Perussuomalaiset gallup-kärjessä kohti vaaleja, murtuuko Keskustan valta maalaiskunnissa

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kritisoi puheessaan  työmiehen tuumaustunnilla tänään EU:n koronaelpymisvälinettä, ja varoitti likaisesta vaalikampanjasta. Keskustaa aiemmin äänestäneillä on hänen mukaansa kuntavaaleissa ratkaisun paikka.

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho haastoi puheenvuorossaan Keskustan: Aiotteko jatkaa hallituksessa koronaelpymispaketin tukemista? Kuntavaalit ovat nimenomaan yleispoliittiset vaalit, joissa ratkaistaan hallituksen tulevaisuus, arvioi Halla-aho.

Keskusta ”aisankannattaja”

Jos keskusta romahtaa vahvimmassa linnakkeessaan, eli kunnissa, sen taival punavihreän hallituksen aisankannattajana päättyy. Tästä on kyse kuntavaaleissa, paikallisten asioiden lisäksi, totesi Halla-aho.

Me haluamme, että Suomessa päättäjät asettavat Suomen ja suomalaiset etusijalle. Tämän vuoksi emme halua, että punavihreä hallitus jatkaa. Paras ja ainoa tapa panna piste punavihreälle hallitukselle on äänestää kuntavaaleissa perussuomalaisia. Kun keskusta lähtee, lähtee myös hallitus.

Työmies Matti Putkonen muistutti alustuksessaan, että perussuomalaiset ovat tänään kannatus-ykkösiä monessa kiinnostavassa ryhmässä: Työntekijöiden, yrittäjien, alempien toimihenkilöiden, maanviljelijöiden, työttömien ja alle 35-vuotiaiden keskuudessa mielipidemittausten mukaan. Tämä on Suomen poliittisessa historiassa ennennäkemätöntä.

Putkosen mukaan tähän on tultu mm. hallituksen ilmasto-päähänpinttymän seurauksena, -ja huolimatta median vaikutusyrityksistä perussuomalaisia vastaan. Hän huomautti myös hallituksen keinottelevan polttoainevero-ratkaisujen lykkäämisellä kuntavaalien yli.  Kuntavaalitulokset ovat hallitukselle kohtalon paikka, muistutti myös Putkonen.  Puheenjohtaja Jussi Halla-aho kohdisti viestiään keskustalaisille äänestäjille, joiden päätöksillä on suuri merkitys sekä kuntien että hallituksen tulevaisuudelle. Hänen puheensa teksti on alempana kokonaisuudessaan. Halla-ahon puheenvuoron jälkeen puolueen kuntavaaliohjelman esitteli puoluesihteeri Simo Grönroos.

”Veronkorotusten tie on käyty loppuun, asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen”

Puolueen kuntavaalitavoitteet esitellyt Simo Grönroos kritisoimi mm. Suomen ennätyksellisen korkeaa veroastetta,  ylikierroksilla käynyttä ilmastokeskustelua ja monikulttuurisuudella hihhulointia. Grönroosin mukaan perussuomalaisilla ei ole mitään poliittisia intohimoja sen suhteen, tuottaako kunta palvelut itse, vai ostaako ne ykstyiseltä, kunhan paikallisuus toteutuu. Luonnollisten monopolien -kuten vesi ja energia- luovuttamista yksityiselle taholle hän piti vahingollisena. Grönroos mainitsi myös pitkään yhden puolueen ja samojen poliitikkojen vallassa olleisiin kuntiin ilmaantuneen kaverikapitalismin, josta päästään eroon vaihtamalla poliitikot.

Vihapuheenvastaiset kampanjat ovat käytännössä suomalaisten syyllistämistä, totesi Grönroos. Yksityisautoilun rokottaminen, jota hän näkee monissa hallituksen ratkaisuissa, on perussuomalaisten puoluesihteerin mielestä ideologisesti motivoitua toimintaa, jonka perusteet eivät lähde reaalitodellisuudesta.

