Poliisi tehostaa lähisuhdeväkivaltaan puuttumista yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Poliisin uusi käsikirja lähisuhdeväkivallan ja seksuaalisen väkivallan kohtaamistilanteita varten pyrkii parantamaan kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin kohdistuneiden rikosten selvittämistä, niiden ennaltaehkäisemistä, ja rikosuhrien suojelemista. Poliisihallitus piti tänään median edustajille keskustelu- ja tiedotustilaisuuden.

Tiedotustilaisuuteen osallistui mediasta Extrauutiset.

– Henkinen, seksuaalinen, taloudellinen ja hengellinen väkivalta voi fyysisen väkivallan ohella vielä linkittyä kunniaan liittyvään väkivaltaan, vainoamiseen ja digitaaliseen väkivaltaan, sekä erilaiseen kaltoinkohteluun, poliisitarkastaja Pekka Heikkinen Poliisihallituksesta kertoi tiedotustilaisuudessa.

Poliisitarkastaja Heikkinen kertoi väkivallan tunnistamisesta, ennaltaehkäisevän toiminnan strategiasta. Tilanteiden tunnistamisessa on hänen mukaansa vielä puutteita.

Rikoksen uhrien oikeuksien toteutumista tukee Euroopan neuvoston yleissopimus, muistutti Heikkinen. Käytännön viranomaistyössä pitää kiinnittää huomiota myös tekijöiden rikoskierteen katkaisemiseen:

Nuoret väkivaltarikosten tekijät ovat enemmän sairaanhoidon kuin rikosseuraamusten tarpeessa, totesi Heikkinen tiedotustilaisuudessa. Väkivaltaan syyllistyneetkin pitää pystyä ohjaamaan palvelujen pariin.

Poliisin perehtyessä asioihin rikoksen selvittämistä laajemminkin, syntyy ymmärrystä näistä tilanteista. Vuoden 2021 aikana laadittiin käsikirja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) rahoittamana, poliisin MARAK-projektin ja Poliisiammattikorkeakoulun yhteistyönä. Käsikirja antaa valmiuksia lähisuhdeväkivallan ilmenemismuotojen tunnistamiseen, sekä tilanteisiin puuttumiseen. Käsikirja on tarkoitettu kaikille lähisuhdeväkivallan parissa työskenteleville poliiseille.

Kaikista parasta rikostorjuntaa on sivistys: Aletaan arvostaa toisiamme, totesi ylitarkastaja Heikkinen puheenvuoronsa lopuksi.

Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen toiminnan lähtökohta

Poliisiammattikorkeakoulun yliopettaja Satu Rantaeskola jatkoi lähisuhdeväkivallasta:

− Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen on toiminnan lähtökohtana. Kun esille tulevaan tilanteeseen puututaan mahdollisimman varhain, kaikkien viranomaisten resurssisäästö on suurin, Rantaeskola sanoi.

Lähisuhdeväkivaltaa on hyvin monimuotoista: Se voi kohdistua nykyiseen t. entiseen puolisoon, seurustelukumppaniin, tai lapseen. Teossa voi olla mukana hyvin  tunnepitoinen suhtautuminen, -ja tämä voi koskea myös rikosuhria: Hänellä voi olla pidäkkeitä tunnistaa itsensä rikoksen kohteeksi. Näinpä lähisuhdeväkivallan tilanteisiin ei useinkaan puututa riittävästi, ne jäävät piilorikollisuudeksi.

Vaikka kohteena oleva henkilö ei hahmota omaa uhrin asemaansa, poliisilla on kuitenkin velvoite puuttua lähisuhdeväkivaltaan niissäkin tapauksissa. Poliisi ei kuitenkaan pysty yksin puuttumaan, ilman moniammatillista yhteistyötä.

Rikosprosessi lähtee yksittäisen rikoksen selvittämisestä, mutta kokonaisuus on pystyttävä näkemään paremman lopputuloksen saavuttamiseksi, mihin tarvitaan myös yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. Väkivallan pysäyttämiseksi on pystyttävä vaikuttamaan myös tekijään.

Käsikirja on kirjoitettu poliisikoulutuksen ja täydennyskoulutuksen käyttöön, ja hyvien todettujen käytäntöjen jakamiseksi. Lopuksi yliopettaja Rantaeskola muistutti, että lähisuhdeväkivalta on raskasta tutkittavaa, jossa tutkivan poliisin oma jaksaminen on koetuksella.

Ismo Kähkönen Extrauutisista kysyi: Miten median ja poliisi yhteistyöllä voidaan tehostaa lähisuhdeväkivallan ehkäisyä? Mitä media voi tehdä paremmin?

Hänelle vastasi ylitarkastaja Heikkinen: Media tekee omaa työtään rikosten ennaltaehkäisyssä kertomalla niistä.  Väkivaltaan toistuvasti syyllistyvillä ihmisillä saattaa olla taustaa mm. lapsuuden kokemuksista, neuvoloista ja päiväkodeista asti. Varhaiskasvatuksesta alkaen tulee tehdä ennaltaehkäisevää työtä, mihin mediakin voi osallistua.

Nämä rikostapaukset ovat raskaita ja hankalia asioita, -poliisi kohtaa samoja ihmisiä vuodesta vuosikymmenestä toiseen. Osallisten tukipalveluihin ohjaaminen on siksi tärkeää. Maahanmuuttajilla on myös uskonnollisia kysymyksiä.

Yliopettaja Rantaeskola jatkoi vastausta: Media voi levittää tietoa sekä keinoista, että minkälaisia muotoja lähisuhdeväkivalta voi pitää sisällään. Media voi myös uutisoinnilla edistää väkivallan uhrin ymmärrystä, että hän näkisi olevansa rikoksen kohteena. Uhreille voi antaa puheenvuoroa mediankin kautta

Ismo Kähkönen: Poliisin edustajalta media ei saa aina tietoa tapahtuneiden rikosten taustoista. Miten media voisi tehdä työtään paremmin lähisuhdeväkivalta-tapausten uutisoinnissa, niin ettei rikoksia enää tapahtuisi?

Heikkinen: Vuoropuhelua toimittajan ja tutkinnanjohtajan välillä voidaan tehostaa. Rikosuhrien suojelu rajoittaa esitutkintavaiheessa tiedon kertomista. Lähisuhdeväkivalta-tapauksissa laajempi näkökulma tiedotuksessa parantaisi yleisön ymmärrystä asiasta.

(Tilaisuudessa pidetyistä puheenvuoroista on edellä referaatit, sanatarkat sitaatit sisennyksinä.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top