Potilaiden vastaanoton käytännöt ovat terveysasemilla hyvin kirjavia

THL:n tekemän laajan terveyskeskuskyselyn mukaan käytännöt potilaiden vastaanottamisessa varsinaisen virka-ajan ulkopuolella vaihtelevat eri terveysasemilla.

Yleisin työn organisoimisen malli on lääkäri-hoitaja-työpari, joka on käytössä 45 prosentissa terveysasemia. Myös erilaiset tiimit ovat yleisiä. Lisäksi noin 60 prosenttia terveysasemista on ainakin jollain tapaa nimennyt osalle asiakkaistaan omalääkärin ja 75 prosenttia omahoitajan.

Vastaanoton työtapojen organisointiin vaikuttaa etenkin henkilöstötilanne. Esimerkiksi lääkäripula tai hoitajien vaihtuvuus voi estää omalääkärin tai -hoitajan nimeämisen.

”Toiminta voi olla vakiintumatonta ja sekavaa etenkin terveysasemilla, joissa henkilöstön vaihtuvuus on suurta. Toisaalta epäselvät työprosessit ovat helposti yksi syy henkilöstön vaihtuvuuteen. Ihmiset turhautuvat, kun eivät tiedä, miten pitäisi toimia”, sanoo THL:n ylilääkäri Anu Niemi.

Terveysasemat nimeävät oman ammattilaisen tyypillisesti asiakkaille, joilla on pitkäaikaissairauksia, kuten diabetes tai sydänsairaus, tai  asiakkaille jotka käyttävät paljon palveluja.

”Hoidon jatkuvuudella on suuri merkitys etenkin pitkäaikais-ja monisairaille. Työn järjestämisen tapojen tulisi vastata asiakkaiden palveluiden tarpeeseen, ja nämä tekemisen tavat tulisi vakiinnuttaa. Esimerkiksi olemassa oleva hoito-ja palvelusuunnitelma tukee palvelutarpeisiin vastaamista myös tilanteissa, joissa henkilöstö vaihtuu”, Niemi toteaa.”

Juuri alkaneessa Tulevaisuuden sosiaali-ja terveyskeskus -ohjelmassa on määrä keskittyä työprosessien selkeyttämiseen ja vakiointiin”, hän jatkaa.

Iltavastaanottoja vielä niukasti

Iltavastaanottoja on esitetty yhdeksi ratkaisuksi terveysasemien jonojen purkuun. Kyselyn perusteella potilaiden vastaanotto virka-ajan ulkopuolella on toistaiseksi melko vähäistä. Noin 30 prosenttia terveysasemista tarjoaa sekä kiireettömille että kiireellisille potilaille vastaanottoa iltaisin tai viikonloppuina.

”Virka-ajan ulkopuoliselle vastaanotolle voi olla erityistä tarvetta silloin, jos terveysaseman alueella asuu paljon työikäisiä. Iltavastaanotto ei ole kuitenkaan poppakonsti jonojen purkuun, jos vastaanotot vähenevät muualta päivästä”, sanoo THL:n kehittämispäällikkö Vesa Syrjä.

Sähköisen ajanvarauksen käyttö kasvaa hyvin hitaasti. Noin 40 prosenttia sote-palveluiden järjestäjistä tarjoaa mahdollisuuden sähköiseen ajanvaraukseen hoitajalle, 7 prosenttia ajanvaraukseen lääkärille ja 18 prosenttia ajanvaraukseen fysioterapeutille. Tästä huolimatta vain noin 2 prosenttia kaikista vastaanottoajoista varataan sähköisesti.

Osuus ei ole juurikaan kasvanut vuodesta 2015, jolloin edellinen kysely tehtiin.

”Digipalveluiden laajamittainen käyttö edellyttää, että sekä ammattilaiset että asiakkaat kokevat niiden käytön hyödylliseksi. Sähköisen asioinnin on esimerkiksi tehtävä hoitoprosessista aiempaa sujuvampaa”, Syrjä sanoo.

