Onko Suomen ev. lut. kirkko mennyttä – jäsenmäärä laskee kiihtyvää tahtia

Vuoden 2018 lopussa vain hiukan reilu 69 % suomalaisista kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Vielä 1980-luvulla, ennen EU-aikaa,  yli 90 % suomalaisista oli luterilaisen kirkon jäsen.

Suomen väkiluku oli vuoden 2018 lopussa tilastokeskuksen tietojen mukaan 5 517 919. Kirkon tilastotietojen mukaan ev. lut. seurakunnan jäseniä heistä oli 3 848 191. Päätimme tilastojen avulla selvitellä mistä muutos voisi johtua.

Alkuun pieni pala historiaa. Vuonna 2000 oli kirkon jäsenmäärä 4 405 026 ja nyttemmin 18 vuotta myöhemmin 3 818 191, vaikka väkiluku on kasvanut. Jäseniä on siis kadonnut hurjat 586 635 väestönkasvusta huolimatta. Tämä tarkoittaa siis tällä aikajaksolla tarkasteltuna n. 32 500 jäsenen vähenemistä keskimäärin vuosittain.

Tarkasteltaessa kuluvan vuoden tilastoja verrattuna edellsiseen vuoteen, näyttää tahti olevan kiihtymään päin. Vuonna 2018 kesäkuun lopussa oli muutos 16485 ja kuluvana vuonna 20412, kasvua siis lähes 24% edellisvuoteen verrattuna.

Muutokset 2018 – 2019

Lähde: Kirkon tilastot

Kirkon oman ennusteen mukaan vuoden 2035 paikkeilla enää alle puolet kuuluvat kirkkoon ja samalla alittuu 3 000 000 jäsenen rajapyykki.

Varsinkin eronneiden versus liittyneiden ja kastettujen versus kuolleiden kohdalla luvut ovat suuria. Niitä on siis syytä tarkastella tarkemmin, jotta saamme kuvan kehityksen suunnasta.

Syntyvyys ja kuolleisuus

Vuonna 2018 syntyi tilastokeskuksen tietojen mukaan suomessa 47577 lasta. Heistä kuitenkin ainoastaan reilu 64% 30892 kastettiin kirkoon. Vastaavasti tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 kuolleita oli 54 527 ja heistä 44706 82% kuului kirkon tilastojen mukaan kirkkoon. Näissä luvuissa on merkittävä ero kirkon kannalta tarkasteltuna.

Yhtenä selittävänä tekijänä kastettujen osalta on ulkomaalaisten osuus kansalaisista. Useat maahanmuuttajat kuuluvat jonkin muun uskontokunnan edustajiin. Erityisesti suurissa kaupungeissa tämä ulkomaalaistaustaisten osuus näkyy kastettujen luvuissa.  Kirkolta saamiemme tiedon mukaan Helsingissä kastetaan vain noin puolet syntyneistä, kun taasen toisaalla lähes kaikki.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vuoden 2018 lopussa 402 619 ulkomaalaistaustaista henkilöä, mikä oli 7,3 prosenttia koko väestöstä. Ensimmäisen polven eli ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia oli 335 414 ja toisen polven eli Suomessa syntyneitä 67 205.

Ulkomaalaistaustaisten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Ulkomaalaistaustaisten määrä Suomessa 1990–2018

kuva: tilastokeskus

Afrikkalaistaustaisten osuus suurenee toisessa polvessa

Vuoden 2018 lopussa ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisista eurooppalaistaustaisten osuus oli yli puolet (55 prosenttia). Aasialaistaustaisten osuus oli 29 ja afrikkalaistaustaisten osuus 11 prosenttia.

Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista eurooppalaistaustaisten osuus oli 48 prosenttia, aasialaistaustaisten osuus 27 ja afrikkalaistaustaisten osuus 22 prosenttia. Afrikkalaistaustaisten osuus ulkomaalaistaustaisista on kaksinkertainen toisessa polvessa.

Kirkosta eronneet ja liityneet

Kirkosta eroaminen kiihtyi erityisesti 1990-luvun lopulla suomen liityttyä euroopan unionin jäseneksi. Vaihtelua vuosittain on runsaasti, mutta taso on pysynyt korkealla. Tilastojen mukaan kirkon jäsenmäärä vähenee 2000-luvun alusta lähtien n. 60 000:lla vuosittain.

Kuva: Kirkon tilastopalvelu

Tämän syitä haettu milloin poliitikko Päivi Räsäsen lausunnoista, kirkon kannasta homo-liittoihin ja suhtautuminen maahanmuuttajien avustamiseen. Kirkolliveron korkeus ja sille saatu vastine on myös ollut vahvasti esillä. Yksi syy kuitenkin näyttää myös olevan kaupunkilaistuminen ja muuttoliike asutuskeskuksiiin, johon erityisesti maahanmuuttajat pyrkivät asumaan.

Suomen väestö keskittyy entistä enemmän suuriin asutuskeskuksiin. Neljässä suurimmassa kunnassa (Helsinki, Espoo, Tampere ja Vantaa) asuu lähes neljännes väestöstä.21 Vuoden 2012 lopussa luterilaisen kirkon jäsenmäärä oli noin 4 146 056. Tästä lukumäärästä lähes 937 500 asui Helsingin tai Espoon hiippakunnissa. Yli viidennes koko kirkon jäsenmäärästä kasautuu siis kahteen hiippakuntaan. Tämän vuoksi pääkaupunkiseudun uskonnollinen kehitys vaikuttaa suuressa mittakaavassa siihen, millaisiksi koko maan kirkkoon sitoutumista koskevat tunnusluvut muotoutuvat, toteaa Hanna Salomäki, Leikkauspintoja kirkon jäsenyyteen julkaisussa.

Tämän perusteella on pidettävänä todennäköisenä, että luterilaisen kirkon alamäki tulee vain ennestään kiihtymään. Tämän osoittaa myös kuva vieraskielisen väestön lisääntymisestä.

Väkiluvun muutos äidinkielen mukaan 1981–2018:

Väkiluvun muutos äidinkielen mukaan 1981–2018

Kuva: Tilastokeskus

Ehkä kymmenisen vuoden kuluttua oma kielemme on harvinaista kuultavaa, erityisesti vihreitä arvoja ajavissa kaupungeissa?

1 Comment

  1. Seppo
    2.8.2019 23:09

    Kyllä haen eroa ev lut kirkosta ellei Puna pappi Toiviainen, kalja kaisa, mäkinen ja yms hae eroa kirkosta tai niitä ei eroteta ja muutenkin ev lut on hylännyt tärkeän sanoman kristillisestä sanomasta. Ev lut menee tämän maailman lumoissa se ei enää seuraa raamatun oppia

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Scroll to top