Pelkojen ja himojen luvattu valtakunta

Mielenkiintoisia aikoja todella eletään, juuri kun ihmisten tulisi ottaa itseään niskasta kiinni tuntuu auttamatta siltä, että tahtotila on pitkälti syventyä, ei irtautua, yhteiskunnan kollektiivisesta kaaoksesta.

Minua on aina huvittanut ja mietityttänyt miksi ihmiset tekevät sellaisia asioita, jotka eivät heitä sisimmissään kutsu, sellaista joka ei palvele heitä, heidän olemustaan. Syy lienee siinä, että kun uskottelee itselleen olevansa kuningas tai kuningatar kun itse asiassa on suht mitätön hiiri niin maailma alkaakin kaatua ympärillä kun oivaltaa ja joutuu kohtaamaan omaa egon luomaa haurautta.

Toxista kilpailua ja puukkoa selkään

Onko se oikeasti niin vaikeaa luopua siitä valta ajatuksesta, siitä toxisesta kilpailuasetelmasta, jota suurin osa ylläpitää, mulla on hienommat kalsarit kun sulla, osaan luistella paremmin kuin sinä, olen saavuttanut enemmän elämässä kuin sinä. Niin, tämän tyyppisessä dialogissa (joka on erittäin yleinen) ei paista läpi muu kuin itsekeskeisyys ja kyllä sitä hartaasti toivoisi, ettei erityisen moni teistä lukijoista tällaiseen samaistu koska oikeasti ‘who cares’, ’ketä kiinnostaa’ on ainoa asenne, jota tarvitaan tässä maailmassa ja minäpä kerron teille miksi.

Itsensä kohtaaminen kuuluu elämään

Ihmisen arvon määritteleminen ja ihmisten vastakkainasettelu on riivannut ihmiskuntaa hyvin, hyvin pitkään. Koska ihmiset eivät uskalla kohdata itseään ja omia traumoja, blockeja, haasteita ym. niin aiheiden kuten itsensä tutkiskelu ja oma peili triggeröi ja tuokin niin monelle nuo toxiset piikit esiin. No sehän on juuri se pointti mitä tässäkin haen takaa, triggeröityminen on kohtaamista mutta ei pidä kääntää selkää vaan olla rohkea ja kohdata mitä ikinä edessä on vaikka pelkäisikin tilannetta.

Elämä ei ole mitään ruusuilla tanssimista

On hyvä muistaa, että elämä ei oikeasti ole mitään ruusuilla tanssimista eikä sitä ole siihen luotu. Egon kautta määrittelemme itsemme oman polun varhaisessa vaiheessa ja tämä vaihe voi monilla johtaa lähes koko elämän pituiseen taisteluun omien harhojen ja illuusioiden kanssa. Ei siksi, että niin pitää olla vaan siksi, että sen tien itse valitsi koska ei ole totuudenmukainen itselleen.

Budhaa voi tässä käyttää hyvänä esimerkkinä siitä mitä henkinen voima ja kasvu on. No se on juuri sitä ihanaa luopumista kaikesta, ensin materiasta ja turhista kuormittavista rutiineista ja arjen sidoksista, luopuminen töistä ja muista harrastuksista sekä ihmisistä, jotka eivät resonoi (koska he kuluttavat toista läsnäolollaan, energia vampyyri). Kun viimein näistä vaiheista on selvinnyt voi sitten siirtyä luopumisen henkiselle ulottuvuudelle missä pyritään muistamaan kuka, mikä ja mitä oikein olemme. Silloin aidosti kuoritaan omat egon luomat kerrokset sipulin lailla kunnes päästään sinne juureen, aitoon olemukseen, jossa on myös vastaukset, joita olemme koko elämämme etsineet.

Elämän energiaa

Olemme energiaa ihan kuten puut, jos otamme kengät ja sukat pois ja seisomme lumen päällä se sulaa jalkojemme alla, miksi? Koska olemme energiaa ja se on tärkeä pointti siksi, että elämä on energiaa ja miten elämän energia virtaa määrittelee loppujen lopuksi miten meillä menee henkilökohtaisesti ja kollektiivisesti. Tätä asiaa ei mitata suhteessa muihin, vaan se mitataan oman kypsyyden kautta ja kyvystä kohdata itsensä. Henkinen kasvu vaatii tervettä ja orgaanista energian kiertoa, minkä saavuttaa terveiden valintojen kautta ja sen kaikki tiedämme, että suurin osa ei tee terveitä valintoja.

Terveiden valintojen puute on juurisyy siihen miksi maailma ja luonto ei voi hyvin, se on sekasorrossa meidän ihmisten takia, koska teemme valintoja, jotka eivät meitä palvele tai pahimmillaan emme tee mitään valintoja, jolloin kerrytämme negatiivista karmaa koska jäämme paikalleen seisomaan. Kun maailmassa asiat ei liiku toimimme orgaanisuutta ja orgaanista muutosta vastaan, silloin hiipuu energiavirta ja elinvoima, kaikki kuihtuu.

