Pakistanin Imran Khan varoittaa Afganistanin sisällissodasta ja pakolaisvyörystä

Pakistanin pääministeri, tasapainotaituri  Imran Khan, varoittaa Afganistanin tilanteen kärjistyvän sisällissotaan, ja ennennäkemättömän pakolaisvyöryn suuntautuvan naapurimaihin, jos maahan ei muodosteta ”osallistavaa” hallitusta.

Talebanin ja Yhdysvaltojen rauhanneuvotteluissa Dohassa Qatarissa päädyttiin sopimukseen amerikkalaisten vetäytymisestä ja vallanjaosta Afganistanissa, niin että Taleban tulee mukaan hallitukseen, jonka yhteydessä mainittiin sana ”siirtymäkauden-”. Kabulin yllättävän(?) nopeasti vallanneiden talebaanien ensimmäinen ilmoitus elokuussa olikin, ettei mitään siirtymäkauden hallintoa tule, eivätkä he jaa valtaa kenenkään muun kanssa.

Mitään välinettä ei ollut Talebanin pitämiseen Dohassa sovituissa USA:n vetäytymisen ehdoissa, kun presidentti Joe Biden piti kiinni joukkojen evakuoimisesta riippumatta siitä, muodostetaan Afganistanin yhteiskuntaa laajapohjaisesti edustava hallitus vai ei. ”Sleepy-Joe” ei siis olisi menestynyt basaarikauppiaana, ja hänen osaamisestaan Yhdysvaltain presidenttinä on kuultu erilaisia arvioita.  Bidenin edeltäjä, USA:n 45. presidentti Donald Trump onkin irvistellyt seuraajansa töpeksimiselle.

Osallistavasta hallituksesta” on puhuttu senkin jälkeen sekä ulkovaltojen suulla, että myös talebaaneja vastustavan Afganistanin vastarintaliikkeen Ahmad Massoudin toimesta. Afganistanin uskonoppineiden -koraanintuntijoiden- neuvosto kehoitti myös Talebania ja Massoudin liikettä lopettamaan vihamielisyydet ja tekemään aselevon. Massoud hyväksyi vetoomuksen, Taleban ei. Uskonoppineiden kanta oli tukenut em. osallistavan hallituksen ideaa, mutta hekään eivät ole auktoriteetti uskonnon politisoimisella ratsastavalle Talebanille.

Talebanin juuret ovat Pakistanin pohjoisen hallitukselle hyvin ongelmaisen ”heimoalueenWaziristanin koraanikouluissa, joissa Afganistanista tulleet extremistit opettivat suurelta osin afgaanipakolaisista koostuvia opiskelijoita. Näistä koululaisista (”talebaaneista”) koottiin se liike, joka 1990-luvulla kävi sotaa Kabulin hallitusta vastaan, ja sai vallan käsiinsä vuonna 1995.  Vuonna 2001 Yhdysvallat löi heidät lyhyessä ajassa sotilaallisesti.

Pakistanilla ja sen tiedustelupalvelu ISI:llä on siis tietty historia Taleban liikkeen synnyssä, mutta talebaanin näyttävät olevan läheisempia al-Qaedalle kuin Pakistanin hallinnolle. Pakistanin pääministeri Imran Khan johtaa hyvin kompleksista valtiota, jossa uskonnollinen extremismi ja pyrkimys nykyaikaiseen elämään lomittuvat. Tiedustelupalvelu ISI ei ole tässä mielessä poikkeus: ISI sekaantui Intialle kuuluvassa Kashmirissa toimiviin islamistiryhmiin, mutta ulkomainen tarkkailija jää vaille vastausta kysymykseen, kumpi soluttautui kumpaan.

Imran Khanin elämä ja politiikanteko ovat siis puitteidensa vankeja. Khan myötäilee pitkälle sekä sisäisiä että ulkoisia islamisteja, mutta ilmeisesti hän ei jaa heidän päämääriään. Pakistanissa Khania vastaan on kampanjoitu mm. hänen juutalaisen vaimonsa takia. Näissä oloissa Khanin on oltava hyvin tarkka sanoissaan:

”Jos heillä (afganistanilaisilla) ei ole osallistavaa hallitusta ja maa vähitellen ajautuu sisällissotaan, joka -jos he eivät sitouta kaikkia ryhmittymiä (hallitukseen)- ennemmin tai myöhemmin tapahtumat vaikuttavat myös Pakistanissa”, Khan kertoi tiistaina (21.09.).

Afganistania huolettaa ensisijaisesti humanitaarisen ja pakolaiskriisin mahdollisuus sisällissodan puhjetessa, sekä se että Pakistanin hallitusta vastaan ​​taistelevat aseelliset ryhmät voivat käyttää Afganistania tukialueena toiminnassaan. Khanin huoli on aiheellinen, sillä sekä Pakistanin-talebaaneiksi itseään kutsuva ryhmä, että pakistanilainen terroristijärjestö Lashkar-e-Taiba olivat aktiivisesti ja merkittävässä mittakaavassa mukana Talebanin armeijassa 2001-2021 käydyssä sodan vaiheessa. Taleban on luovuttanut joitakin Afganistanin-Pakistanin rajan asemia näiden terroristien haltuun, -joilla on siis päämääriä myös Pakistanin islamistamiseksi.