Kuntataloutta täytyy Grönroosin mukaan hoitaa kuntalaisten etu edellä, tekemättä tarpeettomia ylisuuria investointeja, ja välttäen ideologisesti motivoituja ratkaisuja. Koulujen turvallisuus, kuten kirjastojen käyttäjien mahdollisuus asioida rauhassa, ovat heikoilla. ”Maahanmuuttajien hyysäämiselle pitää kunnissa laittaa loppu”, totesi Grönroos, -ettei Suomi joutuisi Ruotsin tielle. Kuntiin ei tule ottaa kiintiöpakolaisia, eikä kintuen tule antaa kuntapaikkoja turvapaikan saaneille, totesi Grönroos. Väestön vähenemisen korvaaminen maahanmuutolla ei ole tervettä väestönkasvua. ja laittomasti maassa oleville tarjotut palvelut tulee lopettaa, muistutti Grönroos. Sanonta ”positiivinen syrjintä” sai häneltä huutia: Kaikki syrjintä on väärin, myös suomalaisiin kohdistuva.

Maahanmuuttajille tarjotut kiintiöt ja suosiminen työnhaussa tulivat mainituiksi. Ne vaikuttavat kielteisesti mm. suomalaisten työttömien työllistymiseen. Suomeen huonosti kotoutuneille olisi ehkä itselleenkin parempi vaihtoehto muuttaa takaisin kotimaihinsa, tähdensi Simo Grönroos. Hänkin muistutti kuntavaalien tuloksen vaikutusta hallituksen politiikkaan ja pystyssäpysymiseen.

”Saamme huhtikuussa kunnat takaisin, ja seuraavissa eduskuntavaaleissa Suomen takaisin”, tiivisti Grönroos puheenvuoronsa.

Media kysyi

Ensimmäiseen Lauri Nurmen (Iltalehti) esittämään kysymykseen, mistä kuluista kunnat voivat leikata, vastasi Jussi Halla-aho. Hän myönsi huoltosuhteen olevan kunnissa ongelma. Ainoa tapa saada julkista taloutta tasapainoon, ja saada verojen kasvu aisoihin, on saada Suomeen uusia tuottavia työpaikkoja. Perussuomalaiset eivät halua leikata sosiaaliturvaa, vaan vähentää tulonsiirtojen vastaanottajien määrää työllistymisen kautta, ja lopettamalla tuen vastaanottajien keinotekoisen maahantuonnin.

Timo Haapala (Iltasanomat) kysyi kuntavaaliehdokkaista, kuinka paljon niitä on kasassa? 3800 ehdokasta tähän menessä, ja lisää ollaan saamassa, vastasi puoluesihteeri Grönroos. Ismo Kähkönen (Extrauutiset) kysyi onko jollain alueilla haasteita saada ehdokkaita? Grönroosin mukaan ehdokkaiden löytämisessä ei ole huomattavaa eroavaisuutta eri alueiden välillä. Halla-aho muistutti, että suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa saattavat ehdokaslistat olla jo täynnä, mutta suurimmat haasteet lähteä paikallista poliittista valtarakennetta haastavien perussuomalaisten ehdokkaaksi on pienissä kunnissa, viitaten sosiaalisen painostuksen mahdollisuuteen paikkakunnilla joissa yhdellä puolueella on voinut olla jopa valtuustoenemmistö. Halla-aho mainitsi ilahduttavana esimerkkinä ruotsinkielisen Pohjanmaan, jossa PS:n ehdokkaiksi on asetettu aktiivisemmin kuin koskaan aikaisemmin.

Maria Gestrin-Hallberg (Huvudstadbladet) kysyi Halla-aholta Helsingin pormestarivaaleista. Halla-aho kertoi perussuomalaisten olevan Helsingissä ainoa puolue, joka suhtautuu kriittisesti ”metropoli-intoiluun”, jota kaupunginjohdon politiikassa on ollut havaittavissa. Hän haluaa hallittua kehitystä, joka on sekä helsinkiläisten että muun maan etujen mukaista. Kielipolitiikkaa ja ruotsinkielistä Pohjanmaata koskevaan lisäkysymykseen Halla-aho vastasi persujen haluavan välttää turhaa vastakkainasettelua, jota joskus on harrastettu suomenkielisten ja ruotsinkielisten välillä: Ne asiat, joita PS haluaa torjua, haittaavat suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä yhtälailla. Kiilusilmäinen ilmastopolitiikka ja maahanmuuton ongelmat koskettavat sekä suomenkielisiä että ruotsinkielisiä.