Varovaisuus nyt todella kostautuu

Olemme oikeasti liian mukavuudenhaluisia ja varovaisia ja se pätee lähes kaikkeen paitsi päihtyneeseen tilaan, jossa taas yleisesti ottaen olemme täysin holtittomia. Summa summarum, kun kulkee intuitiota vastaan päätyy helposti egon palvelijaksi tai jos päättää pysyä vankasti turvallisuuden harhassa, jossa ei tee mitään päätöksiä niin saa sitten rutkasti negatiivista karmaa kaverikseen ja niskaan käsiteltäväksi kotiläksynä.

Maailma on mielestäni siksi juuri kaoottinen koska se on kyllästynyt ihmisten saamattomuuteen, täällä me vaan niellään kaikki koskaan katsomatta itseemme, miksi? Koska pelkäämme, pelkäämme mennä nukkumaan ja pelkäämme herätä, mitä elämää se sellainen on miettikää nyt ystävät. Elämän suurin haaste on astua ulos siitä meitä ympäröivästä harmaasta usvasta ja kohdata itsensä. Itsensä kohtaamista ei oikeasti tarvitse pelätä vaikka se aika vuoristorataa on, se on myös vapauttavaa ja ajan myötä se voi parhaillaan johtaa vapautumiseen (oma olemus, joka ei kenellekään kumarra, mutta on samalla myös täyttä rakkautta ja nöyryyttä). Kun tämän askeleen ottaa tulee oivaltamaan sen, että elämä on itse asiassa todella kaunista. Elämä on kuin hiekkalaatikko, jossa voi kokea ja oppia, tunnustella ja aistia, sekä tietenkin luoda uutta ja rakastaa. Tämä on se kaava, jonka kautta myös osallistumme kaikkeuden kasvuun ja kehitykseen, ja meillä kaikilla on siinä palapelissä paikka, jos sen vaan kukin lunastamme.

Aristokratia on pahinta toxisuutta ikinä

Meillä ei ole ketään herraa tai muuta ylempää tyyppiä, jota pitäisi palvoa, kuunnella tai seurata, ei varsinkaan valtioita tai mikkihiiri päättäjiä. Kaikki oleellinen löytyy meistä itsestä, ei korvien välistä vaan sydämestä, siellä piilee voima luoda ja kulkea omaa tietä. Jos nyt ryhtyy toimiin niin voi olla, että saa ostettua itselleen lipun seuraavan junaan ja siellä ei valuutta ole mikään mitätön ihmisraha kusetus vaan aitous, nöyryys, rakkaus ja välittäminen. Totuus on se, että kaikki se pelkuruus, himot, suuruuden hulluus, ahneus, välinpitämättömyys ja alistaminen, joista monet saavat virtaa päivään pitää oikeasti jättää taakse, koska se ei johda muuhun kuin omaan ja kollektiiviseen pahoinvointiin.

Vapaus vaatii hälläväliä asenteen

Platon sanoin ‘I am the wisest man alive, for I know one thing, and that is that I know nothing’, eli se, että ‘olen viisain mies elossa, koska tiedän yhden asian, sen että en tiedä mitään’. Tätä sanotaan vapauden paradoksiksi ja ennen kuin tälle tasolle nöyrtyy on turha uskoa, että on tässä maailmassa yhtään mitään. Voimme vasta nähdä oman valon ja valaistua kun päästämme irti kaikesta. Siellä syvässä tyhjyydessä kohtaamme myös ne pelot, jotka estävät meitä elämästä ja hengittämästä ja juuri sitä voisi kutsua elämän suolaksi, siellä syvyydessä synnytään uudelleen ja herätetään se meiltä riistetty sieluyhteys.

Viisaita valintoja kaivattaisiin

On jokaisen oma valinta päätyä orjaksi tai ei, tässä ajassa valitsemme jälleen kerran ketä palvelemme (kuten niin monesti ennenkin historian saatossa), itseämme vai jotain egon luomaa harhaa, joka tuntuu turvalliselta.

Onnea matkaan vaan kaikille, matkanne on omanne ja jokaisella on mahdollisuus, mutta muistakaa, että se on oikeasti itsestä kiinni mitä elämällään tekee.

Lopuksi vielä hyvä vinkki arkeen ja juhlaan, ‘älä koskaan häpeä mitään, etenkään sitä mitä oikeasti olet, hengitä nauti ja ole vapaa aina’.

2 Comments

  1. Elämän ohjenuoria
    29.3.2022 08:24

    Se on hyvä että huvittaa. Sillä ilman hymyjä ja nauruja elämä olisi melko puisevaa.

    Elämässä kannattaa muistaa yksi ohjenuora: Ihminen muokkaa ympäristöstään haluamansa. Ympäristö ei muokkaa ihmistä kaltaisekseen. Vaan ihminen muokkaa ympäristönsä haluamakseen.

    Jos siis haluaa riitaisan parisuhteen, juosta rahan perässä tai olla tekemisissä päihteiden kanssa, se varmasti onnistuu. Mutta yhtä hyvin ihminen voi valita hyvän liiton, unohtaa öky-autot ja kirkastaa mielensä. Kyse on siitä mitä ihminen itse haluaa.

    Vastaa
  2. Elämästä Nauttija
    29.3.2022 09:43

    Kiitos ajatuksista. Elämässä pitää olla oma itsensä.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top