Päivi Nergin toimintaa koskevaa kantelua ei tutkita

Lue kantelu ja vastaus:

Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle 4.2.2019

Kantelu koskee ajallisesti Päivi Nergin toimia koko siltä ajalta jolloin hän toiminut sisäminsteriön kansliapäällikön tehtävissä nykyisen hallituskauden aikana.

Taustaselvitys

Syksyllä 2015 Suomen Ruotsin vastaisen rajan yli tuli yli 30.000 henkilöä hyvin lyhyen ajan sisällä kenenkään estämättä. Heidät ohjattiin suoraan siviiliväestön sekaan huolimatta siitä, että poliisilla oli varmaa tietoa siitä, että joukossa oli sekä sotilaskoulutukseen saaneita henkilöitä, sotatila-alueilta lähteneitä mahdollisia sotarikollisia ja myös jihadisteja, eli terroristeja. Ainoastaan se kuinka paljon näitä hyvin vaaralliseksi luokiteltavia henkilöitä silloin tuli rajan yli on ollut poliisille mahdotonta selvittää.

Tässä vaarannettin kansallinen turvallisuus täysin yksiselitteisesti. Samoin vaarannettiin myös kaikkien suomalaisten oikeus turvallisuuteen ja koskemattomuuteen.

Ihan vertailun vuoksi, jotta asia varmasti tulee ymmärretyksi on Suomen puolustusvoimien rauhanajan miesvahvuus n. 12.000 henkilöä, joita on palkattuna kotimaan tehtävissä. Näistä n. kolmasosa on siviilejä tai siviilikoulutuksen saaneita. Lisäksi varusmiehiä puolustusvoimat kouluttaa vuosittain 22 000. Nämä yhteensä tekevät 34.000 ja rajan yli tuli silloin yhteensä hieman yli 32.000 henkilöä joista valtaosa oli nuoria miehiä, hyväkuntoisia miehiä.

Vaikka matkustaminen Schengen-alueen sisällä on eurooppalaisille vapaata, ei se tarkoita sitä, että se olisi alueen ulkopuolisille henkilöille vapaata.

Vaikka kuulemme Schengen-alueeseen ulkorajojen valvonnan osalta, ei se millään lailla sulje pois tehostettua rajavalvontaa kansallisella tasolla.
Valtiot voivat palauttaa rajatarkastukset tilapäisesti, jos yleinen järjestys tai kansallinen turvallisuus sitä edellyttävät (Schengen-sopimus). Näin teki esimerkiksi Suomi kesällä 2005 yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailujen aikana

Meillä on kansallinen turvallisuus ollut vaarannettuna yhtäjaksoisesti vuodesta 2015 ilman, että siihen on reagoitu lakien edellyttämällä tavalla.

Dublin-sopimus ei oikeuta henkilöä matkustamaan lukuisien turvallisten maiden läpi Suomen rajalle vaatimaan turvapaikkaprosessin käynnistämistä. Suomi on omalta osaltaan noudattanut Schengen-sopimusta ja turvannut oman Suomen Venäjän vastaisen Euroopan Unionin ulkorajan. Tämä on kaikkien Scengen-alueen maiden velvollisuus turvata Schengenin ulkorajat.

Kun Suomen rajalle saapui syksystä 2015 alkaen muutaman kuukauden sisällä ne yli 30.000 henkilöä, jotka kaikki vetosivat turvapaikan tarpeeseen, oli vain murto-osalla henkilöllisyystodistuksia esittää viranomaisille.

Jos henkilötietoja ei ole esittää väittämänsä tueksi, on mahdotonta selvittää onko henkilö soluttuatumassa maahan rikollisin aikomuksin. Asiaa on perusteltu sisäministeriön taholta niin, että sotaa pakenevalla ei välttämättä ole ollut aikaa etsi henkilöllisyystodistusta mukaansa matkalle. Jos henkilöllisyystodistusta ei ole mukana, niin on mahdotonta todentaa, että henkilö pakenee sotaa tai vainoa joltain tietyltä alueelta.