Mika Lehto (Iltasanomat) kysyi Halla-aholta kuntavaalien yleispoliittisuudesta: Miksi persujen kuntavaalitavoite on kaataa maan hallitus?  Vastauksessaan Halla-aho korosti, että kuntavaalien paikallisuudesta puhuvat erityisesti ne puolueet, jotka pelkäävät kärsivänsä niissä tappiota. Hallitus on sälyttänyt kunnille uusia velvoitteita antamatta niihin resursseja. Grönroos lisäsi tähän, että kuntavaaliohjelmassa mainitut teemat ovat nimenomaan kunta-tasolla päätettäviä asioita.

”Meillä jatkuvasti kasvaa tulonsiirroilla elävien määrä työperäisen maahanmuuton ansiosta”

Lauri Nurmi (Iltalehti) kysyi työperäisestä maahanmuutosta: Miten PS suhtautuu ulkomaiseen työvoimaan mm. marjatiloilla. Grönroos kertoi PS:n pitävän humanitaarista ja turvapaikkamaahanmuuttoa kielteisenä, ja suomalaisten turvallisuutta haittaavana, mainiten esimerkkinä Tanskan noudattaman politiikan (0-linja). Ulkomaisesta halpatyövoimasta suomalaisille maatiloille Grönroos totesi sen olevan kielteinen ilmiö. Halla-aho muistutti, että meillä jatkuvasti kasvaa tulonsiirroilla elävien määrä työperäisen maahanmuuton ansiosta: Matalapalkka-aloille tulevan ulkomaisen työntekijän palkka ei riitä elinkustannuksiin, joten työnantaja maksattaa silloin osan palkkasta yhteiskunnalle. Maahantulijan odotettavissa oleva ansiotaso 3000€/kk voisi olla minimi työperäiselle maahanmuutolle.

Aki Taponen (Lännen Media) kysyi perussuomalaisten kuntavaalitavoitteista, ja miten kunnat voisivat vaikuttaa maahanmuuttopolitiikkaan.  Grönroos kertoi ehdokastavoitteen olevan 3000-6500 ehdokasta, ja suurimman kuntapuolueen asema. Kunnat ovat järjestäneet yhteiskokouksia mm. Sote-kysymyksessä, ja kirjelmöineet valtiolle. Saman ne voivat tehdä myös valtion maahanmuuttopolitiikan suhteen, joten kuntavaaleissa vaikutetaan myös maahanmuuttopolitiikkaan. (Turvapaikan saaneiden sijoittuminen kuntiin on kunnassa päätettävä asia. toim.huom.)

Lauri Nurmi kysyi, mitä sitten kun keskusta lähtee hallituksesta, aisankannattajan roolistaan? Halla-aho mainitsi PS:n olevan avoin hallitusyhteistyölle useimpien puolueiden kanssa, mutta muistutti ääriajattelusta eräissä nykyisen hallituksen puolueissa. Halla-aho ei halua maalata PS:ää nurkkaan kieltäytymällä hallituskumppanuuksista etukäteen. Hän vastasi Nurmelle lisäkysymykseen hallituksenmuodostajan/pääministerin roolin kelpoisuudesta lyhyesti: Kyllä.

