Onko konsulttivirka palkkio poliittisen uran aikana tehdystä?

Kun Elinkeinoelämän Keskusliitto EK piti puoluejohtajille vaalipaneelin, toimittaja Marja Sannikan ohjastaessa keskustelua, nousi esiin vanha mutta ei vanhentunut teema Venäjän ja EU-maiden kaasukaupoista. Aihe on puhuttanut koko maailmaa, USA:ta myöten, ja ilmiö on perua Saksan sosialidemokraattisen liittokanslerin Willy Brantin ajoilta, jolloin Saksan Liittotasavalta lipesi lännen riveistä suhteessa silloiseen Neuvostoliittoon, nykyiseen Venäjään.

Ilmankos SDP:n Eero Heinäluoma hiiltyi Jussi Halla-ahon vastaukseen Sannikalle (videolla), hänen kysyessä EU:n populistipuolueiden Venäjä-kytköksistä. Halla-aho nosti esiin Suomen demarit, ja näiden kanssaköymisen mm. Venäjän valtion politiikan välikappaleena toimivan Gazpromin kanssa.

Kun Neuvostoliitto romahti elokuussa 1991 pääasiassa omaan mahdottomuuteensa, mutta myös maailman finanssipiirien avittamana, Venäjä vapautui kaveeraamasta vain ulkomaisten aateveljien ja -siskojen kanssa, mutta sosialidemokraattisen veteraanipoliitikon Paavo Lipposen löytäessä ”Pietarin-tien”, touhuttiin vielä aate-pohjalla.

Lipposen sukupolven ”uuden idänpolitiikan” avaajat olivat kuitenkin jo silloin -nykyajan tapaan- kaikista puolueista. Kokoomuslaisia nimiäkin muistetaan, myös edesmenneitä, ja KGB-jäärä Viktor Vladimirovin nuori kaarti nousi nopeasti teinipoliitikoista ministerien joukkoon, ilman pelleilyjä työryhmissä Säätytalolla. 1900-luvun suomalaisista poliitikoista hyvin harva oli kuuro Kremlin seireenien kutsuille. Veikko Vennamo tulee mieleen, eikä montaa muuta.

EK:n eurovaalitentissä Vennamon vanhan puolueen perinyt Jussi Halla-aho otti siis perinteisen kannan itä-suhmurointiin, saaden tukea Vihreiden Heidi Hautalalta. -Ei niin tavallinen tilanne. Eero Heinäluoma kuitenkin seisoi puolueensa vielä esiinkaivelemattoman menneisyyden takana, ollen silminnähden kiukuissaan.

”Luurankoja kaapissa” on poliittisena terminä Suomessa tuontitavaraa. Sen lanseerasi USA:ssa opiskellut ja sikäläisiä sanontoja ymmärtävä SDP:n silloinen puoluesihteeri Erkki Raatikainen jo puolisen vuosisataa sitten. Sanonta on jäänyt sittemmin vähemmälle käytölle, mutta Raatikaisen entisellä puolueella ovat kaikki luurangot hyvässä jemmassa, ja matkan varrelta on kerätty lisää.

Neue Ostpolitik, Nordstream, ja miksi Saksa on Venäjän taskussa

2 Comments

  1. Puolueeton
    16.9.2020 09:46

    Miksi Suomi ei voisi käydä kauppaa itäisen suurvallan kanssa tai toimia välittäjänä muiden valtioiden kaupoissa? Halla-aho on muuttunut muutamassa vuodessa tyypilliseksi suomalaiseksi poliitikoksi. Ensin puolustaa sananvapautta ja nyt on alkanut sensuroimaan tietoa, jonka pelkää tiedon vahingoittavan puolueen kannatusta. Halla-ahon russofobia pistää myös silmään. Mutta olisi Halla-aho kuitenkin parasta pääministeriainesta latteiden suomalaisten poliitikkojen joukossa. Persujen kannattajat ovat kuitenkin hiukan heikkotasoista väkeä ja valitsevat yhtä yksinkertaisia kansanedustajia, vaikka listoilla oli erinomaisiakin valittaviksi. Olisi suuri tarve, että näitä olisi joukoin jakamassa järkeviä kommentteja eduskunnassa ja tvssä. Sinisiin olisi voinut häipyä suurempikin joukko.

    Historiasta pitäisi muistaa, että Suomella on aina mennyt hyvin, kun suhteet Venäjään ovat olleet hyvät ja erityisen hyvin, jos Venäjälläkin on samaan aikaan mennyt hyvin. Suomessa on ollut rauhan aikaa, kun Venäjä on huolehtinut Suomen puolustuksesta. Jos siitä on huolehtinut joku muu suurvalta (Ruotsi suurvalta-aikoinaan 600 vuotta tai Saksa viime vuosisadan alun), suomalaiset ovat joutuneet sotimaan. Nyt natoliittolaisena on sijoitettava kymmeniä miljardeja lentoaseeseen eikä mene muutenkaan länsimaiden velkataloudessakaan hyvin.
    Kirjoitusta ei laatinut putintrolli vaan historiaa seurannut.

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      16.9.2020 13:50

      Suomella on maa-armeija, jollaista ei enää ole useallakaan NATO-maalla. NATO siis tarvitsee Suomea, eikä sinne ole pääsymaksua. Kuitenkin meiän tollot ostaa kalliit lentsikat? Nykyaikaisessa sodassa Suomen iltatilaa puolustetaan NATO-kentiltä: Tanskasta, Norjasta ja Saksasta. Kun koneet on järkevää sijoittaa sinne jo rauhan aikana, miksi niiden pitää olla Suomen väreissä?

      Suomi tukeutui 1919-40 Englantiin, josta ei ollut apua. Saksa, joka ei ollut Merkelen Saksa, otti Suomen suojiinsa kesälläö 1940 ja turvatakuuta riitti vuoteen 1944, jolloin suomalaiset itse katkaisivat sopparin. UKK:n #elämäntyö oli pitää Venäjä poissa täältä. Siksi oli tämä #puolueettomuus josta pidettiin ääntä. Jatketaan vaan Urkin linjalla.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top