Perussuomalaiset haluavat oikeiden työpaikkojen luomista, mielellään yksityiselle sektorille

Työmies Matti Putkonen arvosteli tänään tuumaustunnilla hallituksen tekemiä toimenpiteitä suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn heikentämisestä, ja muistutti tapahtuneista teollisuuslaitosten sulkemisesta. Turvetuotanto mainittiin esimerkkinä maailman kunnianhimoisimman ilmastopolitiikan eräänä vahingonkärsijänä. Putkonen mainitsi kuntavaalit (13.06.) hyvänä tilaisuutena ilmaista mielipide hallituksen politiikasta.

Kansanedustaja Riikka Purra (Perussuomalaiset) vastasi hallituksen riihipäätöksiä ja  työllisyystoimia käsitelleen alustuksensa jälkeen median kysymykseen Perussuomalaisten osallistumisesta Kokoomuksen välikysymykseen kehysriihen päätöksistä, että Perussuomalaiset ehdottomasti jakavat tämän saman huolen puoliväliriihen ja hallituksen taloudenpidon seurauksista. Varsinaisesti tästä välikysymyksestä en itse tiedä mitä se sisältää. Olen lukenut että sellainen on tulossa. Me puolueessa tutustumme tähän, ja tarkastelemme asiaa, mutta vielä en osaa tähän vastata.

Purra käsitteli alustuksessaan hallituksen vahvaa vasemmistolaista talousoppia, jossa velkaa otetaan surutta. Vasemmiston omat suosikit pidetään lihavina, -muusta ei välitetä, kuluja ei priorisoida, eikä mistään haluta leikata.

”Toiveet valtiolaivan kurssin kääntymisestä eivät olleet korkealla, mutta nyt ne ovat sammuneet. Tämä hallituskausi menee tällä tavalla – vahvan vasemmistolaisen talousopin mukaan. Velalla ei ole väliä, noususuhdanteeseen edelleen lisätään menoja, kaikki on yhtä tärkeää eikä mitään voida priorisoida. Epidemia toimii sekä hyvänä syynä että vielä parempana tekosyynä. Hallituksen yhteinen liima tarkoittaa jokaisen puolueen lempiryhmien pulleana pitämistä. Kaikki muu on retoriikkaa, poliittista kieltä, jota singotaan median kautta suuntaan ja toiseen.”

Demareita lähinnä näyttää hävettävän, että tuollainen kaupunkeja paiskova maakuntahäkkyrä on menossa läpi”, totesi Purra sote-uudistuksen nytkähtämisestä eteenpäin, kompuroivan hallitusyhteistyön liimana. Purran esille nostamista teemoista kauaskantoisimpia oli Suomen paljonpuhutun huoltosuhteen, työllistämisen ja työperäisen maahanmuuton tarkastelu.  Ulkomaisen työvoiman maahantulon helpottamisesta vallitsikin hallituspuolueiden välillä nyt harvinaisemmaksi käyvä yksimielisyys.

Purra muistutti, että Euroopan Unionin maista tullaan Suomeen töihin jo helposti, eikä osaavien spesialistien tulolle ole korkeita kynnyksiä. ”Työperäinen maahanmuutto”, jota hallitus haluaa mm. työlupien tarveharkintaa poistamalla edistää, tuo Suomeen enimmäkseen EU:n ja OECD-maiden ulkopuolelta saapuvaa heikosti koulutettua väkeä, joka työllistyy matalapalkka-aloille, tai sitten ei ollenkaan. Purra mainitsi myös ”työperäisten maahanmuuttajien” heikon töissä-pysyvyyden.

Kotimainen työvoimareservi

57% Suomessa asuvista on työelämän ulkopuolella, muistutti Purra, -eikä tämä reservi käsitä yksinomaan lapsia ja vanhuksia. Suomessa on 500 000 työtöntä työnhakijaa, 200 000 ennenaikaisesti eläköitynyttä, 162 pitkäaikaistyötöntä joiden työllistymisennuste on huono, ja 178 000 alityöllistettyä.  Tämän päälle hallituspuolueet haaveilevat tuotavan lisää ulkomaalaisia työperäisinä maahanmuuttajina 10 000 per vuosi.