Näin siis Jussi halla-aho, Simo Grönroos ja Matti Putkonen, -ja median edustajat. Videotallenteen voi katsoa Perussuomalaisten Youtubessa

Jussi Halla-ahon puhe 25.01. kokonaisuudessaan:

”Kuntavaaleihin on aikaa alle kolme kuukautta. Perussuomalaiset ovat korostaneet kunnallisvaalien yleispoliittista ja valtakunnallista merkitystä. Vastaavasti muut puolueet ja media ovat vakuutelleet, että vaaleissa otetaan kantaa vain kuntien asioihin. Tähän ne eivät usko itsekään. Suomenmaa-lehti haastatteli taannoin keskustan entisiä puoluesihteereitä. Jarmo Korhonen esitti tilanteesta täysin oikean analyysin. Jos keskusta romahtaa vahvimmassa linnakkeessaan, eli kunnissa, sen taival punavihreän hallituksen aisankannattajana päättyy. Tästä on kyse kuntavaaleissa, paikallisten asioiden lisäksi.

Me emme hyökkää keskustaa tai keskustalaisia vastaan. Me olemme huolissamme punavihreän hallituksen politiikasta ja sen vaikutuksista Suomelle ja suomalaisille. Me emme halua, että maakunta-Suomi tyhjennetään metropoli-intoilulla, asumisen, liikkumisen ja kuljetusten himoverotuksella ja metsä- ja turveteollisuuden alasajolla. Me emme halua, että suomalaisten turvallisuus vaarannetaan Euroopan löysimmällä turvapaikkapolitiikalla ja jihadistien maahantuonnilla. Me emme halua, että suomalaisten palkkoja poljetaan ja sosiaaliturvajärjestelmää kuormitetaan halpatyövoiman maahantuonnilla. Me emme halua, että suomalaiset sidotaan entistä tiiviimmin eurooppalaiseen velkavankeuteen.

Perussuomalaiset ovat kritisoineet viime kesästä lähtien EU:n ns. koronaelpymispakettia, jossa Suomi sitoutuu maksamaan 7 miljardia euroa Etelä-Euroopan maiden talousongelmien rahoittamiseen, ja saa siitä takaisin noin puolet. Hiljattain kävi ilmi, että Suomen saamiset hupenevat puolella miljardilla. Rahat on kuitenkin käyty jo jakamassa maakunnissa. Keskustan pj Saarikko kysyi retorisesti, tuntuuko tämä oikeudenmukaiselta, ja vastasi, että eipä tietenkään. Parempi kysymys kuuluu: Aikooko keskusta harkita uudelleen tukeaan Suomen osallistumiselle elpymispakettiin. Vastaus lienee edelleen, eipä tietenkään.

Me haluamme, että Suomessa päättäjät asettavat Suomen ja suomalaiset etusijalle.

Tämän vuoksi emme halua, että punavihreä hallitus jatkaa. Paras ja ainoa tapa panna piste punavihreälle hallitukselle on äänestää kuntavaaleissa perussuomalaisia. Kun keskusta lähtee, lähtee myös hallitus.

Kaikki puolueet ymmärtävät tämän asetelman. Ennustin jo syksyllä, että tulemme näkemään hyvin likaisen vaalikampanjan. Kilpailijamme ovat paniikissa ja valmiita mihin tahansa temppuihin. Viime aikoina olemme nähneet, että esimerkiksi Yhdysvaltain tapahtumia on käytetty lyömäaseena perussuomalaisia vastaan. Keskustan entistä puheenjohtajaa tönäistiin liikennevaloissa, ja keskustan nykyisen puheenjohtajan virtuaalista vaalitilaisuutta häirittiin. Nämä tapaukset saivat valtavasti huomiota julkisuudessa, ja syyllinen niihinkin löytyi hyvin nopeasti perussuomalaisista.

Kukaan ei tiedä, keitä nämä tönäisijät ja häiritsijät ovat, tai millaisia motiiveja heillä oli, mutta meillä perussuomalaisilla ei ole mitään vaikeuksia sanoa myös omille kannattajillemme: Älkää käyttäkö epäasiallisia tai laittomia keinoja! Paitsi että ne ovat väärin, ne eivät myöskään edistä mitään tavoitteita.

Toivon, että muut puoluejohtajat kykenevät antamaan saman evästyksen omille kannattajilleen. Älkää hyökätkö epäasiallisin tai laittomin keinoin.

