Pilasiko kulttuuri-sisäpiiri Helsingin Vanhankaupungin miljöön?

Vuonna 2009 aukesi ammottava monttu pohjoisen Hämeentien sivuun Helsingin Vanhassakaupungissa. Kallio ja puut lähtivät tontilta, jolta asuinrakennus oli jo sukupolvea aiemmin purettu, ja kun seutu on Helsingin arinta ja historiallisinta miljöötä, vanhojen talonomistajien jälkeläisten pyyntö saada rakentaa paikalle ulkoisesti vanhan kaltainen uudisrakennus, oli jo evätty kaupungin taholta ympäristöperustein. Katsoimmekin, mitä tontille v.2011 ilmaantui.

Kas tässä:

Oikealla vanha kalastajamökki, jossa 1900-luvun puoleenväliin asti oli asuttu, ja jonka replica olisi kaupungin mielestä ollut liikaa arassa ympäristössä. Vasemmalla oleva pytinki siihen sitten nousi.

Rivitalot nousivat Hämeentien varteen, tasaiseksi räjäytetylle tontille, taikasanojen voimalla: #Eko, #ryhmärakentaminen.

Hankkeen trendikkyyttä saattoi lisätä myös #sisäpiiriläisyys ja kulttuurikonteksti. Näitä etuja ei vanhojen vanhakaupunkilaisten suvulla ollut.

Ilmakuvassa keskellä ekotalo: Kuin osa Vanhaakaupunkia olisi amputoitu ja korvattu proteesilla.

Vanhasta rakennuksesta oli jäljellä vain pengermuuri, syreenit ja kuivunut omenapuu, kulttuuriväen iskun jälkeen ei sitäkään. Helsingin kaupungin ensimmäisten kortteleiden miljöö on kokenut peruuttamattoman menetyksen, mutta saivathan sopivat ihmiset ruvitalonsa hulppealle paikalle.

Sisäpiiriläisten seikkailuista Meilahdessa kirjoitti tänään Iltalehti: Pihla Viitalan talo arvoalueella aiheutti myrskyn naapurustossa — kaavoittajankin mielestä lopputulos liian iso.

1 Comment

  1. asioita seuraillut
    27.8.2018 10:12

    Jäljet johtaa Elukka Eskeliseen, jos jotain kiinnostaa

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Scroll to top