Persut: Hallitus vihaa teollisuutta. Hallitus: Rahkeet ei riitä

Eduskunnan kyselytunti oli kiivasluontoinen ja -kiivastempoinen. Perussuomalaiset aloittivat siekailematta syyttämällä hallitus halusta tuhota teollisuus Suomesta. Tämä siksi, että Nesteen miljardi-investointi luisui Porvoosta Hollannin Rotterdamiin.

Omistusohjauksesta vastaava ministeri Tytti Tuppurainen (Sdp) valitteli, että asian saamaa Suomen kannalta ikävä käänne oli pettymys niin hänelle itselleen kuin hallituksellekin. Mika Lintilä, hallituksen keskustalainen elinkeinoministeri, kertoi että Rotterdamilla oli niin paljon enemmän annettavaa Neste Oy:lle, että Suomi ja Porvoo eivät päässeet lähellekään, kun Neste teki investointipaikkakunnasta ”kokonaisarvion”.

Perussuomalaiset epäilivät,että Hollanti olisi valtiona tukenut Rotterdamin valintaa,tällaisesta Vanhanen ei sanonut hallituksen tietävän mitään.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho esitti ankaran väitteen,että Sanna Marinin (SDP) punavihreän hallituksen tarkoituksena onkin tukea Suomen kilpailijamaiden teollisuutta jotta Suomessa oleva teollisuus saadaan ajettua ulkomaille.
Elinkeinoministeri Lintilä vakuutti,ettei tämä hallitus ole hylännyt täällä olevaa teollisuutta.
Myös keskustalainen valtiovarainministeri Matti Vanhanen vakuutteli, että Suomi ei ollut Nesteen megainvestoinnille sopiva paikka.

Perussuomalaiset ihmettelivät myös sitä, että miksi hallitus joka suomalaisten vakuutuslaitosten kanssa omistaa yli puolet Nesteestä, ei asiasta järjestänyt ylimääräistä yhtiökokousta? Omistajaohjausministeri kertoi hallituksen linjasta, jonka mukaan se ei puutu valtion yhtiöissä niiden hallitusten tai toimitusjohtajien menettelyyn. Tytti Tuppurainen kuitenkin koitti lohdutella persuja sillä, että Nestee satsaa Porvooseen puoli miljardia euroa tulevaisuudessa ja että esimerkiksi Nesteen tuotekehittely säilyy edelleen Suomessa. Sanna Antikainen (PS) kysyi, miksi hallitus ei tukenut Nestettä ja siis tässä tapauksessa suomalaista kilpailukykyä oikein tosissaan, kun nyt rahaa ja ja lisää on tulossa ?

Hörönaurut pääministerille

Pääministerin vastaus -vakavalla naamalla- oli hervoton ja myös ajattelematon. Marin, kun vastasi Antikaiselle, että ”Harmi,kun meni Rotterdamiin”. Valtava naurunremakka meni salin yli kuin aalto jalkapallo katsomossa.

Takaisin sorateihin?

Ilkka Kanerva ( Kok) nosti esiin asian josta ei juurikaan ole puhuttu aiemmin, eli että Nesteen päätöksen myötä Bitumin valmistus Suomessa loppuu ja asvalttiteitä ei ilman sitä tehdä metriäkään.Ja, kun näin on niin kärjistetysti voi kai ennustella, että so rateitä, kinttupolkuja ja pitkospuita myöten mennään. Tosiasiassa tienteko tulee vielä kalliimmaksi kuin nykyisin. Kansanedustajien ilmeistä saattoi päätellä, että tämä asia oli täysin tietämätön jokseenkin kaikille.

Lintilä kuitenkin väitti olevansa kartalla sen verran, että oli asiasta keskustella ruotsalaisen kollegansa kanssa. Mutta mitä oli keskusteltu ja mihin mahdolliseen johtopäätökseen tultu siitä elinkeinoministeri ei eduskuntaa valaissut. Harry Harkimo muistutti Vanhasenkin näyttäneen vilauttaneen vihreää valoa ajatukselle -jonka ensimmäisenä julkisuudessa lanseerasi yritysjohtaja Ahti Hanhirova puoli vuosisataa sitten eli jo vuonna 1972- eli, että niistä voittovaroista jotka yritys laittaa investointeihin ei perittäisi veroja. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen oli ”Hajalliksen” muistuttelusta silminnähden vaivaantunut, mutta vaivaantui kuitenkin vastaamaan että ”Palataan tuohon sitten puoliväliriihen jälkeen”.

Keisarilla ei ole vaatteita

Kaiken kaikkiaan Neste- ja kilpailukykykeskustelusta jäi sellainen vaikutelma,että hallitus oli nolona ja häpeissään- ja syystä- ja vähän ponnettomasti koitti selitellä ilmiselvää munaustaan. Ja sitähän se oli varsinkin juuri nyt, kun on sovittu EU:n kanssa, että Suomi ottaa lainaa liki kolme miljardia euroa rikkaampien jäsenmaiden hyvinvoinnin edistämiseen ja menee ja tumpeloi oli miljardin Suomeen tulossa olleen investoinnin

Ja, kun velä semmoinenkin seikka selvisi viikonvaihteessa,että Suomi on pudonnut kilpailukykyisimmän maan ykkössijalta lujaa vauhtia kymmenenneksi ja taloiskasvussa olemme sijalla 137. Niin huh,huh !

Seppo Huhta