Kansliapäällikkö Päivi Nerg esiintyi televisiossa alkuvuodesta 2016 ja valehteli julkisesti, että kaikkien maahan saapuneiden henkilöllisyys olisi ollut viranomaisten tiedossa.

Kansliapäällikkö Nerg kävi myös vuonna 2016 neuvottelemassa vieraan valtion kanssa koko kansaa koskevista asioista. Viranhaltijalla ei ole kansan antamaa mandaattia neuvotella vieraan vallan edustajien kanssa.

Sisäministeriön kansliapäällikön viranhaltijalla tulee olla tehtävää edellyttävä ammattitaito. Sisäministeriltä tätä ei edellytetä.

Selvitettävät rikokset ja syyttäjälle edelleen ohjaaminen prosessin käynnistämiseksi joihin taustatietojen perusteella Päivi Nergiä voidaan suoraan todeta tai epäillä syyllistyneen

  • 1. Julkinen valehtelu vuonna 2016, joka on todistettavasti yksiselitteisesti ristiriidassa viranomaisten julkisuuteen antamien tietojen osalta maahan 2015 päästettyjen paperittomien henkilöiden henkilötietojen osalta.
  • 2. Omien toimivaltuuksien ylittäminen kansliapäällikön viranhaltijana esiintyessään julkisesti kansallista turvallisuutta koskevassa asiayhteydessä, sekä edustaessaan Suomen kansaa vieraan valtion kanssa käydyissä neuvotteluissa vuonna 2016 Irakissa.
  • 3. Tilanne edellytti vuonna 2015 maahan vyöryvän invaasioksi tulkittavan ihmisvyöryn osalta ilmiön tunnistamista kansallista turvallisuutta uhkaavaksi asiaksi. Päivi Nergin olisi sisäministeriön kansliapäällikön roolissa pitänyt olla ammattitaitonsa puolesta kykenevä tunnistamaan tämä tosiasia ja ohjeistaa tämän pohjalta silloista sisäministeriä, poliisia, rajavartiolaitosta ja muita asiakokonaisuuteen liittyviä sidosryhmiä ryhtymään viipymättä kansakuntaa suojaaviin toimiin.

Euroopan Unionin lainsäädäntö ei olisi ollut este tälle. Jokaisella jäsenvaltiolla oli silloin ja on yhä edelleen oikeus tehdä omat ratkaisunsa kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Päivi Nergin rooli sisäministeriön kansliapäällikön ominaisuudessa on ollut avainrooli koskien maan sisäistä turvallisuutta.

Julkisuudessa esillä olleiden ja sitä kautta todistettavasti olevien rikollisuuksien lisäksi tulee selvittää Päivi Nergin syyt ja motiivit toiminnalleen näinkin vastuullisessa tehtävässä.

Lisäksi tulee selvittää täyttikö Päivi Nerg sisäministeriön kansliapäällikön ominaisuudessa tiedottamisvelvollisuutensa silloiselle sisäministeri Orpolle yllä mainittuna ajanjaksona. Näistä lienee olemassa asianmukaista dokumentaatiota, joista tulisi ilmetä tiedottamisen oikeellisuus suhteessa Suomen lakeihin ja myös suhteessa EU:n lainsäädäntöön tältä osin.

Vastaus:

Viite: 4.2.2019 vireille tullut kantelu
ASIA: Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nergin menettelyä.

Olette yhdessä XXX kanssa arvostellut sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nergin menettelyä vuosina 2015 ja 2016. Katsoitte muun muassa Nergin julkisesti valehdelleen ja ylittäneen toimi-valtuuksiaan. Asianne esiteltiin oikeusasiamies Petri Jääskeläiselle.

