuoden 1991 kriisiä edeltänyt tilanne, johon reagoitiin ryntäämällä yhteisvaluutan suojiin.  Tokikaan tilanne ennen valuutan maahantuonnin vapauttamista ei ollut terve sekään, mutta nyt pankit hakivat halpaa rahaa ulkomailta ja lainasivat sitä eteenpäin korkotasolla joka suorastaan tyrkytti velkaantumista, ja maailmanlopun-meininki, joka vapauttamisesta seurasi, nostatti niskahiukset pystyyn elämänkokemusta omaavilla tarkkailijoilla jo reaaliajassa 80-luvulla.

Käänne #kulutusjuhlasta lamaan ja #pankkikriisiin laukaistiin sitten SP:n ja ministeri Iiro Viinasen päätöksellä. Omasta rahasta luopuminen sopii kolmanneksi askeleeksi foxtrotissa.

Rahnin mukaan ”Suomi oli ollut mukana integraatiossa vain puoliksi”, ja vasta liittyminen yhteisvaluuttaan teki meistä täysvaltaisia ja muiden kanssa tasavertaisia. Hänen mukaansa EU:n keskuspankin rahapolitiikka on sopinut hyvin Suomen talouden intresseihin. Toistakin näkemystä esiintyy, varsinkin niiltä, jotka vertaavat Suomen menestystä(?) euron ulkopuolelle jääneeseen Ruotsiin samalta ajalta. Ansion antaminen EU:n rahapolitiikalle Suomen elpymisestä on toki relevantti mielipide, mutta asian voi nähdä toisinkin.

Rehn kiittelee myös toimenpiteitä työmarkkinoiden joustavuuden lisäämiseksi, ja kilpailukykysopimusta (Kiky), joita hän luonnehtii myös ”rahaliitossa pärjäämiseen tarvittavaksi yhteistyökyvyksi”. Onko tässä tahaton freudismi, sen jätämme arvioimatta.

Rehn korosti myös EU:n ulottuvuutta aatteellisena yhteisönä: Vakaus, liberaali demokratia ja maailmankaupan avoimmuus olivat EU:n periaatteita alusta asti. Eräiden valtioiden, kuten Kiinan, USA:n ja Venäjän nyttemmin virinneen pyrkimyksen suojella nationalistisesti kansallisia talouksiaan hän koki haittana.  Euro-alue on Rehnin mukaan EU:n taloudellinen ydin ja ehto koko yhteisön menestykselle.

Rehn toisti ajatuksensa, ettei sivustakatsojan rooli ole Suomelle kannattava valinta, vaan EU:n mahdollisimman hiriötön toiminta on meidänkin etumme. Suomi on pieni ja suhdanneherkkä talous, hän muistuttaa. Emme ylläty, että pankkiunionin edistyminen saa Rehniltä hyväksynnän.

EU:n ja euroalueen akuutteina haasteina Rehn mainitsi ilmastonmuutoksen, maahanmuuton ja kauppapoliittiset kehitystendenssit, joista hän ei erikseen korostanut maailmalla nousevaa protektionismia.

1 Comment

  1. Pekka Kemppainen
    31.8.2018 04:14

    Miksei kukaan kommentoi Olli Rehniä ja Suomen Pankkia? -Jaa ettei täysin virattomiin tuhlata mustetta. Brysselin kirjeenvaihto-osastoksi riittäisi kevyempikin organisaatio.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Scroll to top