Opposition yhteinen sävel: Hallitus soittaa pahasti nuotin vierestä, -tuhlailun on loputtava

Eduskunnassa käydyssä joka syksyisessä oppositiopuolueille ennen muuta varatussa varjobudjettikeskustelussa kävi ilmi, että suuri vedenjakaja on veroissa, eli hallitus korottaa veroja ja oppositio laskisi niitä.

Perussuomalaiset

Suurimman oppositiopuolueen ryhmänjohtajan -Perussuomalaisten- Ville Tavion mukaan PS ei halua enää veronkorotuksia vaan esimerkiksi polttoaineverojen laskemista. Myös ylivelkaantuminen pitää lopettaa. PS:n mukaan pääministeri Sanna Marinin hallitus, sen sijaan,että se tukisi Suomea ja suomalaisia lähettää vero- ja velkarahat Afrikkaan.

Perussuomalaiset haluaisivat myös puolueellisena pitämänsä Ylen rahoitusta pienentää eli pudottaa Yleveroa noin neljänneksellä. Yrityksiä PS tukisi ottamalla käyttöön ns. Viron mallin jossa yritysten voitoista ei perittäisi veroa jos ne laitetaan investointeihin.

Perussuomalaiset jättäytyisivät pois EU:n tukipaketista, jolloin valtio säästäisi noin 4 mijardia euroa. Tällä tavoin myös osaltaan estettäisiin Euroopan Unionin muuttuminen tulonsiirtounioniksi.  Vastenmieliseksi ja vastustettavaksi PS kokee myös EU:lle kaavaillun vero-oikeuden. Muoviverosta on jo puhuttu. Perussuomalaisten mielestä Suomen on säästettävä myös siten, että vähennetään tuntuvasti niin sanottua houkuttelevuutta pyrkiä kolmansista maista Suomeen. Sen sijaan valtion tulisi auttaa esimerkiksi ulosottoon joutuneita kansalaisiaan. Ulkomaankauppaa PS edistäisi mm.alentamalla väylämaksuja.

Kokoomus

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Timo Heinonen syytti aluksi hallitusta siitä, että se ei ole tarttunut vakavasti työllistämiseen mutta velkaa on kyllä otettu enemmän kuin koskaan. Ja vaikuttaa siltä,että hallitus lisää velanottoa niin kauan kuin sitä vain saa. Heinonen vakuutti,että Kokoomuksen esittämillä toimilla saataisiin peräti 120 tuhatta uutta työpaikkaa. Yhtenä merkittävimpänä keinona tuohon pääsemiseksi Kokoomus esittää veronkevennyksiä kaikille.

Kokoomus haluaisi korottaa ”kotitalousvähennystä” nykyisestä 2250 eurosta aina 5000 euroon per talous, jolla se uskoo olevan merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Jos kotitalousvähennys sataisi lähinnä ikäihmisten laariin niin Kokoomus haluaa jakaa myös toiseen päähän, eli puolue haluaa alentaa varhaiskasvatusmaksuja.

Kokoomus vastustaa ennen muuta Vasemmistoliiton tavoitetta oppivelvollisuuden korottamiseksi niin, että kaikkien olisi käytävä vähintään II:n asteen koulutus. Heinonen sanoi mm., että ”ei kannettu nuori koulussa pysy”.

Heinonen kertoi lisäksi, että Kokoomus haluaa koulutettavaksi nykyistä enenmmän hoitajia ja opettajia. Kokoomus oli myös antanut varjobudetilleen melkeinpä taivaallisen nimen eli  ”Toivon Polku”.

Kristillisdemokraatit

Päivi Räsänen joka piti KD:n ryhmäpuheenvuoron puolueensa varjobudjetista myönsi alkuun, että tällaisen kriisin keskellä on perusteltua ottaa velkaa. Mutta Räsänen pahoitteli samaan hengenvetoon, että hallitus ei kuitenkaan ole saanut aikaan työllisyystoimia.