Opiskeluperäinen maahanmuutto

Hallituspuolueet haluavat myös lisätä opiskeluperäistä maahanmuuttoa: Se pitäisi kolminkertaistaa vuoteen 2030 mennessä. Suomalaisiin ammattikorkeakouluihin haetaan eniten Nepalista, Bangladeshista ja Nigeriasta, yliopistoihin eniten Nigeriasta, Pakistanista, Intiasta ja Ghanasta. Suomessa ulkomaisten opiskelijoiden osuus on OECD-maiden keskiarvoa suurempi.

”Itselleni ei ole käynyt selväksi, miksi suomalaisen veronmaksajan pitää kustantaa ulkomaisen opiskelijan tutkinto, ja mitä hyötyä siitä meille on. ”

Purra muistuttaa, että usein opiskelu on keino päästä Suomeen, kun turvapaikka- tai muu peruste ei asianomaisen kohdalla toimi. Usein ulkomaisten opiskelijoiden ottamista yliopistoihin tai keskiasteen oppilaitokseen perustellaan sillä, että Suomeen on rakennettu hyvä koulutusinfra, ja se on vajaakäytössä, mutta Purran mielestä turhiksi havaitut rakenteet pitää purkaa, eikä kustantaa suomalaisten verokertymästä ulkomaalaisten kouluttautumista.

Hallituksen aikomus on myös pidentää Suomessa opiskelleiden oleskelulupaa kahteen vuoteen: Mahdollisimman moni Suomeen päässyt pyritään ilmeisesti pitämään täällä. Purra huomautti, että ammatillisessa koulutuksessa oleville suomalaisnuorille on yhä vaikeampaa löytää harjoittelupaikkoja, kun työmailla on itäeurooppalaista halpatyövoimaa tekemässä työt, -ja nekin työt joihin suomalaisnuoren pitäisi valmistuttuaan mennä. Tällä voi olla vaikutuksia nuorten elämänsuunnitteluun ja kouluttautumis-halukkuuteen.

Opetustoimen on tuotettava oikea määrä valmistuneita

Koulutuspolitiikan tehtävänä on varmistaa, että oikeilla aloilla on oikea määrä valmistuneita, -ja mielellään oikeissa paikoissa. Tämä ei Purran mielestä toteudu, kun oppilaitokset suuntaavat resurssinsa oman mielensä mukaan, tuottaen sellaisia valmistuneita, kuin niille sopii. Eräillä aloilla vallitsevaan työvoimapulaan ei ole koulutuspolitiikalla reagoitu, muistutti Purra. Hän ei viitannut yliopistojen megalomaanisiin tohtorinkoulutus-ohjelmiin, -tohtori-pula ei liene uhkaamassa?- mikä onkin vain eräs virhesuuntautumisen kärjistymä.

Tempputyöllistäminen saa Purralta tylyt sanat

Kaikkien työllistämisen pehmeiden keinojen pitäisi keskittyä näiden ihmisten, etenkin nuorten, työmarkkinoille saamiseen. Tukitoimia parempi ja kestävämpi vaihtoehto on perussuomalaisten mielestä tietysti oikeiden työpaikkojen syntyminen, mieluiten yksityiselle sektorille. Tämä edellyttää taloudellista kasvua ja järkevää yritys-, vero-, ilmasto-, koulutus- ym. politiikkaa.

Rajoittava maahanmuuttopolitiikka

”Työperäisen maahanmuuton lisääminen ei aiheuttanut ongelmia kehysriihessä, sillä kaikki hallituspuolueet ajavat sitä, -ja koko ajan yhä voimakkaammin.”

