Pakistan ottaa uskonnolliset madrassi-koulut valtion haltuun

Pakistan liittää maan 30 000 uskonnollista madrassi-koulua osaksi maan opetusministeriön alaista julkista koulujärjestelmää. Madrassien modernisoimiseen käytetään aluksi 2 miljardia rupiaa (=52,4 miljoonaa euroa), myöhemmin noin miljardi vuodessa niiden ylläpitoon, kertoi Asif Ghafoor Pakistanin opetusministeriöstä. Uudistus vähentää uskonnollisten ääriryhmien vaikutusta, mutta myös toteuttaa niiden tavoittteita uskonnon tuomiseksi yhä keskeisempään asemaan valtiollisessa elämässä.

”Hallitus ja koululaitos ovat päättäneet integroida kaikki nämä madrassit. Näiden opetussuunnitelmaan sisällytetään nykyaikaisia ​​aiheita, ja niitä johdetaan jatkossa opetusministeriön alaisuudessa”, kertoi Asif Ghafoor, ISPR-yksikön päällikkö, puhuessaan lehdistötilaisuuteen Islamabadissa maanantaina (29.04.).

Kenraalimajuri Ghafoor mainitsi myös kielletyt ääriryhmät ja Intian ja Pakistanin viimeaikaisen jännityksen. Kenraalin mielestä Pakistanissa ei ole ääriryhmiä, vaan ne on jo lakkautettu.

25 miljoonaa lasta opiskelee Pakistanin valtionkouluissa, kun 2,5 miljoonaa opiskelee maan 30 000 madrassissa, joissa on tarjolla vain uskonnollista koulutusta. Kenraali kuitenkin arvioi, että vain 100 madrassaa pyrkii lasten radikalisoimiseen ja rekrytoi heitä ääriliikkeeseen.

Madrassojen olemassaolo on ollut perinteisesti jarru Pakistanin modernisoitumiselle, sillä niissä vallitsee hyvin konservatiivinen ilmapiiri. Uskonnollisia kouluja syytetään usein nuorten radikalisoitumisesta, -eikä aiheetta minkä kenraali jo totesikin. Pakistanin maaseudulla ei kuitenkaan ole moninpaikoin muuta koulutusta, ainakaan köyhille lapsille. Perinteinen maaseudun yläluokka ei ole pitänyt tätä epäkohtana, sillä asiaintila on vahvistanut heidän omien lastensa etuoikeutettua asemaa. Nämä ovat käyneet oikeita kouluja kaupungeissa.

Pakistanin hallituksen ratkaisu on sekä myötäillä yhteiskunnallisesti vahvaa konservatismia että pyrkiä integroimaan takapajuisuutta ylläpitävät yhteiskunnalliset rakenteet, mm. maaseudun sosiaaliset, uskonnolliset ja heimopohjaiset verkostot, nykyaikaa kohti pyrkivään Pakistanin valtioon. Näin konservatismia tehdään vaarattomammaksi, ja annetaan mahdollisuus hitaalle kehitykselle kohti nykyaikaista elämää. Tätä samaa yrittivät Afganistanissa monenlaiset hallitukset 1900-luvulla, alkaen kuninkaasta ja päättyen kommunisteihin. Epäonnistumisten eräänä syynä on pidettävä juuri madrassikoulujen olemassaoloa, ja niiden horjuttamatonta asemaa valtioon ja keskushallintoon kohdistuvan jarrutuksen ja vastarinnan ylläpitäjinä.

Juuri madrasseissa talebaanit, joiden nimityskin tarkoittaa (madrassi-)opiskelijoita, saivat alkunsa. Nyt Afganistan on paikka, jonka rauhoittaminen näyttää mahdottomalta, ja jossa läntinen liittoutuma on sidottu sotaan jota ei voi voittaa teknisellä ylivoimalla. Pakistanissa on siis yhä jäljellä tahtoa estää islamismin nousu ja välttää Afganistanin kova kohtalo.

Suureltaosin ulkomaisesta painostuksesta Pakistanin pääministeri Imran Khan on tarttunut tiukasti maan alueella toimiviin ääriryhmiin, jotka ovat mm. hyökkäilleet Kashmirin Intialle kuuluvassa osassa, ja ovat mukana globaalissa islamistisessa liikkeessä. Khanin tehtävä ei ole helppo, eikä ulkomailta asioita seuraavalle aina avaudu ovatko Pakistanin johtavat poliitikot islamismin puolella vai sitä vastaan.

”Voin nyt sanoa luottavaisesti, että Pakistanissa ei enää ole terroristijärjestöjä. Olemme kieltäneet väkivaltaiset ääriryhmät ja olemme pyrkineet hillitsemään terrorismia Pakistanissa
– Kenraalimajuri Asif Ghafoor, PO ISPR.

Madrassien integroimissuunnitelma on osa Pakistanin valitsemaa tietä kohti sekulaaria modernismia, vaikkakaan askelkuviot eivät aina näytä johdonmukaisilta. Kriitikot muistuttavat, että madrasseissa päntätään vain koraania, ja sotilaalliset islamistiryhmät voivat olla niissä läsnä, ja levittää vaikutustaan.

”Islamilaisen koulutuksen tarjontaa jatketaan, mutta vihamielistä puhetta ei tapahdu”, vakuuttaa kenraalimajuri Ghafoor.

Ghafoorin esittämässä suunnitelmassa Pakistanin koululaitoksen normaaleja opetussisältöjä tullaan tuomaan madrasseihin, niiden toimiessa ministeriön alaisina. Kenraalin haaveena on saada madrassiopiskelijoiden joukosta Pakistanille uusia insinöörejä, lääkäreitä ja virkamiehiä näiden jatkaessa ylempiin oppilaitoksiin. Voimme vain toivoa hänen onnistuvan, sillä esimerkkejä toisenlaisista kehityksistä on nähty mm. ”arabikeväissä” joissa maiden yhteiskunnallinen todellisuus sivuuttaen on kokeiltu demokratiaa päästäen islamistit kaduille huutamaan.

Lisää aiheesta: Gulf News 29.04.2019.

1 Comment

  1. Jussi
    30.4.2019 12:37

    Jotain outoa on taustalla, koska maa on taloudellisesti vähemmän uskonnollisiin asioihin suuntautuneen Kiinan hallussa.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top