Veronkiristysten sijaan Kristillisdemokraatit tarjoavat veroelvytystä eli verojen, kuten esimerkiksi polttoaineveron laskua. KD:n mielestä myös palkansaajien verotusta on kevennettävä. ALV:n alarajaksi KD esittää 20 tuhatta euroa.

Sen sijaan Kristilliset haluaisivat sokeriveron, jonka tuotoksi puolue on laskenut 250 miljoonaa euroa. Lapsiperheille Kristillisdemokratit antaisivat ensi vuonna kertakorvauksena 1000 euroa. Lisää rahaa pitäisi käyttää myös opettamiseen mutta Räsäsen mukaan II:n asteen koulutuksesta ei saa tehdä pakollista. Kaikkein köyhimpiä kristilliset tukisi tukemalla ruuanjakajia, jotta suurimmissa vaikeuksissa olevatkin selviäisivät. Myös KD PS:n tavoin sanoo ei EU:n elvytyspaketille. Suomen Itsenäisyyden Juhlarahastolta Sitralta kristilliset ottaisivat varat suoraan yritysten tukemiseen.KD:n laskelmien mukaan heidän esityksensä tuottaisi 100 tuhatta uutta työpaikkaa.

Liike Nyt

Harry Harkimo Liike Nytin johtaja ilmaisi alkajaisiksi huolensa siitä miten lapsemme ja lasten lapsemme joutuvat maksamaan Marinin hallituksen ottamat ennenkuuumattomat velat. Hallituksella on Harkimon mukaan vastuu työllisyydestä mutta tuota vastuuta hallitus ei ole kantanut.

Työllisyystoimien tehostamiseksi Liike nyt lisäisi tuntuvasti paikallista sopimista ja ottaisi työntekijöiden edustuksen yritysten hallituksiin.

Liike Nytille käy pääministerin esittämä neljän päivän työviikko mutta sillä edellytyksellä, että viides päivä käytetään koulutukseen. ”Hjalliksen” mielestä epävarmuus Suomen politiikasta estää investoinnit tänne, eikä Harkimon mukaan myöskään puheet pääomaveron muuttamisesta progressiviseksi ole omiaan lisäämään investointihalukkuutta Suomeen. Puolue katsoo myös,että hallituksen tapa siirtää asioita työryhmiin on vastuun kiertelyä. Myöskään pienimmän oppostiopuolueen mielestä työllisyyden kohentaminen ei ole Marinin hallitukselle ykkösasia.

Harry Harkimon vaatimus on, että yritykselle on luotava inevestointeihin mahdollistava ilmapiiri. Hän myös muistutti, että ei työllisyytta auta se, että lisätään työvoimaa ellei ole niitä työpaikkoja joihin ihmiset työllistyvät.

Hallitus

Keskustalainen valtiovarainministeri Matti Vanhanen lyttäsi oppostion varjobudjetit tylysti ja vieläpä ylimielinen virne naamalla, joka tietysti oli asiatonta. Vanhasen mukaan oppostiolla ei ole yhteistä linjaa, eikä tästä oppositiosta olisi muodostamaan hallitus, koska monissa asioissa esimerkiksi Perussuomalaiset ja Kokoomuslaiset ovat aivan eri linjoilla. Pääministeri Sanna Marin sentään myönsi jotakin,kun hän erikseen vastauspuheenvuorossaan mainitsi, että ”Tietenkin Liike Nytin edustaja Harkimo on siinä oikeassa, että ei sillä työllisyyttä paranneta, että lisätään työvoimaa ellei työpaikkoja ole”.

Kaiken kaikkiaan varjobudjettikeskustelusta jäi se kuva, että kovin kovin kaukana ovat hallituspuolueet ja oppositio toisistaan. Mutta niin kuin on jo jokseenkin sata vuotta nähty niin hetken takaisista ”vihollisista” on seuraavien vaalien jälkeen tullut toisiaan puolustavia hallituskumppaneita, se on ehkä nurinkurisen tuntuista mutta siinä on Suomen demokratian suuri voima.

Seppo Huhta