Purra muistuttaa myös demarien hallitusohjelma-sitoumuksesta olla muuttamatta Euroopan Unionin ulkopuolisen työvoiman työlupien saatavuusharkintaa tällä hallituskaudella:

SDP on luvannut, että saatavuusharkintaan eli ainoaan esteeseen EU-alueen ulkopuolelta saapuvan vapaan siirtolaisuuden tiellä ei tämän hallituskauden aikana tule muutoksia. Nyt tämä lupaus näkyy pyörretyn, sillä saatavuusharkintaan – siihen vähään, mitä siitä on enää jäljellä – on tulossa romautus. Esimerkiksi saatavuusharkinnan ”alueellinen sujuvoittaminen” tarkoittaa sitä, että liberaaleimmat linjaukset eri aloilta otetaan käyttöön koko maassa eli esimerkiksi, että Uudenmaan ely-keskuksen päätökset ravintolatyöntekijöistä levitetään kaikkiin maakuntiin.

Saatavuusharkinnan väljentämisen kohdalla on siis kysymys vain heikosti kouluttautuneista Euroopan ulkopuolisista tulijoista. -Osaajat ovat tähänkin mennessä päässeet Suomeen helposti. Työvoimapula, johon vedotaan usein aiheesta puhuttaessa, johtuu Purran mukaan siitä, että oltuaan Suomessa parisen vuotta mm. siivoojat lopettavat siivoamisen, -päästyään suomalaisen sosiaaliturvan piiriin, ja huomattuaan kuinka aliarvostettua ja suhteellisesti heikosti palkattua heidän työnsä on ollut. Heidän tilalleen tuodaan sitten uusia maahantulijoita kehittyvistä maista, muistutti Purra.

Perussuomalaisen käsityksen mukaan työvoiman maahantuonti ei ole parantanut Suomen huoltosuhdetta, työssäkäyvän ja työllistymättömän väestönosan suhdetta, vaan on edesauttanut suomalaisnuorten jäämistä halpatyövoiman jalkoihin, ja on tuonut maahan uusia julkistalouden nettosaajia nettomaksajien sijasta.

Poimin tähän vain otteita Riikka Purran tämän maanantain tuumaustunti-alustuksesta. Sen voi kokonaisuudessaan kuunnella videotallenteesta.

Riikka Purra arvioi Marinin-Saarikon -hallituksen toimia Tuumaustunnilla (SUORA 12:00)

3 Comments

  1. TuijaJ.
    3.5.2021 16:15

    Yksityisen sektorin ja oppisopimuskoulutuksen tukemista tullaan vaatimaan suomessa. Tehokkainta on koulutus, kun sen saa ammattilaiselta. Tukeminen on vaan olematonta. Oppisop.koulutukseen pitää sisällyttää myös työllistyminen,jottei sitä väärinkäytetä. Silloin on helppo kouluttaa sitoutunut tuleva ammattilainen alalle. Ei ammattikoulut pysy mukana edes kampaajien koulutuksessa enään.

    Vastaa
  2. Työkkärin korttikerhot
    3.5.2021 17:41

    On se huvittavaa. Ne arvot. Miljoonia löytyy rahaa laittomiin yms sellaisiin, sekä ohituskaistoja. Minäkin haluan töihin, siis oikeisiin töihin. Enkä mitään 9 e päivä korvauksella puhumaan paskaa tai kuuntelemaan vasemmisto ideologiaa. Esim jos minut joku opettaa kädestä pitäen vaikkapa käsittelemään kaivinkonetta, takaan että motivoituneita on jonossa. Mutta kun kaiken maailman byrokratiaa jne. Ihan turhia kursseja solkenaan. Tajuatte pointin.

    Vastaa
    1. Kaivuria ajanut
      3.5.2021 19:58

      No ei sitä itse kaivinkonetta ole itsessään hankala käyttää, mutta niissä on nykyään aika paljonkin noita eri 3D mittalaitteita monilla työmailla, joiden käyttö vaatii opettelua jonkin verran. Jos sillä jotain metsäojaa kaivaa niin se on aika helppoa hommaa, mutta jollain rakennustyömaalla homma vaikeutuu huomattavasti koska täytyy katsoa kaikki maapohjan kallistukset, kaadot, korot jne…että menevät oikein. Lisäksi nämä tela-alustaiset täristävät melkoisesti kun niitä käyttää ja voivat käydä selän päälle joillakin.

      Sitten täytyy olla kaikenmaailman työturvakorttia ja tieturvakortti mitä noita on…Noilla rakennus ja tietyötyömailla.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top