Kaikkein eniten nykyisen menon kannattajat pelkäävät sitä, että perussuomalaiset voittavat vaalit. Jos haluat muutosta nykyiseen menoon, sitä ei edistetä laittomin tai epäasiallisin keinoin vaan äänestämällä perussuomalaisia ja lähtemällä perussuomalaisten ehdokkaaksi kuntavaaleihin.

Perussuomalaisten vastustajille haluaisin sanoa: Niin tuomittavia kuin kaikenlaiset koskemattomuuden loukkaukset ovatkin, älkää pyrkikö lypsämään niillä poliittista hyötyä tai käyttämään niitä lyömäaseina syyttömiä vastaan. Etenkin jos kansalaisille muodostuu sellainen kuva, että poliitikot liioittelevat itseensä kohdistuneita hyökkäyksiä tai antavat niistä perätöntä tietoa, tämä rapauttaa päättäjien uskottavuutta, joka ei muutenkaan ole parhaalla mahdollisella tolalla.

Haluan myös muistuttaa, että päättäjät ovat, tai heidän pitäisi olla, puolustamassa kansalaisten asiaa. Kansalaisen pitäisi olla päähenkilö. On hyvä, että päättäjiin kohdistuvat tönäisyt ja häirinnät otetaan vakavasti, mutta kenties samanlaisella vakavuudella pitäisi suhtautua myös asioihin, joita tapahtuu tavallisille kansalaisille väärien poliittisten päätösten seurauksena. Viime vuosina moni suomalainen, myös lapsi tai nuori, on joutunut pahoinpidellyksi tai raiskatuksi tai menettänyt henkensä tietoisen politiikan seurauksena. Näiden rikosten uhrit, tai uhrien omaiset, varmasti ajattelevat, että kunpa teot olisivatkin jääneet tönäisyn tai häirinnän asteelle. Kun edellisten eduskuntavaalien alla peräänkuulutimme päättäjien vastuuta omien päätöstensä seurauksista ja uhreista, meitä syytettiin tragedioilla ratsastamisesta. Tämä konteksti on ehkä syytä pitää mielessä myös nyt, kun päättäjät ja media puivat päättäjien kokemista tönäisyistä ja sanallisista häiritsemisistä.

Vaikka kuntavaaleilla on yleispoliittinen merkitys, niillä tietysti on myös paikallinen, kuntapolitiikkaan liittyvä merkitys. Meidän keskeiset opinkappaleemme ovat samat niin valtakunnantasolla kuin paikallisestikin: hyvinvointi syntyy työstä ja yrittämisestä, ei verottamisesta. Omaisuuden myyminen, himoverotus ja velka eivät ole kestäviä teitä eteenpäin. Asiat on kyettävä panemaan tärkeysjärjestykseen, ja meille tärkeysjärjestyksen kärjessä on suomalaisten hyvinvointi ja turvallisuus.

Perussuomalaisilla on erikoinen ja ilahduttava kannattajaprofiili, kuten työmies Putkonen juuri kertoi. Olemme suosituin tai toiseksi suosituin puolue sekä duunareiden, yrittäjien että viljelijöiden keskuudessa. Olemme vahvoja sekä kaupungeissa että maaseudulla. Tämä on seurausta siitä, että me emme aja yhden ryhmän intressejä muiden ryhmien kustannuksella. Tunnistamme erilaisten suomalaisten yhteisen edun, ja pyrimme torjumaan uhkia ja ongelmia, jotka kohdistuvat kaikkiin suomalaisiin.

Kiitän koko perussuomalaista kenttää hyvästä yhteistyöstä ja toivotan tarmoa ja menestystä loppusuoralle, ja kannustan kaikkia kynnellekykeneviä lähtemään ehdokkaiksi vaaleihin.”

1 Comment

  1. Periksi ei pidä sitten antaa
    25.1.2021 19:48

    Perussuomalaisilla on selkeästi järkevin linja ja siksi toivoisin heille mahdollisuuden. Toivottavasti vaan eivät petä.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top