Hänen pyynnöstään ilmoitan, että asiaanne ei ryhdytä tutkimaan, koska kantelu koskee yli kaksi vuotta vanhaa asiaa. Eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain mukaan yli kaksi vuotta vanhaa asiaa ei tutkita, ellei siihen ole erityistä syytä. Niistä tapahtumista, johon kantelunne kohdistuu, on kulunut yli kaksi vuotta, eikä kantelunne tutkimiseen ole il-mennyt laissa tarkoitettua erityistä syytä.

Oikeusasiamiehen puolesta / Tarkastaja.

Laki eduskunnan oikeusasiamiehestä:

3 § (20.5.2011/535)

Kantelun käsittely:
  • Oikeusasiamies tutkii kantelun, jos sen kohteena oleva asia kuuluu hänen laillisuusvalvontaansa ja on aihetta epäillä, että valvottava on menetellyt lainvastaisesti tai jättänyt velvollisuutensa täyttämättä taikka jos oikeusasiamies muusta syystä katsoo siihen olevan aihetta.
  • Oikeusasiamies ryhtyy hänelle tehdyn kantelun johdosta niihin toimenpiteisiin, joihin hän katsoo olevan aihetta lain noudattamisen, oikeusturvan tai perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta. Asiassa hankitaan oikeusasiamiehen tarpeelliseksi katsoma selvitys.
  • Oikeusasiamies ei käsittele kantelua, joka koskee yli kaksi vuotta vanhaa asiaa, ellei siihen ole erityistä syytä.
  • Oikeusasiamiehen tulee viivytyksettä ilmoittaa kantelijalle, mikäli asiassa ei ryhdytä toimenpiteisiin 3 momentin johdosta tai sen takia, että asia ei kuulu oikeusasiamiehen toimivaltaan, sen käsittely on vireillä toimivaltaisessa viranomaisessa, siinä voidaan hakea muutosta säännönmukaisin muutoksenhakukeinoin tai muusta syystä. Oikeusasiamies voi samalla ilmoittaa kantelijalle asiassa käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista ja antaa muuta tarpeellista ohjausta.
  • Oikeusasiamies voi siirtää kantelun käsittelyn toimivaltaiselle viranomaiselle, jos se on perusteltua asian laadun johdosta. Siirrosta on ilmoitettava kantelijalle. Viranomaisen on ilmoitettava oikeusasiamiehelle päätöksestään tai muista toimenpiteistään asiassa oikeusasiamiehen asettamassa määräajassa. Kantelun siirtämisestä eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtioneuvoston oikeuskanslerin välillä säädetään erikseen.

Näin siis lakiteksti Oikeusasiamiehen toiminnasta.

Loppukesästä 2015 lähinnä Suomen länsirajalle saapui Balkanin-maiden, Unkarin, Itävallan, Saksan, Tanskan ja Ruotsin kautta paperittomia maahantulijoita, jotka jättivät täällä turvapaikkahakemukset. Tulijoiden tarkkaa lukumäärää ei tiedetä, mutta jollakin tavalla kirjautuneita oli tuo mainittu 35 000. Silloista sisäministeri Petteri Orpoa ja pääministeri Juha Sipilää on arvosteltu siitä, ettei Suomi käyttänyt hyväkseen Schengenin sopimuksen tarjoamaa poikkeusmenettelyä palauttaa rajavalvonta tilapäisesti, eikä Dublinin sopimusta, jonka mukaan turvapaikkahakemus on esitettävä ensimmäisessä sopimuksen allekirjoittaja-maassa, mihin hakija on saapunut, so. turvallisessa maassa. Kuten oikeusasiamiehelle esitetty kannekin kertoo, arvostelua on myös herättänyt hallituksen ja viranomaisten puuttumattomuus turvapaikanhakijoiden joukossa tulleiden rikollisten ja terroristien suhteen.

2 Comments

  1. Nestori Lundahl
    12.3.2019 13:01

    Ei korppi korpin silmää noki!

    Vastaa
  2. Rousku
    13.3.2019 16:41

    LAKI EI OLE KOSKAAN OLLUT SAMA KAIKILLE

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Scroll to top