Tutkimuksesta tiiviisti: Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2019 –Vastaanottotoiminnan käytännötTHL:n terveyskeskuskysely:

  • Terveyskeskus tarkoittaa perusterveydenhuollon hallinnollista organisaatiota. Yhteen terveyskeskukseen voi kuulua useita terveysasemia.
  • Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt -kysely toteutettiin nyt kolmatta kertaa. Aiemmat kyselyt tehtiin vuosina 2013 ja 2015.
  • Kaksiosainen kysely lähetettiin kaikille Manner-Suomen 133 terveyskeskukselle toukokuussa 2019. Kyselyn ensimmäinen osa suunnattiin terveyskeskusten johdolle, toinen terveysasemien operatiiviselle johdolle.
  • Terveyskeskuksille suunnatun kyselyn vastausprosentti oli peräti 99,2. Terveysasemille suunnattuun kyselyyn oli mahdollista vastata yksittäisen terveysaseman osalta tai keskitetysti useamman aseman kattavalla vastauksella. Vastauksia saatiin hieman yli 200. Ne kuvaavat 445 terveysaseman toimintaa, mikä on noin 87 prosenttia Suomen terveysasemista.
  • Osaa aineistosta täydennettiin tutkimuksen analyysivaiheessa syksyllä 2019.

2 Comments

  1. Orang Utang
    27.2.2020 09:52

    Rahalla sisään. Silloin kun hyvä maksaja lähettää potilaan, kaikki ovet ovat auki.

    Seurasin läheltä erään liikenneonnettomuuden käsittelyä terveydenhoidon puolelta. Liikenneonnettomuus on aina “hyvä nakki” terveydenhoitojärjestelmälle. – Pappa betalar! – Silloin ei resursseja säästellä. No. Ei ainakaan laskutusta.

    1)
    Ambulansseja lähetettiin reilu määrä tarpeeseen nähden. Terveetkin vietiin sairaalaan “tarkistusta varten”.

    2)
    Sairaalassa näitä “potilaita” sitten makuutettiin käytävillä yli tietyn tuntirajan, jotta laskutushintaa saadaan lisää. Useat vastaavat mutta “normaalipotilaat” tulivat ja menivät siinä ajassa, kun liikennepotilas vain odotti.

    3)
    Henkilö vielä lopuksi meni päivystykseen pyytämään lausuntoa vakuutusyhtiötä varten. Normaalistihan päivystyksessä ei, resurssipulaan vedoten, anneta ollenkaan lausuntoja. Mutta vielä mitä! Hän pääsi suoraan lääkärille pitkä jonon ohi.

    4)
    Terveyskeskuksen lasku lausunnosta, vastaanottoaika noin 20 minuuttia, saattoi olla vähemmänkin, oli noin 200 euroa. Laki ei salli näin suurta laskutusta, mutta kun vakuutusyhtiö maksaa ja lääkäreiden palkkoihin on ainainen “rahapula”, asiaa katsotaan sormien läpi.

    5)
    Laskua ei lähetetty suoraan vakuutusyhtiölle vaan potilaalle. Vakuutusyhtiö kyllä korvasi, ei sen puoleen. En tiedä miksi näin piti menetellä, mutta varmaan tähänkin liittyi jokin rahan vedätys, jonkin asteinen valtiontukipetos.
    – Julkisissa laitoksissa petokset ovat usein tavanomainen käytäntö, koska ketään ei tuomita; koska asiat eivät edes etene rikosoikeuteen. Vain hallinto-oikeuksiin.

    Tiesittekö muuten, että aluesairaaloissa on erilliset luksustason hoito-osastot poliitikoille ja heidän sukulaisilleen. Nämä osastot on pakko rakentaa ja pitää yllä, muuten ei rahaa heru budjeteista.
    – Yleensä ylimmässä kerroksessa.
    – Onhan sitten myös se maanalainen bunkkerikerros…

    Vastaa
  2. Kokemuskia sairaanhoidosta
    28.2.2020 11:35

    Todennäköisesti meillä kaikilla on erilasisia kokemuksia sairaanhoidosta. Laitan tähän pari omaani…

