Onko juhlat ohi?

EU:n tuore talouden kasvuennuste tälle vuodelle lupailee huonompia aikoja. Ruotsissa monille kunnille alkaa valkenemaan vuoden 2015 siirtolaisinvaasion aikana tehtyjen ratkaisujen taloudelliset seuraukset. Suomessa tilanne on tältä osin vielä vähällä keskustelulla.

EU-komission tuoreessa jäsenvaltioiden kasvuennusteessa povataan synkkeneviä aikoja mm. sekä Ruotsille että Suomelle. Ruotsin talouskasvun odotetaan jäävän tänä vuonna 1,4 prosenttiin ja Suomen ainoastaan muutamaa kymmenystä korkeammalle. Näillä kasvuluvuilla päästään Ruotsissa sijalle 6 ja Suomessa sijalle 8 sieltä huonoimmasta päästä tarkasteltuna. Korkeinta talouskasvu on Maltalla. Puola, Unkari, Slovakia ja Irlanti sijoittuvat ennusteessa myös kärjen tuntumaan.

Ruotsin budjetti näyttää jäävän enää juuri ja juuri ylijäämäiseksi, kun Suomen budjetti painuu jo miinuksen puolelle. Romanian ja Ranskan ennustetaan tänä vuonna ylittävän EU:n kolmen prosentin säännön budjetin alijäämän osalta. Ennuste Romanialle on 3,5 prosenttia miinuksella. Muita selvästi alijäämäisiä valtioita tälle vuodelle on ennusteen mukaan mm. Italia, Espanja, Unkari ja Puola. Hollanti, Luxemburg, Malta ja Saksa keikkuvat yhden prosentin tuntumassa tai vähän päälle. Ainoastaan Kypros erottuu joukosta 3:n prosentin ylijäämällä.

Monissa jäsenvaltiossa talouskasvu lepää pitkälti lähinnä kotimaisen kulutuksen varassa. Näin myös Suomessa.

Tilanne ei Suomen osalta näytä hyvältä. Uutisoimme aiemmin Suomen kuntien huonosta taloudellisesta tilanteesta, missä JHL esitti uudelle hallitukselle vaatimuksia kuntien vakavien rahoitusongelmien ratkaisemiseksi. Liitto totesi tiedotteessaan, että moinen kuntien kestämättömätön taloustilanne johtuu mm. Sipilän hallituksen tekemistä huomattavista leikkauksista kuntien rahoituspohjaan, sekä epäonnistuneesta sote- ja maakuntauudistuksesta.

On epäselvää onko näissä laskelmissa vielä huomioituna kuntien tulevat velvoitteet kuntapaikan saaneiden turvapaikanhakijoiden kustannusten kattamiseksi kunnan omasta pussista. Valtiolta kunnille myönnetty taloudellinen tuki on vain muutamalle ensimmäiselle vuodelle.

Tästä syystä turvapaikanhakijoiden nopea integrointi ja työllistyminen olis erittäin tärkeää ottaen huomioon jo pelkästään investoinnit kotoutukseen ja koulutukseen näiden henkilöiden kohdalla. Mikäli kunnnat eivät tässä työllistämisessä onnistu, tulee kunnille rasitteeksi jatkossa kustantaa näille kuntapaikan saaneille turvapaikanhakijoille myös tulonsiirrot erilaisten tukien muodossa. Tämä luonnollisesti myös heikentää kuntien rahoituspohjaa kasvaneina menoina ja saamatta jäävinä verotuloina.

Ruotsissa tilanne monissa kunnissa on taloudellisesti melko samanlainen kuin Suomessa. Ruotsissa kuntien heikkoon taloudelliseen tilanteeseen vaikuttaa myös se, että suuren siirtolaisaallon myötä 2015 saivat kunnat Ruotsissa huomattavaa valtiollista tukea integraatioon mm. koulutuksen, terveydenhuollon ja työhön ohjaamisen järjestämiseksi kuntiin vastaanotetuille turvapaikanhakijoille. Tämä huomattava valtiollinen tuki innosti monia jo silloin taloudellisesti heikoilla olevaa kuntaa ottamaan vastaan huomattavan määrän näitä siirtolaisia.

Nyt näyttää siltä, että jonkinlaisen tienaamisen innossa saattoi päästä unohtumaan, että ruhtinaallinen valtiontuki oli tarkoitettu vain tilapäiseksi, että kunnat pääsisivät alkuun. Puhutaan jopa taloudellisten raporttien ”parantelusta” todellisen tilanteen peittämiseksi. Ja nyt on arki ja todellisuus koittanut.

Tilanne on paikoin päässyt erittäin huonoksi ja mm. Laxå, Åmål, Filipstad ja Vilhelmina alkavat olemaan todella ahtaalla. Selvitäkseen nämä kunnat joutuvat leikkaamaan hyvinvoinnista mm. vanhustenhoidon ja terveyspalvelujen osalta. On melko hämmentävää kun monien poliitikkojen suulla edelleen kuulee puhuttavan talouskasvusta ja hyvinvoinnista, kun vastaavia heikkoja ”talouden madonlukuja” tulee vastaan varsin usein niin monessa eri yhteydessä nykyisin.

