Poliisitoimi rahoituskriisin kourissa, budjettiriihi lähestyy

Webbinaariin Suomen sisäisestä turvallisuudesta, ja mm. poliisin rahoituksen tilasta syksyn budjettiriihen jälkeen, osallistui kahdeksankymmentä korkeaa virkamiestä, kansanedustajaa ja mediasta Extrauutisten Ismo Kähkönen. Hyvät alustukset ja keskustelu toivat esiin poliisin syvän huolen rahoituksestaan , rahoitusvajeestaan ja kyvystään täyttää lakisääteiset tehtävänsä kansalaisten turvallisuudesta huolehtimisessa.

Poliisihallituksen sisäisestä turvallisuudesta kertoi aluksi Sisäministeriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiä. Hän muistutti, että poliisien lukumäärän nostaminen 7500:aan on hallitusohjelmassa, mutta tämän hetken rahoitustilanne poliisin osalta näyttää huonolta. Valtionvarainministeriö ja Sisäministeriö neuvottelevat aiheesta huomenna, -mukana poliisiylijohtaja, ja budjettiriiheen on aikaa vain 07.09. asti.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen esitteli ajankohtaista poliisin strategiasta ja taloudesta. Kolehmaisen mukaan syrjäytyminen -monen rikoksen taustatekijä- on Suomessa keskittymässä: Mm. suurimman osan nuorisosta voidessa entistä paremmin, mutta sekä rikosten tekemisen että niiden kohteeksi joutuvan vähemmistön syrjäytyessä yhä syvemmälle. Tapahtuneessa kehityksessä ilmenee polarisaatiota -ihmisryhmien erojen voimistumista-, segregaatiota -ryhmien eristäytymistä toisistaan- ja kehitys tuottaa kasvupotentiaalia jopa poliittiselle väkivallalle.

Poliisiylijohtaja mainitsi myös järjestäytyneen rikollisuuden kansainvälistymisen koventumisen lähivuosina. Verkkorikollisuus on nykyaikaa, kuten myös yleisen levottomuuden lietsominen netissä levitetyillä väärillä tiedoilla ja vihapuheella. Poliisi on myös kohdannut tehtävissään virkamiehen väkivaltaista vastustusta paljon aiempaa enemmän. Poliisihenkilöitä on myös pyritty maalittamaan, kertoi Kolehmainen.

Suomen poliisikunta suorittaa 1347 työkeikkaa päivässä,  mutta resurssit ovat pienimmät Euroopan mittakaavassa.  Henkirikoksiin ja niiden yrityksiin mm. tuli 15%:n lisäys edellisvuoteen verrattuna vuonna 2020, ja jätevesitutkimus paljastaa huumeidenkäytön yleistyneen. Hallituksen kehysriihen päätökset 12.05. jättävät poliisille rahoitusvajetta 35-40 miljoonaa euroa, joka toteutuessaan tulee merkitsemään 450 poliisin vähentämistä, jos budjettiriihessä ei päädytä toisenlaiseen tulokseen. Kaikki poliisityön osa-alueet vaarassa, ja se tulee väistämättä näkymään kansalaisten arjessa. Sisäministeriön ja poliisihallituksen näkemys rahoitusvajeesta on yhtenevä.

”En ole 39 vuoden virka-urani aikana ole koskaan ollut niin huolestunut kuin tänään”, totesi poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.

Poliisijohtaja Sanna Heikinheimo kertoi poliisin vaste-ajasta eli ns. toimintavalmiusajasta hälytyksiin: Liian monella alueella ympäri Suomea hälytyksiin pystytään reagoimaan kohtuuttoman hitaasti. Esimerkiksi vuonna 2020 Suomesta löytyi 20 kuntaa, jossa toimintavalmiusaika A-tehtävissä (kiireelliset poliisitehtävät) oli miltei tai yli 40 min.

Poliisin toimintaedellytysten lisäämiseen liittyen esimerkkinä voi todeta, että yhden ympärivuorokautisen partion lisääminen edellyttää 14 poliisivirkaa, ja kaksi autoa. Henkilökuluja siitä aiheutuu 15mlj euroa vuodessa. Lisäksi ajoneuvokustannukset. Rikosten tutkimisessa henkilöstöpula on lisännyt avointen (käsittelyä odottavien) juttujen määrää, pidentänyt tutkinta-aikoja ja laskenut rikosten selvitystasoa.