    Kärsin uusiutuvasta ruususta. Se pomppaa tulille sääreen muutamien vuosien välein. Ja kun tässä taas kerran ruusu ilmoitti olemassaolostaan niin katsoin parhaaksi marssia etukäteen sairaalaan. Sillä tiesin jo mitä tulee tapahtumaan kuuden tunnin kuluttua. Sielä lääkäri ihmetteli tupakkiaskin kokoista läiskää sääressä ja sanoin ”Ei ruusu ala keskeltä säärtä. Se alkaa varpaiden välistä”. Ja kaikki sairaanhoitajat ja lääkäri katselivat varpaanvälejäni. Mutta ne olivat ehjät ja kuivat. No, kovasti se olisi minua kotiin patistanut ja sairaskertomukseenkin kirjoitti ”Todennäköisesti selluliitia” reiden läiskästä. Väsytystaistelun jälkeen lähdin kotiin ja jo silloin tiesin että kohta tullaan takaisin. No, meni vajaat kaksi tuntia kun oltiin sairaalassa takaisin. Lääkäri katseli kun hikoilin. Läiskä oli kasvanut kahden kämmenen kokoiseksi ja jalka turvonnut halkaisijaltaan 10cm. Lääkäri kyseli jo hätääntyneenä että ”Onko tämä tavallista”. Sanoin ”Että katso sieltä tiedoista sielähän se on”. Ei kuulemma löytänyt. Ja sitten se kyseli että ”Onko sinulla kuumetta”, sanoin ”Yli 40 astetta”. Sitä se epäili ”Jos sinulla olisi kuumetta yli 40 astetta et sinä siinä puhuisi. Mistäs tiedät?” Vastasin ”Poskia pistelee kuin neuloilla täkittäisiin ja uloshengitysilma polttaa kurkkua”. Ja kun se sitten hädissään otti minut osastolle niin pari päivää olinkin tiedottomana. Jälkeenpäin kyselin että olikohan se valelääkäri kun ei ruusua selluliitista erottanut?

    Toinen tapaus oli OP-sairaalassa. Tuttu lääkäri oli mennyt sinne töihin ja kertoi että saa palkkaa 350e/h. Kun sitten työnantajan vakuutuksen pohjalta sinne menin niin ”yhden luukun taktiikalla” piti edetä. Mutta katin villat. Ensin kun menin varattuna aikana luukulle ilmoittautumaan, niin piti tehdä vahinkoilmoitus OP-vakuutukseen vaikka firma oli sen jo tehnyt. No, ei kun kävelemään sinne ja tapaturmailmoitusta tekemään. Kun pääsin takaisin niin sitten pääsin ilmoittautumisesta eteenpäin. Istuin tuolilla kun lääkäri tuli ovasta ulos, katseli ulko-ovea kohti ja lähti kävelemään sinne. Sitten kun se käveli takasin niin se hoksas että minä istuin sen ovea vastapäätä. Ja eikun sisälle. Lääkäri tutki hetken ja kun sanoin että pitäis röntgeniin päästä niin se mietti että onkohan röntgen enää auki (kello oli 13:30). No se sai vahvistuksen että on ja minä sinne. 10min oli mennyt lääkärin pakeilla, 10min röntgenissä ja sieltäpatistettiin jo kotiin. Kuulemma seuraavana päivänä soitettaisiin.

    No, soitettiinhan sieltä. Toinen lääkäri sanoi uskovansa kipuuni vaikka ensimmäinen ei uskonutkaan. Luu oli murtunut kolmesta kohtaa. Mutta siihen se jäi. Ei kipulääkkeitä, ei sairaslomaa ei mitään. Ja sitä toista puhelinsoittoa odotan yhä edelelleen, näin puolentoista vuoden jälkeen. Oli toimintamallina oli ”potilas ulos mahdollisimman nopeasti”. Niin… ja sitten se työnantajalle myyty vakuutus joka korvaa kaiken ”lasisilmistä puujalkoihin”. Eipä muuten korvaa koska suurin osa materialistisesta korvauksista maksettaisiin ”kotivakuutuksesta”!!! Kerroin että kun minulla ei ole niin maksetaankos se sitten vakuutuksesta. Kuulemma ei, koska kaikilla on kotivakuutus. Hämmästyin lausuntoa mutta myös asennetta millä vakuutus oli myyty. Se oli nimenomaan laajennettu tapaturvrmavakuutus jonka piti korvata ihan kaikki. T-paidat, housut ja kengät. Mutta ei. Kotivakuutuksesta. Mietinkin silloin että syyllistyyko OP-vakuutus petokseen kun markkinoi mahdollisesti muiden vakuutuksia ominaan.

    Täytyy sanoa että parasta hoitoa olen saanut terkkarissa. Sielä nuoret lääkäriharjoittelijat ovat jopa kiitollisia kun olen kertonut diagnoosin. Ne on niin jämänä että hyvä että pystyy puhumaan. Eikä egokaan ole kasvanut vielä mittaluokkaan ”Doctors without Yahts”.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top