Pakistanin vakoilupomo pohjustaa Kabulissa yhteishallitusta Afganistaniin

Pakistanin tiedustelujohtajan saapuminen eilen Kabuliin liittyy Talebanin sisäiseen valtataisteluun, mutta vierailulla näyttää olevan laajempikin tavoite: Edistää yhteishallituksen muodostumista Afganistaniin.

Tolo Newsin tietolähde, jonka pitäisi olla läheinen Hezb-e-Islami -järjestön johtajalle Gulbuddin Hektmatyarille, on vahvistanut uutistoimistolle että Pakistanin tiedustelujohtaja Faiz Hamid Begha on tavannut Hektmatyarin tänään Kabulissa. Saman tietolähteen mukaan tapaamisessa keskityttiin kysymykseen, miten voidaan muodostaa Afganistaniin koalitiohallitus.

Koaliotiohallitus oli tavoitteena jo Taleban-kapinallisten ja Yhdysvaltain neuvotteluissa Dohassa Qatarissa: Joulukuussa 2020 päästiinkin sopimukseen 20-vuotisen sisällissodan lopettamisesta, siirtymäkauden hallinnosta ja vallan jakamisesta talebaanien ja mm. silloiseen Ashraf Ghanin hallintoon kuuluvien poliittisten ryhmien kesken. Sovittiin myös ulkomaisen terrorismin estämisestä Afganistanin maaperältä käsin. Vallansiirto yhteishallitukselle mitätöityi Talebanin jatkaessa hyökkäystään entistä innokkaammin Yhdysvaltain joukkojen vetäytyessä, eivätkä muutkaan tavoitteet näytä edistyvän. Yhteishallitus-idea näyttää kuitenkin ottavan tuulta uudelleen, Talebanin eri siipien riitauduttua, ja talebaanien vanhan epäsuoran tukijan Pakistanin ottaessa aktiivisen roolin.

Hektmatyar: Poliittista sumplimista jo 40-vuotta

Hezb-e-Islami Gulbuddin (HIG) on Gulbuddin Hektmatyarin johtama siipi Hezb-e-Islami -puolueessa. Sunni-islamistinen HIG osallistui 1979-1989-sodassa Neuvostoliittoa vastustaviin mujaheed-joukkoihin, ja sai runsaasti materiaalista tukea sekä Yhdysvalloilta että Saudi-Arabialta. Läntisen tuen HIG:lle välitti Pakistanin tiedustelupalvelu ISI, jonka johtaja Faiz Hamid saapuikin kivasti eilen Kabuliin. Sepäs sattui somasti.

Hektmatyarilla on ollut läheiset suhteet Pakistaniin koko toimintansa ajan, ja HIG oli vahvimmillaan rajamaakunnissa. Vuoden 1995 jälkeen, Telebanin otettua vallan Afganistanissa, HIG:n vaikutusvalta heikkeni Talebanin karkoitettua sen Kabulista.

Runsaasti saudi- ja jenkki-rahaa vastaanottaneen HIG:n toimintaan kohdistui jo 1979-1989 Neuvostoliittoa vastaan käydyn sodan aikana vahvoja moitteita: HIG ei juurikaan menestynyt neuvostoarmeijan pois-ajamisessa, mutta sensijaan muita mujaheedeja vastaan sitäkin paremmin. HIG käytti saamiaan satoja miljoonia USD eri puolilta maailmaa tulleiden islamisti”vierastaistelijoiden” kouluttamiseen. -Tämä piirre näyttää vaivanneen muitakin USA:n löytämiä toimijoita. Yhdysvaltain liittolaispolitiikan riemuvoitto, Osama Bin Laden, oli myös tuohon aikaan Hektmatyarin yhteistyökumppaneita.

Terrori-iskuilla Hamid Karzaita ja amerikkalaisia vastaan 2001 jälkeen

Heikentynyt HIG menetti suurimman osan taistelijoistaan Talebanille ja al-Qaedalle vuoden 2001 jälkeisessä tilanteessa. Hektmatyar tuki järjestönsä jäännöksillä USA:n ja Kabulissa istuvan hallituksen vastaista sotimista sen jälkeenkin. HIG teki joitain terrori-iskuja hallitusta ja ulkomaisia joukkoja vastaan. Vuonna 2006 Hekmatyar ilmoittu Al-Jazeera-kanavalle antamassaan haastattelussa joukkojensa taistelevan Al-Qaidan rinnalla. Joitain HIG:n korkeita jäseniä loikkasi presidentti Hamid Karzain puolelle vuoden 2001 jälkeen, amerikkalaisten suistettua talebaanit vallasta lyhyen sodan jälkeen. HIG:llä tiedetään myös olleen aseellisia yhteenottoja Talebanin kanssa tuona aikana,

Väliaikainen sovitteluhallitus, shura, oli puheensa jo vuosien 2010-2016 rauhanneuvotteluissa, joissa Hizb-i-Islami oli mukana. Vuonna 2016 Hektmatyar sai sovittua presidentti Ashraf Ghanin kanssa rauhansopimuksen, jossa HIG sitoutuu lopettamaan sotatoimet hallitusta vastaan, katkaisee välinsä ”ääriryhmiin” (-mikä itse oli?) ja tulee osaksi hallintoa. Dohan surkeaan lopputulokseen johtanut prosessi ei siis ollut ensimmäinen (eikä viimeinen) rauhanprosessi Afganistanin loputtomassa skismassa. -Valitettavasti sen enempää Donald Trump kuin Joe Biden eivät ymmärtäneet mihin olivat koskeneet.

Hektmatyarin vetäminen mukaan 15.08. 2021 jälkeiseen Kabulin valtapeliin on Pakistanilta taitava peliliike. Onhan sekä tiedustelupäällikkö Hamidilla että mujaheedi-islamisti Hekmatyarilla kokemusta sekä toisistaan että Afganistanin monista rauhanprosesseista, -ja basaarikauppiaan sielu.

Lue lisää:

Intialais-väite: Kabulissa eilen kuullut laukaukset olivat talebaanien valtataistelua

2 Comments

  1. ans kattoo ny
    5.9.2021 14:39

    Tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa, mutta näyttää siltä että USA jätti ase-arsenaalin alueelle jotta eri heimot tappelisivat keskenään.

    Nyt jääkin nähtäväksi se, tekevätö ne sovinnon ja lähtevät yhdessä kohti yhteistä vihollista: israelia? Ja jos se tapahtuu, niin USA:n joukot kääntyvät lennossa takaaisin.

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      5.9.2021 14:57

      Aseet lähtivät jo kohti Irania, rekka-kuljetuksena, eikä Biden mihinkään käänny: Antaa Iranille siimaa ydinrajoitus-neuvotteluissa, jos ne vielä käynnistyvät uudelleen. Megiddon vuoren juurella tavataan, sano raamatuntutkija?

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top