Poliisihallituksen hallintojohtaja Anne Aaltonen kertoi poliisi henkilötyövuosien (HTV) määrästä: Vuoden 2010 luku oli 7782, ja vuonna 2017 oltiin 7149:ssä, josta päästiin kohti parempaa, 7380:een, ja  7375 henkilötyövuoteen vuonna 2020 tällä hallituskaudella. Vuonna 2018 myönnetty budjetti riitti vielä poliisille kustannuksiin, mutta vuosina 2020-2021 kuilu budjetin ja nettokäytön välillä alkoi kasvaa  kasvoi kestämättömäksi vuoden 2022 osalta.  Vuosia jatkunut tiukka taloustilanne tilanne on pakottanut poliisin lyhytjännitteiseen suunnitteluun ja turvautumaan lisärahoitukseen, ja korjausvelkaa alkoi kertyä mm. teknologiaan liittyen. Myös kiinteistökulut ovat kasvaneet.

Jos 40 miljoonan leikkaus toteutuu, se tarkoittaa laskennallisesti henkilöstökuluihin kohdennettuna 450 poliisin vähennystä. Summa vastaa myös yhden kokonaisen poliisilaitoksen kuluja, kertoi Aaltonen.

Poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta kertoi supistamistoimien vaikutus yksittäiseen poliisilaitokseen, todeten ettei näin vakavaa tilannetta ole aiemmin koettu. Poliisilaki määrää tehtävät, joita poliisin on hoidettava. Itäisellä Uudellamaalla on jo nyt 19 000 keskeneräistä rikostutkintaa, korjausvelkaa tekniikassa, ja hälytystehtäviä on jouduttu laittamaan jonoon. Resurssien vajeen vaikutuksen poliisin toimintaan totesi eduskunnan oikeusasiamies jo viime keväänä, muistutti Koskimäki.

Webbinaarin keskustelu- ja kysymysosio jäi median vähäisen läsnäolon seurauksena vaisuksi. Extrauutisten Ismo Kähkönen kysyi virka-avun antamisesta, ja sen mahdollisesta muuttamisesta maksulliseksi. Onko muita ajatuksia tulolähteiden lisäämiseksi? Hänelle vastasi poliisiylijohtaja Kolehmainen: Kyllä keskustelussa on vilahtanut, mutta suunnittelutasolla. Poliisijohtaja Sanna Heikinheimo täsmensi: Lupatulot eivät ole ratkaisu rahoitusvajeeseen. Virka-avusta osa on jo maksullista.

JHL: Budjettiriihessä on esillä poliisin määrärahojen riittämättömyys nykyisen toiminnan varmistamiseen

Poliisin rahoitukseen on saatava pitkäjänteisyyttä, vaatii ammattiliitto Julkisten ja Hyvinvointi-alojen Liitto JHL.

– Vaikka Suomi on turvallinen maa usealla mittarilla, ei se tarkoita poliisin tarpeettomuutta. Poliisien jaksaminen ja työhyvinvointi ovat olleet isolla koetuksella korona-aikana. Työssä on joutunut kohtaamaan aiempaa useammin esimerkiksi perheväkivaltaa, nuorten ja lasten pahoinvointia. Korona luo turvattomuuden tunnetta, joka näkyy poliisin tehtävissä, sanoi JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine (25.08.).

Poliisi etsii myös uusia tulonlähteitä, ja yhdeksi maksajaksi on esitetty kuntia.

– Suomen kuntakentän taloustilanne on jo nyt todella vaikea. Kunnissa on tiukkaa selvitä nykyisistäkään velvoitteista, palveluista ja koronatilanteesta. Maksuvaraa uusiin menoihin on olemattomasti. Poliisin kuluja ei voida siirtää kunnille. Valtion on katettava ne, painottaa Niemi-Laine.

Jokaiselle suomalaiselle on taattava arjen turvallisuus, ja yksi keskeinen näistä on poliisin läsnäolo, painottaa JHL tiedotteessaan 25.08.

Hallitus pelaa vaarallista peliä poliisiresursseilla, varoittavat Kristillisdemokraatit

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on järkyttynyt hallituksen välinpitämättömyydestä poliisin resursseja kohtaan. Hallitusohjelman mukaan poliisien määrää nostetaan ensi vuonna 7500 poliisiin, mutta käytännössä hallituksen rahoituspäätökset tarkoittavat poliisille jopa 450 henkilötyövuoden leikkausta. Poliisin mukaan sopeutukset johtaisivat muun muassa rikosten lisääntymiseen, poliisin läsnäolon vähenemiseen ja kansalaisten avunsaannin viivästymiseen ja vaarantumiseen.

Sisäministeriön arvion mukaan poliisin toiminnan nykytason säilyttäminen vaatisi 35 miljoonan euron lisäystä valtiovarainministeriön budjettiesitykseen. KD-eduskuntaryhmä vaatii hallitusta korjaamaan tilanteen budjettiriihessä. Poliisin rahoitusvajetta on viime aikoina paikattu lisätalousarvioilla, mutta näin keskeisen sisäisen turvallisuuden viranomaisen perustoiminnan ei pitäisi olla lisäbudjettien varassa. Rahoituksen vinouma on korjattava pysyvästi.