Edellisen hallituksen kyvyttömyys tuottaa tilastotietoa samaisen Suomeen kohdistuneen siirtolaisinvaasion turvapaikkaprosessista aiheutuneista kokonaiskustannuksista valtiontaloudelle ei myöskään lupaile hyvää Suomelle hyvinvointivaltiona tulevaisuudessa. Nykyinen hallitus on monien kynnyskysymysten äärellä. Miten turvata Suomen hyvinvointi lienee yksi tärkeimmistä?

Tavallisen ihmisen arjessa velaksi eläminen loppuu, kun velan takaisinmaksukyky loppuu ja samoin on asiat myös valtiollisella tasolla. Kreikan mittavat tukipaketit tuskin ovat kovin monelta vielä unohtuneet. Viimeistään silloin kun valtiolta loppuu se velan takaisinmaksukyky, selviää ne valtion todelliset ”madonluvut”. Valtion kasvanut kiinteän omaisuuden myyminen viime aikoina ei tässä yhteydessä ennusta hyvää Suomen kansan hyvinvoinnille.

5 Comments

  1. petterinen
    8.5.2019 14:13

    Riippuu keiden juhlat ja millaiset ovat edes olleet pystyssä. Tällaisena tavallisena duunarina ja nöyränä veronmaksajana ei mitään juhlia ole ollutkaan, veroja verojen päälle ja vapaapäivistä tingitään pakollisilla lisätyöpäivillä sekä lestapaskan kinkypäivillä, ei juhlita,ei! Olisi edes verorahat menneet Suomalaisten hyvinvointiin niin voisi olla tälläkin hetkellä pirteämpi olo mutta saatanan ählämien luxus-elämään kipattu nekin rahat!
    …Nyt jos vielä jatkan niin voipi tulla sellaista rumempaa tekstiä, joku herkempi demari voisi ruveta vaikka itkemään..

    Vastaa
  2. Tehdäänkehitysmaayhdessä
    8.5.2019 14:32

    Kiitos suvakit,idiootit ja rahanahneet maanpetturit. Kun ed. mainituilla ei ei äly ja ymmärrys riitä syy ja seuraus logiikkaan, niin kärsitään sitten koko kansakunta . Paljon paskaa luvassa tulevaisuudessa….

    Vastaa
    1. Terminaalivaihe
      9.5.2019 00:35

      Itsellä kaksi nuorta lasta. Joten mielessä siintää ajatus muutosta pois. Ajtuksen kohteena on Kanada. Eihän sekään ole entisensä, mutta silti paljon parempi vaihtoehto. Kamalahan se on jättää rakastamansa isänmaa taakseen, mutta fiilis on että täältä on päästävä pois, ja äkkiä. Tilanne tulee pian eskaloitumaan todella pahaksi Suomessa, ja euroopassa. Ainut mieluisa ja järkevä kohde on juuri Kanada. Suhteellisen kaukana tästä aikapommista, mutta kuin olisi kotona.

      Vastaa
  3. Velaksi eläminen loppuu
    8.5.2019 21:58

    Se jolla on maksettu talo, autot ja rahaa käytettävissä 100 000e, se selviää. Nyt on aika jolloin pitää päästä veloista eroon. Vuoden päästä on sellainen konkrssiaalto että ihmiset ei vielä arvaakkaan.

    Kun meille rakennetaan koko ajan uusia asuntoja ja ihmisiä jotka omistavat vanhat, kuolee pois, niin tulee tilanne että pankit tarvitsevat lisää vakuuksia asuntolainen takeiksi. Ihan vain siitä syystä että asuntojen arvo romahtaa sen 30-50%. Kuka lähtee takaamaan kaverille lainaa jos sillä ei ole edes mahdollisuutta maksaa sitä takaisin? Vähissä ovat lisätakaajat.

    Niin että, asiat kuntoon ja mahdoliset maksusuunnitelmat pankkeihin päivittämään. Muuten keinotelijat ostavat asunnot 50e/neliö. Mutta en minäkään nistä enempää maksa.

    Vastaa
    1. Falldown
      9.5.2019 00:46

      Puhut asiaa. Näin on jo tapahtunut osittain. Sijoitisasuntojen arvot putoavat ympäri suomen kohisten. Välittäjät toki yrittää pitää hintoja samassa, mutta ne sukeltaa päiväpäivältä alemmas. Jos on velkarahalla bygannyt omakotitalon, niin se on kammottava asia. Tunnen monia jotka maksaa pankille huimia lyhennyksiä. Samaan aikaan ei muuhun jää rahaa. Harrastukset ovat jääneet, niin aikuisilta, kuin lapsiltakin. Vain surkeapalkkaista pätkävuokraduunia on nollatuntisoppareilla tyrkyllä. Onneksi itse aikanaan osasin aavistaa tän. Myin osakehuoneistot, ja maksoin velat pois. Nyt seuraan sivusta.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Scroll to top