Taleban on ehtinyt hylätä Khanin kehotukset muuttaa Afganistanin tämänhetkistä väliaikaista hallitusta laajapohjaisemmaksi, Talebanin johtajiin kuuluva Mohammad Mobeenin mukaan ryhmä ei anna kenellekään oikeutta vaatia Afganistaniin muodostettavaksi osallistavaa hallitusta.

”Meillä on vapaus. Pakistanin tavoin pidätämme oikeuden omaan järjestelmäämme”, Mobeen sanoi maanantaina (20.09.) Afganistanilaiselle Ariana TV:lle ja lisäsi, että nykyinen hallituskokoonpano on ”kattava”.

Talebanin varainformaatioministeri Zabihullah Mujahid kiisti ulkomaiden oikeuden puuttua Afganistanissa ilmaantuneisiin ihmisoikeusongelmiin: Taleban käsittelee kansainvälisiä reaktioita Afganistanin ihmisoikeusongelmiin vasta sen jälkeen, kun nämä maat ovat virallisesti tunnustaneet Talebanin hallituksen Mujahid sanoi afganistanilaiselle Tolo News:lle.

Afganistanin rahat jäädytetty

Pakistanin ulkoministeri Shah Mahmood Qureshi vetosi maanantaina (20.09.) Afganistanin ulkomaisissa rahalaitoksissa olevien varojen jäädyttämisen purkamiseksi, jotta afganistanilaiset laitokset, koulut ja sairaalat, voivat toimia. Qureshi antoi lausuntonsa New Yorkissa, missä hän osallistui YK:n kokoukseen. Pakistan oli Talebanin edellisellä valtakaudella 1995-2001 sen keskeinen liittolainen, mutta on pidättäytynyt tunnustamasta järjestön uutta hallitusta Afganistanissa.

Khan osallistui äskettäin Venäjän ja Kiinan vetämän Shanghain yhteistyöjärjestön (SCO) huippukokoukseen. Sen yhteydessä hän totesi, että Taleban-hallituksen tunnustaminen edellyttää kolmea seikkaa:

”Me päätimme (SCO:ssa), että teemme yhdessä päätöksen Afganistanin tunnustamisesta ja että tämä päätös riippuu siitä, onko heillä osallistava hallitus, ja että he (talebaanit) vakuuttavat kunnioittavansa ihmisoikeuksia ja ettei Afganistanin maaperää käytetä terrorismiin. Se huolestuttaa erityisesti naapurimaita”, Khan totesi tiistaina (21.09,).

Pakistanin pyrkimys on siis saada Afganistaniin hallitus, joka edustaa eri poliittisia ja etnisiä ryhmiä. Useimmat toimijat sekä Afganistanin sisällä että kansainvälisesti näyttävät ainakin julkisesti olevan samalla kannalla. Khan ilmeisesti pelkää myös oman maansa vakauden puolesta, -ja aiheesta. Afganistanin tilanteen kärjistyminen uudeksi sodaksi heijastuisi myös Suomeen asti, pakolaisongelmana. Meidänkin on syytä toivoa Pakistanin pääministerin onnistuvan tavoitteessaan.

Luettavaa:

7 Comments

  1. Tästä ei hyvä seuraa
    22.9.2021 20:21

    Ja voi hemmetin hemmetin hemmetti taas. Tajuukohan suvakit ja vihervasemmistolaiset edes sitten kun kaikki on mäsänä? Eivät varmaan. Syy keksitään aina jostain muualta.

    Vastaa
  2. juha II
    22.9.2021 22:29

    Taleban on niin vahva ettei sitä kaadeta sikäläisin voimin!

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      23.9.2021 12:43

      Oliskohan noin.

      Nyt tilanne on sellainen, että Pakistanin tiedustelupalvelun luomus uhkaa Pakistania, -tästä on kysymys. Sputnik News muistutti jo kuukausi sitten, että Pakistanin kautta jihadistit voivat päästä käsiksi ydinaseeseen, jos siellä valta vaihtuu. Talipaavit pitää saada nurin, tai tapahtuu ikäviä asioita.

      Vastaa
      1. juha II
        24.9.2021 01:03

        Jos Pakistan puuttuu tilanteeseen silloin kyse on ulkomaisesta interventiosta. ”Sikäläisillä” tarkoita Afganistanin oppositiota, Hallituksen joukot ainakin luikkivat pakoon, vaikka aseistus ja varusteet olivat viimeistä huutoa.

        Vastaa
        1. Pekka Kemppainen
          24.9.2021 01:26

          Hallituksen joukoilta vedettiin matto alta.

          Vastaa
          1. juha II
            24.9.2021 23:39

            Biden veti maton alta kaikilta. 20-vuotta ei riittänyt saamaan palkkasotilaista (afganistanilaiset) sitoutuneita sotilaita, koska he tiesivät ettei Afganistanista tule koskaan ”demokraatista” valtiota. Koska islam ja talebanit voittavat aina tuolla suunnalla, jossa Islam on koko maailma.

            Iran menetteli aikansa, koska Shaahi Mohammad Reza Pahlavi (1919-1980) oli voimakas ja raaka johtaja kuin ”pehmennetty” versio Saddam Husseinista (1937- 2006).

          2. Pekka Kemppainen
            25.9.2021 00:56

            Afganistanin muslimit eivät välttämättä ole talipaviaanien takana. Islamoppineiden neuvosto mm. asettui jo ristiriitaan heidän kanssaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top