On vastuutonta laittaa poliisi mittavan ja äkillisen sopeutusuhan alle, kun tiedetään, että joka euro tarkoittaa vähemmän poliiseja kentällä. Hallituksen vetkuttelu ja leikkausuhka pakottavat poliisin käyttämään resurssejaan sopeutuksien suunnitteluun, vaikka pitäisi voida keskittyä pitkäjänteisesti kehittämään poliisitointa nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja lisääntyvien tehtävien paineessa. Myös poliisin henkilöstön jaksamisesta ja hyvinvoinnista on huolehdittava – tärkeä osa sitä on, ettei yhdenkään poliisin tarvitse pelätä, onko omassa yksikössä tarpeeksi väkeä tulevaisuudessa, vai kaatuuko yhä kasvava työmäärä muutamien harteille, painottaa KD-eduskuntaryhmä tiedotteessaan 25.08..

Poliisin resurssien turvaamista vaatii myös Kokoomuksen Petteri Orpo

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kritisoi hallitusta poliisin resurssien heikentämisestä budjetti-kaavailuissaan. Sisäministeriön mukaan poliisin vuoden 2022 määräraha ei riitä edes toiminnan nykytason ylläpitämiseen.

“Valtiovarainministeri Annika Saarikon budjettiesityksellä poliisi joutuisi sopeuttamaan toimintaansa merkittävästi. Kun huomioidaan, että henkilöstömenojen osuus poliisin menoista on 70 %, leikkaukset kohdistuisivat suurelta osin poliisihenkilöstöön. Pahimmillaan se tarkoittaisi, että poliisien määrä voisi laskea noin 7450:stä jopa 7050:een”, sanoo Orpo Kokoomuksen tiedonannossa (25.08.).

“Tämä on aivan käsittämätöntä toimintaa tilanteessa, jossa poliisi ei nykyisilläkään resursseilla pysty hoitamaan kaikkia päivittäisrikoksia, eikä lisääntyneitä hälytystehtäviä. Esimerkiksi juuri perustettua ihmiskaupparyhmää uhkaa lakkauttaminen, eikä harvaan asuttujen alueiden juuri perustettuja virkoja pystytä jatkamaan”, jatkaa Orpo.

Orpo muistuttaa, että kaikki eduskuntapuolueet sitoutuivat ennen edellisiä eduskuntavaaleja siihen, että poliisien määrä nousee nykyisellä, silloin tulevalla, vaalikaudella 7850 poliisiin.  “Hallitus on lisännyt miljarditolkulla julkisia menoja, mutta se ei pysty varmistamaan edes yhteiskunnan tärkeimpien tehtävien, turvallisuuden ja tulevaisuuden, resursseja”, sanoo Orpo.

Kokoomus on omassa vaihtoehtobudjetissaan esittänyt 40 miljoonan euron pysyvää lisämäärärahaa poliisille.

 

 

 

 

 

5 Comments

  1. p.grandell
    26.8.2021 17:56

    niin kauan kun ”poliisit” ei tee muuta kuin kyttäävät meitä pottunokkia, ja ”palvelevat” ulkomaalaisia, voivat kyllä ihan lopettaa koko poliisilaitos!

    Vastaa
  2. murre iisakki riepunen
    26.8.2021 18:48

    Viidakkoon kadotettua kunniaansa täältä etsivät tunkeutujat voivat suht rauhassa jatkaa toimiaan, jopa suotuisimmassa merkeissä, vihervasemmiston intoilun myötä, meidän kantasuomalaisten kustannuksella.

    Vastaa
  3. H-P. K-K Valtiovalta
    26.8.2021 19:41

    Ei mitään aikomusta muuttaa priorisointeja kuten tarvitsisi jopa radikaalisti muuttaa.
    Siispä koko poliisilaitos maantasalle vain.
    Ne ketkä haluavat lisää poliiseja ovat käytännössä kansan itressejä vastaan.

    Vastaa
  4. Hutisalo
    26.8.2021 21:33

    Johan sitä useassa paikassa ajetaan poliisilaitoksia maantasalle, kun ei senaattikiinteistöt pidä rakennuksista muuta houlta kuin korottaa vuokria. Lahdessakin jyrättiin polliisilaitos maan tasalle ja samoin oikeustalo, kas kun se home ja muut sellaiset ilmavaivat. Senaattikiinteistöt on yksi suuri kusettaja, valtion kiinteistöt pitäisi omakustannushinnalla vuokrata, vaan kun perii kovempaa vuokraa kuin moni yksityinen taho.

    Vastaa
  5. Kerkko
    26.8.2021 22:04

    Pekan toimesta yli 300 henkeä haettiin Kabulista loppuelämän sponssin piiriin Suomeen. Veronmaksajien rahaa ei riitä kaikeen, sorry poliisit! Seuraavaksi leikataan palo- ja pelastustoimesta, jolloin voidaan rahoittaa seuraava noutoreissu kaukomaille.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top